Green Building Council Finland

Uusi ajattelumalli tähtää yrityksen jalanjäljen pienentämiseen kasvattamalla positiivisia vaikutuksia

Meneillään olevan World Green Building Weekin kunniaksi Pöyryn asiantuntijat Mari Puoskari ja Leena-Kaisa Piekkari avaavat blogissaan nettopositiivisuuden ajattelumallia ja sen soveltamisen mahdollisuuksia alallamme.[hr]

Mitä jos, ei enää puhuttaisikaan pelkästään negatiivisten vaikutusten lieventämisestä tai välttämisestä, vaan ajateltaisiin yrityksen vastuuta kokonaisvaltaisemmin? Tähän tähtää nettopositiivisuus, joka on Suomessa vielä hyvin vähän sovellettu ajattelumalli. Me Pöyryllä halusimme tarttua maailmallakin melko tuoreeseen ajattelutapaan ja luoda case-esimerkkien kautta ensikosketuksen tähän melko laajaan käsitteeseen. Halusimme tarkastella nimenomaan kiertotaloutta ja kierrätystä nettopositiivisuuskäsitteen kautta, sillä uskomme, että niiden toimeenpano tulee muuttamaan tuotantoa ja liiketoimintaa merkittävästi kestävämmäksi. Haluamme kannustaa yrityksiä kehittymään vastuullisuuden eri osa-alueilla ja tähän nettopositiivisuus luo oivat lähtökohdat!

Mistä nettopositiivisuudessa on kyse?

Nettopositiivisuus lähtee ajatuksesta tehdä enemmän hyvää kuin pahaa. Ajattelumalli vie vastuullisuuden tavoittelun seuraavalle tasolle. Tavoitteena on uusien haittojen vähentämisen ja ehkäisemisen lisäksi korjata jo syntyneitä vahinkoja (kokonaisuutena jalanjäljen pienentäminen), sekä tuottaa positiivista vaikutusta (kasvattaa kädenjälkeä) esimerkiksi auttamalla muita vähentämään aiheuttamiaan haittoja niin, että nettona ylletään plussan puolelle. Negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia arvioidaan aina erikseen. Vaikutuksia on lisäksi tarpeen arvioida erikseen kunkin vastuullisuuden osa-alueen osalta.

Nettopositiivisuuden avulla on mahdollista esittää ja arvioida toiminnan hyvät ja huonot vaikutukset kokonaisuutena ja asettaa yrityksille konkreettisia tavoitteita toimintansa kehittämiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia, jotka ohjaavat yritysten toimintaa nettopositiivisempaan suuntaan ja samalla edistävät kiertotaloutta. Kiertotalous ja nettopositiivisuus linkittyvätkin vahvasti yhteen.

Miksi tavoitella nettopositiivisuutta?

Meidänkin ensimmäinen ajatuksemme oli, että taas on keksitty uusi trendikäsite, jolla pelastetaan maailma. Onneksi huomasimme olleemme väärässä. Nettopositiivisuuden avulla vastuullinen toiminta nivoutuu perinteistä vastuullisuustyötä paremmin osaksi yrityksen strategiaa ja liiketoimintaa. Käsite on liiketoimintalähtöinen, eli samalla kun tehdään liiketoiminnan kannalta järkeviä toimenpiteitä, voidaan tehdä esimerkiksi ympäristön kannalta hyviä asioita. Esimerkiksi karsimalla kulujaan ja tehostamalla toimintaansa yritys samalla säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Nettopositiivisuudessa keskeinen uuden innovointi voi puolestaan luoda uutta liiketoimintaa tai tehostaa nykytoimintaa ja johtaa ympäristön kannalta kestävämpiin teknisiin ratkaisuihin.

Miten caseyritykset asemoituvat nettopositiivisuuden suhteen?

