VÄRKKI-projekti (Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit) on Green Building Council Finlandin (FIGBC) ja sen jäsenorganisaatioiden yhteisponnistus eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen – ydinindikaattorien – käyttöönottamiseksi suomalaisen rakennetun ympäristön johtamisessa. Projektia rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto – Sitra osana käynnissä olevaa Energiaohjelmaa.
VÄRKKI-projekti pyrkii kasvattamaan kiinteistö- ja rakennusalan valmiuksia tehdä oikeita päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Projektin tuloksena osoitetaan omistajille ja päätöksentekijöille, mitkä asiat tulisi erityisesti huomioida eri johtamisprosesseissa silloin, kun halutaan parantaa rakennetun ympäristön eko- ja energiatehokkuutta. VÄRKKI tarjoaa työkaluja eri ympäristöjohtamisprosesseihin, sopimusmalleja palveluntarjoajien välille, sekä ydinindikaattoreita kestävän ja energiaviisaan Suomen rakentamiseksi. Projekti tuo yhteen lähes 100 rakennetun ympäristön hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta kiinnostunutta organisaatiota Suomessa.
Kansainväliset markkinalähtöiset ympäristöluokitusjärjestelmät tarjoavat vertailua, mutta eivät sovellu kaikille toimijoille
Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan. Ympäristöluokitusjärjestelmien tavoitteena on asettaa vähimmäisvaatimukset rakennusten ekotehokkuudelle koko sen elinkaaren ajaksi. Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassa oleva kohde) suoritustasoihin. Rakennushanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. Kun rakennuksella on hyvä ympäristöluokitus, kokemusten mukaan siihen löytyy helpommin käyttäjät ja rakennuksen käyttöaste paranee. Ympäristösertifioiduista kiinteistöistä saadaan myös yleensä paremmat vuokratulot ja kiinteistön jälleenmyyntiarvo nousee.
Markkinalähtöisten kiinteistöille ja rakennuksille myönnettävien luokitusten ja sertifikaattien kehitystyö alkoi 1990-luvulla. Nykyisin tunnetuimpia luokitusjärjestelmiä ovat amerikkalainen LEED, brittiläinen BREEAM, ranskalainen HQE, saksalainen DGNB ja australialainen Green Star. Näiden lisäksi on kehitetty lukuisia kansallisia luokitusjärjestelmiä toimialan, julkishallinnon tai tutkimusinstituutioiden toimesta, sekä tapauskohtaisesti erilaisissa rakennushankkeissa. Myös sijoittajat ja omistajat työstävät omia työkalujaan kiinteistöjen ympäristötehokkuuden ja niiden arvon kehittymisen seuraamiseksi.
Suomessa kehitettiin ympäristöystävällistä rakentamista edistävä PromisE-luokitustyökalu noin 10 vuotta sitten. Eri organisaatioiden yhdessä kehittämää PromisE-luokitusta on käytetty yli 1000 suomalaisen rakennuksen arviointiin, vaikka mitään varsinaista sertifiointia ei tehdäkään. PromisE:n käyttö on hiipumassa, koska luokitustyökalua ei ole ylläpidetty tai jatkokehitetty. PromisE:n suomessa on yhteensä noin 50 kohdetta joihin on haettu tai ollaan hakemassa joko LEED tai BREEAM luokitusta. Kyseisten luokitusten hankkiminen on kallista (50 000 – 200 000 euroa) joten ne soveltuvat vain suuriin kiinteistöihin, joilla on kytkös kansainväliseen kiinteistöliiketoimintaan (esim. kansainvälinen investoija tai vuokralainen).
Kansainväliset luokitustyökalut sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennuskannan eko- ja energiatehokkuutta samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella. Ympäristötehokkuutta kuvaavien perusindikaattorien mittaaminen on mahdollista kansainvälisten sertifikaattien avulla, mutta ne eivät huomioi riittävästi paikallisia erityisolosuhteita ja kansallisesti asetettuja kriteereitä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Eko- ja energiatehokkuuden ydinindikaattoreilla rakennetaan vihreä ja kestävä Suomi
Rakennusten ja alueiden ympäristöluokitusten edistäminen asetettiin tavoitteeksi vuoden 2010 aikana työstetyssä ERA17-toimenpideohjelmassa, jonka keskeisten toimenpiteiden toteuttaminen on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan. ERA17-toimenpiteessä mittareiden ja luokitusten edistäjäksi asetettiin Green Building Council Finland. Yksittäisten luokitusjärjestelmien käyttöönottamisen sijaan FIGBC ja sen jäsenet ovat nähneet tarpeelliseksi edistää yhteisten eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittareiden ja tunnuslukujen harmonisointia suomalaiseen ympäristöön ja olosuhteisiin sovitettuna. Myös eurooppalainen rakennusteollisuus tukee rakentamiseen liittyvien työkalujen ja mittareiden standardointityötä, koska ekotehokkaan rakentamisen luokitusjärjestelmien suuri lukumäärä on toimijoiden kannalta kestämätön.
VÄRKKI-projekti pyrkii vakiinnuttamaan kansalliset ydinindikaattorit, joilla voidaan mitata ja edistää vähähiilistä ja energiatehokasta rakennettua ympäristöä. Vakiintuneilla tunnusluvuilla ja indikaattoreilla voidaan lisäksi parantaa kiinteistöjen, rakennusten ja alueiden vertailtavuutta sekä yhtenäistää ympäristöjohtamisen valtakunnallisia käytäntöjä ja toimintamalleja. Suomessa on 1,4 miljoonaa rakennusta ja kiinteistöä, joiden energia- ja ympäristötehokkuutta voidaan parantaa muuttamalla käyttäjien ja omistajien omaa toimintaa ja asettamalla oikeita mittareita eri johtamisprosesseihin.
Viisas toiminta sysää muitakin liikkeelle
Vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen KIRA-alaan tulee kannustaa rakentamalla kansallinen toimintamalli, joka auttaa johtamaan rakennettua ympäristöä tehokkaammin erilaisten toimijoiden omassa viitekehyksessä. Mitä useampi Suomen 1,4 miljoonan rakennuksen omistajasta tai käyttäjästä sitoutuu omassa toiminnasssaan ympäristötehokkaaseen johtamiseen ja toimintatapaan, sitä paremmat mahdollisuudet Suomella on olla vähähiilisen ja energiatehokkaan ympäristön edelläkävijä. Siksi toimintamallin tulee palkita kaikki sellaiset luonnonresursseja säästävät ja kestävää kehitystä edistävät toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia eri toimijoiden taloudellisissa reunaehdoissa. Yksittäisen talonrakentajan tai asunto-osakeyhtiön ympäristön hyvinvointia edistävä toiminta ansaitsee tunnustusta siinä missä kansainvälisesti tunnetun ympäristösertifikaatin saanut kiinteistöliiketoimijakin. Erilaisia ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita tulee kannustaa ja sysätä erikokoisiin fiksuihin tekoihin. Ilmastotalkoot ovat kaikkien yhteinen asia ja siihen osallistumalla edistetään meidän ja tulevien sukupolvien hyvinvointia.
