Juhlavuottaan viettävä FIGBC on kehittynyt kymmenessä vuodessa Suomen vaikuttavimmaksi ja laaja-alaisimmaksi kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkostoksi. Kiinteistö- ja rakennusalan kestävää kehitystä kirittää viisi aktiivista toimikuntaa ja yli 170 jäsenorganisaatiota.
Kun FIGBC perustettiin Helsingin Vallilassa keväällä 2010, paikalla oli 29 perustajajäsentä. Alan yrityksissä oli tuolloin herätty kansainvälisten ympäristöluokitusten käyttöön, ja niissä koettiin tarpeelliseksi perustaa paikallinen yhdistys edustamaan niitä kansainvälisesti. Lisäksi nähtiin, että energiatehokkuuden ja kestävyyden kysymyksiä voitaisiin ratkoa tehokkaammin yhteistyössä, toimialarajat ylittäen.
Jäsenorganisaatioiden määrä on sittemmin moninkertaistunut yli 170:ään, ja yhdistyksen viidessä toimikunnassa on mukana yli 350 henkilöä.
“Aiemmin keskiössä oli energiatehokkuus, mutta nyt hiilineutraalisuus ja kiertotalous ovat kaikkien toimikuntiemme agendalla. Samalla jäsenkunta on tullut entistä monipuolisemmaksi”, kertoo Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.
Edelläkävijä hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämisessä
FIGBC on ollut edelläkävijänä nostamassa esille hiilijalanjäljen merkitystä kira-alalla. Yhdistyksen luomat hiilijalanjäljen mittarit, joita kehitettiin sekä rakentamisen että rakennuksen käytön ajalle, ovat edelleen käytössä osana RTS-ympäristöluokitusta. Luokitus on Rakennustiedon ja RTS:n kansallinen vastine LEED- ja BREEAM -työkaluille.
“Tietoisuus hiilijalanjäljen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on viime vuosina lisääntynyt huimasti. Rakennusten elinkaaren vähähiilisyys on tulossa osaksi rakennusmääräyksiä jo muutaman vuoden kuluttua”, Nousiainen huomauttaa.
Viime vuosina FIGBC on pyrkinyt tuomaan myös kiertotaloutta tutuksi koko toimialalle. Esimerkiksi vuosina 2018–2019 käynnissä ollut Kiertotaloussprintti-hanke yhdisti kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita, yrityksiä, tutkijoita ja kuntien edustajia kehittämään yhdessä ymmärrystä aiheesta ja valjastamaan kiertotalouden hyödyt kestäväksi liiketoiminnaksi alalle. Hankkeessa järjestettyjen asiantuntijatyöpajojen tuloksena syntyi julkaisu “Näin rakennamme kiertotaloutta – Seitsemän tavoitetta kiertotalouden saavuttamiseksi kiinteistö- ja rakentamisalalla“. Parhaillaan käynnissä oleva Kiertotalousvalmennus puolestaan auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, Saton sekä Helsingin kaupungin kanssa.
Toimikunnissa tehdään monialaista yhteistyötä kestävyyden edistämiseksi
Olennainen osa FIGBC:n vaikuttavuutta ovat yhdistyksen jäsenten edustajista koostuvat toimikunnat. Monialaisissa asiantuntijaverkostoissa käsitellään tuoreimmat kuulumiset, jaetaan parhaita käytäntöjä ja kehitetään alaa yhdessä. Toimikunnat painottavat vahvasti etenkin yhteistyömahdollisuuksiin tarttumista.
“Kiinteistöalalla on valtava potentiaali – ja myös vastuu – ilmastopäästöjen vähentämisessä. Muutaman vuoden päästä nollahiilisyys on ainut tapa tehdä liiketoimintaa hyväksyttävästi. Muutos tarvitsee taakseen riittävän suuren ja rohkean joukon edelläkävijöitä. FIGBC on onnistunut tuomaan yhteen tällaisen joukon”, toteaa Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnan puheenjohtaja, Ylvan kestävän liiketoiminnan johtaja Antti Ruuska.
Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunta julkaisi keväällä 2020 työkalun, Askeleet kiinteistöjen vähähiiliseen energiankäyttöön, jolla ammattimaiset kiinteistönomistajat voivat kehittää toimintaansa kohti nollahiilistä kiinteistöjen operointia. “Loppuvuoden tavoitteena on tuottaa kiinteistöalan toimijoille uutta tietoa ja läpinäkyvyyttä uskottaviin ja hyväksyttäviin kompensointikeinoihin liittyen”, Ruuska kertoo.
Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta puolestaan julkaisi keväällä Vähähiilisyyden sanakirjan, joka sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit Suomeksi. Käynnissä on myös Hiilineutraalin rakennuksen määritelmän luominen, jonka on tarkoitus siirtyä pilotointivaiheeseen 2021 alussa.
