Green Building Council Finland

Vähähiilisen rakennuksen perusoppimäärä

Kirjoittaja: Lauri Tähtinen, vanhempi asiantuntija, Green Building Council Finland

“Kaikki keinot käyttöön nyt!” totesi IPCC:n 1,5 asteen raportti jo lähes vuosi sitten. Mutta mitä nämä keinot kiinteistö- ja rakennusalalla on, joilla voimme pienentää ja tulevaisuudessa nollata rakentamisen ja rakennusten käytön aiheuttaman ympäristökuormituksen? Tämä artikkeli ja muistilista on tehty inspiraation lähteeksi rakentajille ja omistajille:miten päästä alkuun ja löytää uusia näkökulmia kohti vähähiilistä rakentamista.

Rakentaako vai ei rakentaa?

Rakennusten tuottamia kasvihuonekaasuja tulee vähentää rakennusten elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Suurin päätös tehdäänkin jo ennen hankkeeseen ryhtymistä, jos muistetaan kysyä tarvitaanko uutta rakennusta ensinkään? Uudelleenkäyttämällä vanhan rakennuksen perustukset ja runko, vältytään ennen käyttöä muodostuvista hiilipäästöistä lähes kokonaan. Koko rakennuksen elinkaaren päästöistä tämä vastaa lähes puolta.

Toinen merkittävä tekijä hankepäätöstä tehtäessä on rakentamisen määrä. Rakentamaton neliö on kaikista vähäpäästöisin. Samalla neliöt, jotka palvelevat monta eri käyttötarkoitusta ja tarjoavat tiloja eri vuorokauden aikana eri toiminnoille, vähentävät rakentamisen tarvetta muualla.

Materiaalien valmistuksen päästöt alas, kierrätys ylös!

Maapallon kantokyky ylitetään vuosittain moninkertaisesti ja suuri osa tarvitsemastamme materiaaleista käytetään rakentamiseen. Kun rakennushankkeeseen on päätetty ryhtyä, tulee edelleen punnita tarkasti, kuinka paljon rakennetaan ja mitä materiaaleja käytetään. Käytettävien materiaalien valintaa voidaan ohjata monesta eri näkökulmasta, mutta arvioinnin tulisi aina huomioida koko rakennuksen elinkaaren päästövaikutus.

Uudelleenkäyttämällä muualta purettuja tuotteita ja rakennusosia, voidaan rakentaa lähes päästöttömästi. Muiden materiaalien osalta joudutaan turvautumaan valmistajien ilmoittamiin ympäristöselosteissa oleviin päästötietoihin(EPD), joiden perusteella voidaan valita pienimmän hiilijalanjäljen aiheuttava vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailussa on kuitenkin tärkeää huomioida myös tuotteen käyttöikä. Tuote, jolla on kilpailijaan verrattuna puolet pienempi hiilijalanjälki, ei kuitenkaan ole koko elinkaaren ajalla tarkasteltuna parempi ratkaisu, jos sen käyttöikä on vain kolmannes kilpailijaan verrattuna.

Eri ratkaisujen ja materiaalien vertailu ja optimointi on työnä suhteellisen suoraviivainen, mutta aikaa vievä. Aiheeseen kannattaa paneutua huolella ennen hankkeeseen ryhtymistä. Hyviä resursseja löytyy mm. ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmän testauksen myötä osoitteesta www.elinkaarilaskenta.fi. Myös erilaisia työkaluja vaihtoehtojen vertailuun kannattaa hyödyntää (esim https://www.oneclicklca.com/). Kansainvälistä näkökulmaa ja taustatietoa aiheesta löytyy myös World GBC:n tuoreesta Bringing Embodied Carbon Upfront -raportista (https://figbc.fi/uusi-raportti-kiinteisto-ja-rakennusala-voi-olla-taysin-hiilineutraali-vuonna-2050/)

Vihreää sähköä töpseliin ja metsänkasvatusta

Noin puolet rakennuksen elinkaaren päästöistä syntyy rakennuksen käytön aikaisesta energiankäytöstä. Energiankulutuksen hiilipäästöjen vähentämisessä pätee sama prioriteettijärjestys kuin materiaaleillekin: ensin vähennetään kulutusta, sitten mietitään mitä kulutetaan. Suunnittelemalla erittäin energiatehokkaita ja älykkäitä rakennuksia, voidaan välttää jopa puolet rakennuksen käytön aikaisesta hiilijalanjäljestä. Osa jäljelle jäävästä energiantarpeesta voidaan tuottaa omalla tontilla kilpailukykyiseen hintaan ja monissa tapauksissa loppu ostoenergia voidaan hankkia uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna, jolloin energiankäytön päästöt lähenevät nopeasti nollaa.

Pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta – tai jopa negatiivisuutta – ei pelkkä päästöjen vähentäminen aina riitä. Päästöttömiä rakennusmateriaaleja ei ehkä koskaan tule riittämään rakentamisen kaikkiin tarpeisiin, eikä uusiutuvilla tuotettua energiaa ole kaikkialla tarjolla. Tällöin vaihtoehdoksi jää kompensoida syntyneitä päästöjä. Investoimalla hiilinielujen kasvattamiseen toisaalla, voidaan kompensoida aiheutettujen päästöjen vaikutukset ilmastoon.

Hiilidioksiditonnin kompensointi maksaa noin 10-20 €/tnCO2. Tämä tarkoittaa hanketasolla miljoonaluokan investointia rakennusmateriaalien päästöjen kompensoimiseksi ja kymmeniä tuhansia vuodessa energiankulutuksen päästöjen nollaamiseksi. Tähän kustannustasoon verrattuna, moni aiemmin lueteltu toimenpide on varsin kustannustehokas, jos tavoitteena on päästötön rakennus.

Muistilista tekemisen tueksi

Oheinen muistilista toimikoon alalle inspiraationa lähteä etsimään uusia ratkaisuja rakennusten hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Täydennetään listaa yhdessä ja tehdään vähähiilisestä rakentamisesta entistäkin helpompaa.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.