Meneillään olevan World Green Building Weekin kunniaksi Pöyryn asiantuntijat Mari Puoskari ja Leena-Kaisa Piekkari avaavat blogissaan nettopositiivisuuden ajattelumallia ja sen soveltamisen mahdollisuuksia alallamme.[hr]
Mitä jos, ei enää puhuttaisikaan pelkästään negatiivisten vaikutusten lieventämisestä tai välttämisestä, vaan ajateltaisiin yrityksen vastuuta kokonaisvaltaisemmin? Tähän tähtää nettopositiivisuus, joka on Suomessa vielä hyvin vähän sovellettu ajattelumalli. Me Pöyryllä halusimme tarttua maailmallakin melko tuoreeseen ajattelutapaan ja luoda case-esimerkkien kautta ensikosketuksen tähän melko laajaan käsitteeseen. Halusimme tarkastella nimenomaan kiertotaloutta ja kierrätystä nettopositiivisuuskäsitteen kautta, sillä uskomme, että niiden toimeenpano tulee muuttamaan tuotantoa ja liiketoimintaa merkittävästi kestävämmäksi. Haluamme kannustaa yrityksiä kehittymään vastuullisuuden eri osa-alueilla ja tähän nettopositiivisuus luo oivat lähtökohdat!
Mistä nettopositiivisuudessa on kyse?
Nettopositiivisuus lähtee ajatuksesta tehdä enemmän hyvää kuin pahaa. Ajattelumalli vie vastuullisuuden tavoittelun seuraavalle tasolle. Tavoitteena on uusien haittojen vähentämisen ja ehkäisemisen lisäksi korjata jo syntyneitä vahinkoja (kokonaisuutena jalanjäljen pienentäminen), sekä tuottaa positiivista vaikutusta (kasvattaa kädenjälkeä) esimerkiksi auttamalla muita vähentämään aiheuttamiaan haittoja niin, että nettona ylletään plussan puolelle. Negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia arvioidaan aina erikseen. Vaikutuksia on lisäksi tarpeen arvioida erikseen kunkin vastuullisuuden osa-alueen osalta.
Nettopositiivisuuden avulla on mahdollista esittää ja arvioida toiminnan hyvät ja huonot vaikutukset kokonaisuutena ja asettaa yrityksille konkreettisia tavoitteita toimintansa kehittämiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia, jotka ohjaavat yritysten toimintaa nettopositiivisempaan suuntaan ja samalla edistävät kiertotaloutta. Kiertotalous ja nettopositiivisuus linkittyvätkin vahvasti yhteen.
Miksi tavoitella nettopositiivisuutta?
Meidänkin ensimmäinen ajatuksemme oli, että taas on keksitty uusi trendikäsite, jolla pelastetaan maailma. Onneksi huomasimme olleemme väärässä. Nettopositiivisuuden avulla vastuullinen toiminta nivoutuu perinteistä vastuullisuustyötä paremmin osaksi yrityksen strategiaa ja liiketoimintaa. Käsite on liiketoimintalähtöinen, eli samalla kun tehdään liiketoiminnan kannalta järkeviä toimenpiteitä, voidaan tehdä esimerkiksi ympäristön kannalta hyviä asioita. Esimerkiksi karsimalla kulujaan ja tehostamalla toimintaansa yritys samalla säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Nettopositiivisuudessa keskeinen uuden innovointi voi puolestaan luoda uutta liiketoimintaa tai tehostaa nykytoimintaa ja johtaa ympäristön kannalta kestävämpiin teknisiin ratkaisuihin.
Miten caseyritykset asemoituvat nettopositiivisuuden suhteen?
Halusimme yksinkertaistavien esimerkkien avulla avata asiakasyrityksillemme nettopositiivisuuden ajattelumallia, sekä esitellä sen tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja toisaalta tuoda esiin toteuttamiseen liittyviä haasteita. Valitsimme julkaisuun kolme yritystä, jotka edustavat erityyppisiä toimialoja ja toiminnan aiheuttamia vaikutuksia. Fazerin Suomen tuotannon osalta tarkastelimme syntyviä jätteitä ja energiankulutusta, Lemminkäisen toiminnan tarkastelussa keskityttiin päällystystoiminnan raaka-aineen hankintaan ja energiankulutukseen ja Fingridin osalta tarkastelimme voimajohtohankkeen mahdollisuuksia lisätä luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä.
Julkaisu osoitti, että tarkastelluissa yrityksissä tehdään nykyisellään paljon nettopositiivisuutta ja kiertotalouden toteutumista tukevia toimia ja että useat toiminnalle asetetut tavoitteet tukevat niiden kehittymistä nettopositiivisuuden ja kiertotalouden näkökulmasta. Toiminnan kehittämiseen liittyy silti myös useita yrityksistä riippumattomia haasteita.
Julkaisun todettiin kuitenkin tuoneen tarkasteluun uuden kokonaisvaltaisemman näkökulman, jossa yritysten aiheuttamia vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Julkaisun tekemisen aikana havaittiinkin tarkasteltujen yritysten nykytoiminnassa tarve systemaattisen lähestymistavan kehittämiseksi, jotta vaikutuksia todella arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja on mahdollista saavuttaa ympäristön kannalta paras tulos.
Pöyry kehitti yhdessä case-yritysten kanssa tavan lähestyä tätä uutta ajatusmallia ja asemoi yritysten lähtökohtia sen toteutumisen suhteen. Julkaisun myötä siirrettiin näkökulmaa pelkkien negatiivisten vaikutusten välttämisestä ja vähentämisestä kartoittamaan yhä enemmän mahdollisuuksia luoda toiminnalla myös positiivisia vaikutuksia niin yritykselle itselleen kuin myös ympäristölle.
Nettopositiivisuus on laaja ja yritysmaailmassa uusi käsite – mitä opimme?
Julkaisun työstäminen opetti meillekin hurjasti. Pian työn aloitettuamme huomasimme, että olimme asettaneet riman hieman liian korkealle ajatellessamme, että suunnitellussa aikataulussa meillä olisi tarjota yrityksille tarkkaan määritelty Pöyryn tapa laskea tai arvottaa yrityksen toiminnan aiheuttamia kokonaisvaikutuksia. Nopeasti tajusimmekin, että koska nettopositiivisuus on hyvin laaja ja lisäksi yritysmaailmassa vielä melko uusi käsite, jonka mittaamisen käytännöt ovat vasta muotoutumassa, olisi tässä vaiheessa hyödyllisintä tehdä ajatusmallia tutuksi ja tarjota yrityksille ensimmäiset eväät matkalle kohti nettopositiivisempaa toimintaa.
Mittaamiseen liittyvien ongelmien tai aihepiirin laajuuden ei pitäisi antaa estää tavoitteellisuutta kohti nettopositiivisempaa toimintaa, vaan voimme ottaa nettopositiivisuuden tavoitteeksemme jo nyt ja osallistua omilla toimillamme sen käytäntöjen kehittämiseen tulevaisuuden Suomessa. Yritysten ei tarvitse lähteä heti tavoittelemaan nettopositiivisuutta kaiken toimintansa osalta, sillä jokainen yrityksen jalanjäljen pienentämiseen ja kädenjäljen suurentamiseen tähtäävä toimenpide on parempi, kuin jatkaa toimintaa ennallaan. Aina on parempi aloittaa pienestä, kuin ei ollenkaan!
Kiinnostuitko?
Nyt haluamme haastaa kaikki mukaamme tälle matkalle! Haluamme olla mukana yhdessä kaikkien teidän kanssanne kehittämässä nettopositiivisuuden käytäntöjä Suomeen!
[hr]
Mari Puoskari
Liiketoimintajohtaja, Ympäristö
Puh. 010 33 49395, mari.puoskari@poyry.com
Leena-Kaisa Piekkari
Ympäristöasiantuntija
Puh. 010 33 24236, leena-kaisa.piekkari@poyry.com [hr]