Halusimme yksinkertaistavien esimerkkien avulla avata asiakasyrityksillemme nettopositiivisuuden ajattelumallia, sekä esitellä sen tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja toisaalta tuoda esiin toteuttamiseen liittyviä haasteita. Valitsimme julkaisuun kolme yritystä, jotka edustavat erityyppisiä toimialoja ja toiminnan aiheuttamia vaikutuksia. Fazerin Suomen tuotannon osalta tarkastelimme syntyviä jätteitä ja energiankulutusta, Lemminkäisen toiminnan tarkastelussa keskityttiin päällystystoiminnan raaka-aineen hankintaan ja energiankulutukseen ja Fingridin osalta tarkastelimme voimajohtohankkeen mahdollisuuksia lisätä luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä.

Julkaisu osoitti, että tarkastelluissa yrityksissä tehdään nykyisellään paljon nettopositiivisuutta ja kiertotalouden toteutumista tukevia toimia ja että useat toiminnalle asetetut tavoitteet tukevat niiden kehittymistä nettopositiivisuuden ja kiertotalouden näkökulmasta. Toiminnan kehittämiseen liittyy silti myös useita yrityksistä riippumattomia haasteita.

Julkaisun todettiin kuitenkin tuoneen tarkasteluun uuden kokonaisvaltaisemman näkökulman, jossa yritysten aiheuttamia vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Julkaisun tekemisen aikana havaittiinkin tarkasteltujen yritysten nykytoiminnassa tarve systemaattisen lähestymistavan kehittämiseksi, jotta vaikutuksia todella arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja on mahdollista saavuttaa ympäristön kannalta paras tulos.

Pöyry kehitti yhdessä case-yritysten kanssa tavan lähestyä tätä uutta ajatusmallia ja asemoi yritysten lähtökohtia sen toteutumisen suhteen. Julkaisun myötä siirrettiin näkökulmaa pelkkien negatiivisten vaikutusten välttämisestä ja vähentämisestä kartoittamaan yhä enemmän mahdollisuuksia luoda toiminnalla myös positiivisia vaikutuksia niin yritykselle itselleen kuin myös ympäristölle.

Nettopositiivisuus on laaja ja yritysmaailmassa uusi käsite – mitä opimme?

Julkaisun työstäminen opetti meillekin hurjasti. Pian työn aloitettuamme huomasimme, että olimme asettaneet riman hieman liian korkealle ajatellessamme, että suunnitellussa aikataulussa meillä olisi tarjota yrityksille tarkkaan määritelty Pöyryn tapa laskea tai arvottaa yrityksen toiminnan aiheuttamia kokonaisvaikutuksia. Nopeasti tajusimmekin, että koska nettopositiivisuus on hyvin laaja ja lisäksi yritysmaailmassa vielä melko uusi käsite, jonka mittaamisen käytännöt ovat vasta muotoutumassa, olisi tässä vaiheessa hyödyllisintä tehdä ajatusmallia tutuksi ja tarjota yrityksille ensimmäiset eväät matkalle kohti nettopositiivisempaa toimintaa.

Mittaamiseen liittyvien ongelmien tai aihepiirin laajuuden ei pitäisi antaa estää tavoitteellisuutta kohti nettopositiivisempaa toimintaa, vaan voimme ottaa nettopositiivisuuden tavoitteeksemme jo nyt ja osallistua omilla toimillamme sen käytäntöjen kehittämiseen tulevaisuuden Suomessa. Yritysten ei tarvitse lähteä heti tavoittelemaan nettopositiivisuutta kaiken toimintansa osalta, sillä jokainen yrityksen jalanjäljen pienentämiseen ja kädenjäljen suurentamiseen tähtäävä toimenpide on parempi, kuin jatkaa toimintaa ennallaan. Aina on parempi aloittaa pienestä, kuin ei ollenkaan!

Kiinnostuitko?

Nyt haluamme haastaa kaikki mukaamme tälle matkalle! Haluamme olla mukana yhdessä kaikkien teidän kanssanne kehittämässä nettopositiivisuuden käytäntöjä Suomeen!

[hr]

Mari Puoskari
Liiketoimintajohtaja, Ympäristö

Puh. 010 33 49395, mari.puoskari@poyry.com

Leena-Kaisa Piekkari
Ympäristöasiantuntija

Puh. 010 33 24236, leena-kaisa.piekkari@poyry.com [hr]

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green