“Molemmilla tähdätään siihen, että alan toimijoilla on yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä uskottava ja helposti kommunikoitava tapa kertoa onnistumisistaan. Erityisesti hiilineutraalin rakennuksen määritelmä on herättänyt paljon kiinnostusta alan toimijoiden keskuudessa, sillä se tuo työkalun ja menetelmän omien hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseen käytännössä”, toteaa FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlundin hiilineutraaliuspalveluiden päällikkö.
Kestävät alueet -toimikunta on vuonna 2020 keskittynyt kestävän alueen määritelmän päivittämiseen. Työtä on tehty keskustellen ja uusia näkökulmia ennakkoluulottomasti etsien.
“Kestävyyden pyrkimys ei ole kuitenkaan pelkästään eri näkökulmien tunnistamista, vaan tarvitaan myös ympäristön kantokyvyn ja resurssien rajallisuuden tunnistamista – tänä vuonna olemme tarttuneet myös tähän haasteeseen”, sanoo Kestävät alueet -toimikunnan puheenjohtaja ja Helsingin kaupungin yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani.
Kestävä infra -toimikunnan tavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta kaikessa infra-alan toiminnassa. Työtä on tehty mm. infran päästölaskennan vakiinnuttamiseksi ja kiertotaloussynergioiden edistämiseksi maankäytönsuunnittelun ja talonrakentamisen väillä.
“Olemme saaneet seurata ilahduttavasti kestävän infran profiilin nousua julkisessa keskustelussa, jota osaltaan tukee toimikunnan kestävän infran määrittelytyö yhteisten näkemyksen saamiseksi alalle. Kiinnostus toimikuntaa ja alan kestävyyspotentiaalia kohtaan on suurta”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Heidi Huvila, joka toimii kaupunkiympäristön toimialan ympäristöasiantuntijana Helsingin kaupungilla.
FIGBC:n Viestintätoimikunta puolestaan kokoaa yhteen viestinnän ammattilaisia tehostamaan kestävyyttä edistävää viestintää. Vuonna 2020 toimikunta on mm. kehittänyt FIGBC:n kestävän rakennetun ympäristön referenssipankkia ja kannustanut sen aktiiviseen käyttöön sekä ylläpitänyt alalle uusia näkemyksiä tarjoavaa Loikka-blogia.
“Pyrimme tekemään hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden viesteistä kiinnostavia ja antamaan konkreettisia esimerkkejä tietoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Samalla annamme taustatukea jäsenten omalle viestinnälle. Joukossa on voimaa: saman teeman viestiminen, yhteinen tekeminen ja avoin yhteistyö näkyvät myös ulospäin. Välitämme sidosryhmille toimialan yhteistä näkemystä sekä tunnistamme vaikutusmahdollisuuksia ja tartumme niihin”, toteaa Viestintätoimikunnan puheenjohtaja, SRV:n vastuullisuusjohtaja Anne-Maria Flanagan.
Kohti vaikuttavampaa yhteistyötä
Niin toimikuntien, yhdistyksen kuin koko kiinteistö- ja rakennusalan toiminnassa korostuu yhteistyön ja verkostojen voima.
“Siirtyminen vähähiiliseen rakentamiseen on suuri muutos, ja siinä onnistuminen vaatii mukaan laajasti KIRA-alan eri toimijoita. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan paljon tiedonvälitystä, osaamisen kehittämistä ja uusien yhteisten toimintatapojen luomista. Näissä FIGBC on verkostona avainasemassa”, toteaa Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.
Samoilla linjoilla on Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnan puheenjohtaja Antti Ruuska. Koko rakentamisen arvoketjun läpi ulottuvalla yhteistyöllä voidaan merkittävästi vähentää alan ilmastovaikutuksia.
”Alalla on valta vaikuttaa päästöihin koko rakennusten elinkaaren yli. Rakennukset voidaan suunnitella vähähiilisiksi materiaalien ja energian osalta, työmaa ja materiaalihankinnat voidaan toteuttaa vähähiilisenä, energiatehokkuuden maksimointi minimoi käyttövaiheen energian kulutuksen ja oman energian tuotanto tai puhtaan energian osto voidaan tehdä nollahiilisenä niin lämpö- kuin sähköenergiankin osalta. Lisäksi elinkaaren lopussa voidaan varmistaa, että purettavat materiaalit saadaan uudelleen kiertoon”, Ruuska toteaa.
FIGBC:n ennakkoluulottomaan yhteistyöhön sitoutuneilla jäsenyrityksillä ja heidän edustajillaan on ollut – ja on edelleen – iso merkitys yhdistyksen toiminnassa, ja sitä myöten koko alan kehityksessä.
“Kaikki tulokset on saavutettu yhteistyössä ja positiivisuuden kautta. Haluamme jatkossakin kirittää hyvässä hengessä toimialaa ja toinen toisiamme kestävyyden edistämisessä”, Nousiainen toteaa.
Lue myös Loikka-lehdessä (2/2020) ilmestynyt historiikkiartikkeli “Kestävyyden kärkeen yhdessä”, jonka on kirjoittanut Kaisa Salminen. Tästä uusimpaan Loikkaan, artikkeli alkaa sivulta 18!
