Green Building Council Finland

UUSI KESTÄVÄN ALUEEN MÄÄRITELMÄ OTTAA KANTAA ILMASTOHAASTEISIIN JA KIERTOTALOUTEEN

Julkaisuvapaa 22.9.2020 klo 13.00

Tutustu tästä FIGBC:n kestävän alueen päivitettyyn määritelmään 2020

Kiertotalous ja ilmastotavoitteet haastavat kestävän aluesuunnittelun. Tähän haasteeseen vastaa Green Building Council Finlandin päivitetty Kestävän alueen määritelmä. Uusi päivitys ottaa huomioon kiertotalouden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset aluesuunnittelulle.

Aluesuunnittelulla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Ilmastonmuutos haastaa aluesuunnittelua, suunnittelun ammattilaisia ja kaavoittajia yhä enemmän ilmiöillä, jotka ovat odottamattomia ja vaikeasti ennustettavia. Näihin ilmiöihin aluesuunnittelun pitää pystyä vastaamaan joustavuudella ja resilienteillä suunnitelmilla. Näitä haasteisiin vastaukseksi Green Building Council Finlandin (FIGBC) Kestävät alueet -toimikunta päivitti kestävän alueen määritelmän avuksi kaikille aluesuunnittelun ammattilaisille ja alan asiantuntijoille heidän työssään. Määritelmä koostuu taulukoista, johon kestävän rakentamisen teemat on ryhmitelty koottu sekä niiden selityksistä.

Kestävän alueen määritelmässä kuvataan, mitä pitää ottaa huomioon aluesuunnittelun eri suunnittelutasoilla, jotta kaavoitus ja aluesuunnittelu ohjaavat rakentamista kohti kestävää rakennettua ympäristöä. Määritelmän näkökulmat ovat ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. Määritelmä haastaa aluesuunnittelun huomioimaan muun muassa vähähiilisen rakentamisen, uusiutuva energian, kestävän liikkumisen, kierto- ja jakamistalouden, ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja alueiden resilienssin.

Uudessa päivityksessä kestävää aluesuunnittelua kuvataan niin sanotun donitsimallin avulla. Donitsimalli kuvaa tavoitellun tilanteen, jossa kestävyyden kaikki osa-alueet ovat tasapainossa, asukkaiden elämä ympäristön kannalta kestävää, terveellistä sekä sosiaalisesti mielekästä ja alueiden talous on kestävällä pohjalla. Kuvassa valkoinen kehä osoittaa tasapainoisen tilanteen, missä tarpeet on huomioitu mutta kestävän kehityksen kattoa ei ole ylitetty. Lisäksi kuvassa esitetään mustalla keinoja, joilla aluesuunnittelussa varmistetaan kestävällä kehällä pysyminen.

Kuva 1 Kestävän alueen määritelmä donitsimallilla kuvattuna, FIGBC 2020

Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani, (Helsingin kaupunki) toteaa, että kestävien alueiden ominaisuuksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan pohdintaa siitä, mikä on riittävä taso kunkin osatekijän osalta. Donitsimallin keskeinen ajatus on visualisoida ekologisen kantokyvyn rajat, joiden sisään myös alueellisessa suunnittelussa pitää tähdätä.

Ympäristönäkökulmasta määritelmään on lisätty painokkaammin uusiutuvan energian tuotannon tukeminen kaavoituksen kautta sekä kaksisuuntaisen energiaverkon mahdollistaminen. Biodiversiteetin varjeleminen ja urbaanin viherympäristön merkitys nousevat päivityksessä esiin. Teemojen tunnistamisen taustalla on niiden sosiaalinen merkitys sekä merkityksellisyys hiilinielujen kannalta.

Toimikunnan varapuheenjohtaja Hille Kaukonen (Skanska) näkee, että kestävä aluesuunnittelu edellyttää kaikkien aluekehitykseen liittyvien osapuolien yhteistyötä ja konkreettisia tekoja. Konkretiaan päästään, kun luodaan yhteiset tavoitteet ja omaksutaan parhaan tämänhetkisen tiedon pohjalta yhteinen näkemys keinoista.

Sosiaalisesta näkökulmasta nousevat esiin jaetut kulkuvälineet esimerkiksi kaupunkipolkupyörät sekä ekosysteemipalveluiden tarpeellisuus ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle.

Taloudellisesta näkökulmasta määritelmän päivitys huomioi yhä enemmän alueellisten elinkaarikustannusten merkityksen sekä kiertotalousalueiden tukemisen. Kiertotalous vaatii tilavarauksia materiaalien varastointiin sekä uudenlaisia yritysalueita.

Toimikunnan varapuheenjohtaja Arto Ruotsalainen (AFRY) korostaa, että kestävän rakennetun ympäristön perustaa luodaan aluesuunnittelussa ja ratkaisuja ohjataan kaavoituksella, jonka eri tasoilla donitsimallia voidaan hyödyntää kestävyystavoitteiden määrittelyssä. Jotta aluesuunnittelun tavoitteista päästään tekoihin, tarvitaan yhteistyötä alueiden toteuttajien, ylläpitäjien ja käyttäjien kanssa. FIGBC:llä on merkittävä rooli tiedonjakajana, vuoropuhelun herättäjänä ja kestävän kehityksen edistäjänä

Green Building Council Finland on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa. FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 170 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.

FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan tarkoitus on tuoda näkyväksi ja alalle käyttöön aluesuunnittelun keinot luoda hiilineutraalia ja resurssitehokasta rakennettua ympäristöä. Toimikunnassa toimii yli 30 kestävän aluesuunnittelun ammattilaista sekä kunta- että yksityiseltä sektorilta. Toimikunta myös tekee laaja-alaista yhteistyötä alan toimijoiden sekä ympäristöministeriön kanssa. Toimikunta tuottaa yhdessä kumppaneiden kanssa vuosittaisen Kestävän aluesuunnittelun seminaarin.

Toimikunnan tavoitteena on nostaa aluesuunnittelun kunniahimon tasoa, niin että kaikki uudet kaavat ja suunnitelmat mahdollistavat hiilineutraalin rakentamisen vuoteen 2030 mennessä sekä tuoda kestävän aluesuunnittelun työkalut kaikkien tietoisuuteen ja käyttöön.

Lisätietoja:

Jessica Karhu | 040 675 889 | jessica.karhu@figbc.fi | https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

Kymmenessä vuodessa kolmensadan jäsenen raja rikki – FIGBC aikoo jatkossakin vauhdittaa toimialan kehitystä 

27.10.2022
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.   FIGBC:n perustajajäseniä ovat Asuntosäätiö, Citycon Oyj, CO2.FI Oy, Fimera Oy ERMS,