Senaatti-kiinteistöjen uusissa toimitiloissa järjestetyssä Vihreässä Foorumissa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia toimitilojen vaikutuksista työssä jaksamiseen ja terveyteen sekä kuultiin puheenvuoroja näiden teemojen eri näkökulmista. Tilaisuuden lopuksi käytiin vielä kokemassa Senaatin ajan hermolla olevat upeat toimintoperusteiset monitoimitilat tutustumiskierroksella.
GBC Finlandin Sami Lankiniemi avasi aamupäivän esittelemällä WordlGBC:een hetki sitten julkaiseman Health, Well-being and Productivity in Offices -raportin antimia. Esitys perusteli päivän aiheiden näkökulmasta ja eri tutkimuksista poimituin tunnusluvuin sitä, miksi toimitiloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä terveyden että hyvinvoinnin, mutta myös tuottavuuden ja kustannusten näkökulmasta. Vaikka näistä vaikutuksista ollaan jokseenkin tietoisia, niitä ei kuitenkaan maailmanlaajuisesti osata vielä tarkastella toimiloihin liittyvien investointipäätösten yhteydessä.
Avokonttori ja monitoimitila ovat täysin eri asioita
Avauspuheenvuoron Reetta Ripatti esitteli Senaatti-kiinteistöjen toimitilauudistusta, joka toteutettiin samaan aikaan valtion toimitilastrategian uudistamisen kanssa. demottiin siis tätä omissa tiloissa. Lähtökohtana muutoksessa oli, että toimitilojen ja työympäristön (fyysinen, sosiaalisen, virtuaalinen) tulee kaikilta osin tukea sitä työtä, jota organisaatiossa tehdään.
Uudistuksen myötä Senaatissa siirryttiin vanhasta avotoimistomallista toimintopohjaiseen, joustavuutta ja liikkuvaa työtä tukevaan monitilaympäristöön. Tämän myötä tilatehokkuutta voitiin parantaa merkittävästi verrattuna edelliseen strategiaan, jossa yhdelle työntekijälle oli varattu 20 neliömetriä ja tavoitella 15-18 neliömetrin suuruusluokkaa. “On kuitenkin enemmän kyse kulttuurin ja toimintatapojen muutoksesta, kuin tilojen muutoksesta”, Ripatti muistuttaa. Tätä varten muutosprosessissa kuultiin ja osallistettiin työntekijöitä useaan eri otteeseen ja perustettiin kehittämistiimejä.
Vireyttä valaistuksella
Philipsin Emilia Rautkylän tarjosi esityksessään keinoja vireystilojen nostamiseen valaistuksen keinoin. “Valaistuksen kannalta on tärkeää suunnitella se niin, että kiinnitetään huomiota sekä visuaalisiin että biologisiin vasteisiin”, Rautkylä korostaa. Näin saadaan irti kaikki mahdolliset hyödyt terveyden ja hyvinvoinnin osalta sekä saavuttaa optimaalinen näkötehokkuus. Valaistuksessa tulisi lisäksi huomioida ihmisen hormonaaliset rytmit sekä noudattaa luonnonvalon rytmejä. Tämä voidaan toteuttaa dynaamisen valaistuksen avulla.
Tilaisuuden lopuksi osallistujat pääsivät vielä kierrokselle Senaatin uusiin tiloihin ja näkemään, miten toimitilauudistuksen suunnitelmat olivat tulleet toteen. Kierroksen oppaana toimivat Katri Korhonen ja Juha Muttilainen, jotka kertoivat heidän voineen uudistuksen myötä luopua yhdestä kokonaisesta kerroksesta ja siten vuokrata sen uuteen käyttöön.
Mielenkiintoista oli myös kuulla, että suunnitteluvaiheessa tärkeäksi koettu hiljainen ja keskittymiseen tarkoitettu kirjastotyyppinen tila olikin jäänyt vähäiselle käytölle. Korhosen mukaan ihmiset viihtyivät nyt paremmin vilkkaimilla työpisteillä, joissa muiden kanssa on helppo jutella rennosti ja kehittää ideoita.[hr]
Esitykset
- Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa – WorldGBC-raportti 2014 | Sami Lankiniemi
-
Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu | Reetta Ripatti, Senaatti-kiinteistöt
- Vireyttä valaistuksella | Emilia Rautkylä, Philips
