Menu
Menu

Vähähiilisen rakennuksen perusoppimäärä

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Kirjoittaja: Lauri Tähtinen, vanhempi asiantuntija, Green Building Council Finland

“Kaikki keinot käyttöön nyt!” totesi IPCC:n 1,5 asteen raportti jo lähes vuosi sitten. Mutta mitä nämä keinot kiinteistö- ja rakennusalalla on, joilla voimme pienentää ja tulevaisuudessa nollata rakentamisen ja rakennusten käytön aiheuttaman ympäristökuormituksen? Tämä artikkeli ja muistilista on tehty inspiraation lähteeksi rakentajille ja omistajille:miten päästä alkuun ja löytää uusia näkökulmia kohti vähähiilistä rakentamista.

Rakentaako vai ei rakentaa?

Rakennusten tuottamia kasvihuonekaasuja tulee vähentää rakennusten elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Suurin päätös tehdäänkin jo ennen hankkeeseen ryhtymistä, jos muistetaan kysyä tarvitaanko uutta rakennusta ensinkään? Uudelleenkäyttämällä vanhan rakennuksen perustukset ja runko, vältytään ennen käyttöä muodostuvista hiilipäästöistä lähes kokonaan. Koko rakennuksen elinkaaren päästöistä tämä vastaa lähes puolta.

Toinen merkittävä tekijä hankepäätöstä tehtäessä on rakentamisen määrä. Rakentamaton neliö on kaikista vähäpäästöisin. Samalla neliöt, jotka palvelevat monta eri käyttötarkoitusta ja tarjoavat tiloja eri vuorokauden aikana eri toiminnoille, vähentävät rakentamisen tarvetta muualla.

Materiaalien valmistuksen päästöt alas, kierrätys ylös!

Maapallon kantokyky ylitetään vuosittain moninkertaisesti ja suuri osa tarvitsemastamme materiaaleista käytetään rakentamiseen. Kun rakennushankkeeseen on päätetty ryhtyä, tulee edelleen punnita tarkasti, kuinka paljon rakennetaan ja mitä materiaaleja käytetään. Käytettävien materiaalien valintaa voidaan ohjata monesta eri näkökulmasta, mutta arvioinnin tulisi aina huomioida koko rakennuksen elinkaaren päästövaikutus.

Uudelleenkäyttämällä muualta purettuja tuotteita ja rakennusosia, voidaan rakentaa lähes päästöttömästi. Muiden materiaalien osalta joudutaan turvautumaan valmistajien ilmoittamiin ympäristöselosteissa oleviin päästötietoihin(EPD), joiden perusteella voidaan valita pienimmän hiilijalanjäljen aiheuttava vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailussa on kuitenkin tärkeää huomioida myös tuotteen käyttöikä. Tuote, jolla on kilpailijaan verrattuna puolet pienempi hiilijalanjälki, ei kuitenkaan ole koko elinkaaren ajalla tarkasteltuna parempi ratkaisu, jos sen käyttöikä on vain kolmannes kilpailijaan verrattuna.

Eri ratkaisujen ja materiaalien vertailu ja optimointi on työnä suhteellisen suoraviivainen, mutta aikaa vievä. Aiheeseen kannattaa paneutua huolella ennen hankkeeseen ryhtymistä. Hyviä resursseja löytyy mm. ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmän testauksen myötä osoitteesta www.elinkaarilaskenta.fi. Myös erilaisia työkaluja vaihtoehtojen vertailuun kannattaa hyödyntää (esim https://www.oneclicklca.com/). Kansainvälistä näkökulmaa ja taustatietoa aiheesta löytyy myös World GBC:n tuoreesta Bringing Embodied Carbon Upfront -raportista (https://figbc.fi/uusi-raportti-kiinteisto-ja-rakennusala-voi-olla-taysin-hiilineutraali-vuonna-2050/)

Vihreää sähköä töpseliin ja metsänkasvatusta

Noin puolet rakennuksen elinkaaren päästöistä syntyy rakennuksen käytön aikaisesta energiankäytöstä. Energiankulutuksen hiilipäästöjen vähentämisessä pätee sama prioriteettijärjestys kuin materiaaleillekin: ensin vähennetään kulutusta, sitten mietitään mitä kulutetaan. Suunnittelemalla erittäin energiatehokkaita ja älykkäitä rakennuksia, voidaan välttää jopa puolet rakennuksen käytön aikaisesta hiilijalanjäljestä. Osa jäljelle jäävästä energiantarpeesta voidaan tuottaa omalla tontilla kilpailukykyiseen hintaan ja monissa tapauksissa loppu ostoenergia voidaan hankkia uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna, jolloin energiankäytön päästöt lähenevät nopeasti nollaa.

Pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta – tai jopa negatiivisuutta – ei pelkkä päästöjen vähentäminen aina riitä. Päästöttömiä rakennusmateriaaleja ei ehkä koskaan tule riittämään rakentamisen kaikkiin tarpeisiin, eikä uusiutuvilla tuotettua energiaa ole kaikkialla tarjolla. Tällöin vaihtoehdoksi jää kompensoida syntyneitä päästöjä. Investoimalla hiilinielujen kasvattamiseen toisaalla, voidaan kompensoida aiheutettujen päästöjen vaikutukset ilmastoon.

Hiilidioksiditonnin kompensointi maksaa noin 10-20 €/tnCO2. Tämä tarkoittaa hanketasolla miljoonaluokan investointia rakennusmateriaalien päästöjen kompensoimiseksi ja kymmeniä tuhansia vuodessa energiankulutuksen päästöjen nollaamiseksi. Tähän kustannustasoon verrattuna, moni aiemmin lueteltu toimenpide on varsin kustannustehokas, jos tavoitteena on päästötön rakennus.

Muistilista tekemisen tueksi

Oheinen muistilista toimikoon alalle inspiraationa lähteä etsimään uusia ratkaisuja rakennusten hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Täydennetään listaa yhdessä ja tehdään vähähiilisestä rakentamisesta entistäkin helpompaa.

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami