Menu
Menu

Vähähiilisen rakentamisen muutosvauhti tulevina vuosina on kova

Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa 9.3.2020 useat tahot kertoivat meneillään olevista vähähiilisyyden kehityshankkeistaan. Kuluvana vuonna vähähiilisyyteen saadaan uusia työkaluja ja tiekarttoja valmistuu.

Keynote-puhujat tulivat tänä vuonna Ruotsista ja Saksasta. Holger Wallbaum (Professor of Sustainable Building, Chalmers University, Ruotsi) painotti vielä rakentamatta olevan rakennuskannan painoarvoa päästövähennysten toteuttamisessa. Puolet vuoden 2050 rakentamisesta on vielä rakentamatta, joten tämänhetkisen ja tulevan rakentamisen laadulla ja valinnoilla voidaan vaikuttaa päästömääriin voimakkaasti. Rakennusalan avainasema on kiistaton ja merkittävä. Wallbaum kehotti esityksessään rakennusalaa uudistumaan ”Keeping the good and reducing the bad” ja siirtymään mukavuusalueelta kohti haasteita: nykykäytäntöjä tulee haastaa ja nykyisiä materiaaleja tulee kehittää. Vähähiilinen rakentaminen ja niinsanottu ”Carbon Challenge” on meille saman mittakaavan haaste kuin kuuhun laskeutuminen vuosikymmeniä sitten. Onnistuaksemme meidän tulee olla visionäärisiä.

Anette Hafner (Professor of Resource Efficient Building, Ruhr-Bochum University, Saksa) kehotti keskittymään materiaaleihin, sillä energiatehokkuus ei enää riitä vähähiilisessä rakentamisessa. Hiilen varastoinnin mahdollisuuksia hyödynnetään ja huomioidaan aivan liian vähän. Hyviä esimerkkejä kaivataan myös Suomeen.

Tuleva vuosi tuo lukuisia uudistuksia rakentamisen vähähiilisyyteen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi, että rakennuksen vähähiilisyys tuodaan uutena käsitteenä lainsäädäntöön MRL-uudistuksen yhteydessä. Hallitusohjelmassakin vähähiilisyys näkyy rakennus- ja kiinteistölan kirjauksissa useassa kohdassa: Vähähiilisen rakentamisen tiekarttoja nopeutetaan, rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta kehitetään ja asuinalueiden kehittämisessä hiilineutraalius ja viheralueiden merkitys korostuu. Ympäristöministeriön tiekarttatyön tavoitteena on vuonna 2024  voimassa oleva asetus rakennusten hiilijalanjälkiohjauksesta.

Vähähiilisen rakentamisen tulevien vuosien toimet.

Toimia, tiekarttoja ja tietokantoja vähähiilisyyteen

Yksi meneillään olevista kehityskohteista on rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Sen testauksessa mukana olevien 40 rakennushankkeen tuloksien perusteella menetelmää kehitetään, kertoo Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Useat hankkeet vievät vähähiilisyyttä rakentamisen käytäntöihin; TALO-hankkeessa on selvitetty taloudellisten ohjauskeinojen toimivuutta, kuten energiaremonttiavustukset ja lisärakennusoikeuden myöntäminen, toteaa Harri Hakaste (ympäristöministeriö).

”Rakennusmateriaalien tietokanta on hieno yhteistyön ja kunnianhimoisten tavoitteiden tulos valmistuessaan tämän vuoden aikana”, iloitsi puolestaan Janne Pesu (SYKE). Suomalaista rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjen tietokantaa implementoidaan syksyllä. Tavoitteena on avata järjestelmään rajapinnat laajan hyödynnettävyyden varmistamiseksi.

Pekka Vuorinen kertoi RT:n Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan ensimmäisen vaiheen eli nykytila-analyysin valmistumisesta. Vähähiilisyyden tiekarttatyön ensimmäinen raportti kartoitti Suomen koko rakennetun ympäristön nykytilaa. Gaia Consulting Oy:n vastaa raporttien laskelmista ja toteutuksesta. Anna Laine, (Gaia Consulting Oy) kertoi, että käytössä olevien rakennusten energiankäyttö on merkittävin päästölähde. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki määritettiin yhden laskentavuoden ajalta eri tekijöiden suuruusluokan selvittämiseksi. Lue lisää tiekartan etenemisestä Rakennusteollisuuden tiedotteesta

Mikko Somersalmi RAKLIsta kertoi heidän tiekarttansa perustuvan rakennetun ympäristön omistamisen ja käyttäjän näkökulmaan. Tiekartta avaa kysymystä mistä käyttäjän hiiilijalanjälki syntyy eri segmenteissä ja miten sitä voidaan pienentää. Tiekartassa verrataan tilojen käyttöasteiden ja tilatehokkuuden mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä teknisten keinojen lisäksi.

Korkeatasoisen osaamisen merkitys korostuu entisestään

Henriikka Hellström, RIL.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL johtaja Henriikka Hellström korosti, että ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan selkeitä askelmerkkejä, jotta tavoitteet saavutetaan ja laatu ylläpidetään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme ymmärrystä materiaaleista, rakenteista, talotekniikasta, energiantuotannosta ja muusta infrasta sekä niiden integroinnista. Hellström painotti, että ilman korkeatasoista osaamista ja tutkimusta ei tavoitteita saavuteta.

Mikko Nousiainen, Green Building Council Finland

Toimitusjohtaja Mikko Nousiainen (GBC Finland)painotti, että elämme ratkaisevia vuosia hiilipäästöjen vähentämisessä. On aika tarttua konkreettisiin toimiin ja lisätä kira-alan yhteistyötä.

Miisa Tähkänen, Skanska.

Miisa Tähkänen oli kertomassa Skanskan Hyllie Terrass -pilottikohteesta, joka sertifioidaan LEED ja WELL luokitusten lisäksi hiilineutraaliksi, yhteistyössä Ruotsin GBC:n kanssa kehitetyllä NollCO2 luokitusjärjestelmällä. Tähkänen painotti, että jatkuva analysointi, mittaaminen, aikainen omistajuus ja monipuolinen yhteistyö erilaisten kumppanien kanssa johti vähähiiliseen rakennukseen, jonka hiilijalanjälki oli 35% pienempi kuin tyypillisesti toteutetun rakennuksen päästö.

Anti Ruuska, Ylva.

Kiinteistöjen kehittäjillä ja omistajilla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa, painotti Antti Ruuska (Ylva). Käyttövaiheen energiavalinnoilla voidaan tehdä paljon. Myös purkukatselmusten kautta materiaalien hyötykäyttö saadaan nostettua hyvin korkealle: Lyyran työmaalla n. 90% materiaaleista saadaan hyötykäyttöön. Ruuska toivoi lisää kierrätys- ja vähähiilisiä materiaaleja tarjoavia valmistajia markkinoille.

Heikki Vuorenpää, Asuntomessut.

Heikki Vuorenpää (Asuntomessut) toivotti seminaariväen tervetulleeksi ensi kesän Tuusulan asuntomessuille, jossa  yleisölle avautuvan Rykmentinpuiston messukohteiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki selvitetään elinkaarilaskennalla. Vähähiilistä rakentamista tuodaan näin esiin myös kuluttajille ja saadaan kerättyä arvokasta tietoa. Messuilla on mahdollisuus tavoittaa 130 000 rakentamisesta ja asumisesta kiinnostuneen kuluttajan joukko. Asuntomessujen Lehdistötiedotteeseen

Vahvaa yhteistyötä rakentamisen jokaisessa vaiheessa

Seminaarin lopuksi pidetyssä paneelikeskustelussa kävi selväksi, että vähähiilisen rakentamisen lisäämiseksi eri sidosryhmät tekevät jo merkittävää yhteistyötä.  Isoissa kysymyksissä kiinteistö- ja rakennusalan tekijät ja päättäjät ovat samoilla linjoilla ja päätöksien vaikutukset huomioidaan laajasti. Lähtökohdat ovat erinomaiset vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa, vaikka muutosvauhti on kova ja kiihtyvä.

Lisätietoja:

Seminaarin esitykset
Seminaarin tallenne
Matti Kuittinen ja Harri Hakaste, ympäristöministeriö
Miimu Airaksinen, RIL
Mikko Nousiainen, Green Building Council Finland
Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT

Kuvat: Pekka Huovila ja Mikko Nousiainen

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook
Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami