Green Building Council Finland

Tiivistelmä maaliskuun älyteknologoita ja energiatehokkuutta käsitelleestä Vihreästä foorumista

Vihreässä Foorumissa luotiin katsaus millaisia mahdollisuuksia sensoriverkot, älyteknologia ja pilvipalvelut luovat rakennusten energiaratkaisuissa. Tupaten täynnä olleessa Rake-salissa Helsingissä kuultiin aiheesta laaja kattaus esityksiä käytännön kokemuksista, palvelukehityksestä, uusista hankkeista ja tutkimuksesta.

”Sensoriverkot ja big data ovat tulevaisuuden älyrakennusten perusta” aloitti professori Heikki Ihasalo tilaisuuden. Sensorit ja mittausteknologia ovat kehittyneet ja erilaisten sensoriverkkojen keräämä datan määrä on ja tulee olemaan massiivinen. Datan määrä mahdollistaa sen, että data analytiikka voidaan kehittää ei vaan ennustavaksi mutta myös ohjailevaksi. Rakennusten energiankulutuksen hallinnassa ollaan siirtymässä tähän suuntaa. Kulutusseuranta on energiahallinnan perusta, mutta mahdollisuudet kasvavat yhdistämällä tähän tietoon muu saatavilla oleva tieto, esimerkiksi rakennuksen käyttäjiltä (puettava älyteknologia). Sähkön ja lämmönkulutuksen kysyntäjousto on hyvä esimerkki tästä.

 

Kysyntäjoustolla pyritään leikkaamaan kaukolämmön kalliita huipputuotannon piikkejä, lämmön kysyntää tasaamalla. Mikko Walhroos esitteli Otaniemen kampusalueella tehdyn kysyntäjoustopilotin tuloksia. Pilotissa kaukolämmön kulutus laski n. 1,3 % ilman, että käyttäjätyytyväisyyteen oli mitään vaikutuksia. Potentiaali veikattiin olevan suurempiinkin pudotuksiin. Ohjaileva analytiikka kysyntäjoustossa on kuitenkin haastavaa toteuttaa ja tutkimusta tarvitaan lisään. Rakennukset jo pelkästään kampusalueella ovat hyvin erilaisia ja jokaisesta rakennuksesta tarvitaan runsaasti dataa, jotta voidaan ennustaa ja välttää mm. pudotusten jälkeiset lämmönkulutuksen piikit.

Fortum Power and Heatissä kehitetään asuikerrostaloille sisälämpötilojen hallinnan kokonaispalvelua. Olosuhteet mitataan huoneistokohtaisesti ja asukkaiden kanssa päätetään huoneistokohtaiset tavoitelämpötilat. Tekoäly oppii, kuinka rakennus toimii, ja pystyy ennakoimaan ja ohjaamaan lämmitystä siten, että sisälämpötilat pysyvät mahdollisimman tasaisina. Palvelu pyrkii myös varaamaan lämpöä rakennukseen kaukolämmön matalan kysynnän tunteina. Hyvän työkalun toivotaan myös mahdollistavan asukkaiden aktiivisemman osallistumisen asuinkerrostalon toimintaan.

Mia Andelin Skanska Oy:stä kertoi, että vuonna 2012 valmistuneessa asuinkerrostalo Adjutantissa kotona-poissa –kytkimen ja kulutuksenseurantapaneelin tuoma energiankulutuksen hallittavuus otettiin asukkaiden keskuudessa hyvin vastaa. Rakennusten energiatehokkuuden kehitys on mennyt eteenpäin, vaikka juuri julkaistun ROTI raportin mukaan älyteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen on ollut hidasta KiRa-alalla. Mia Andelin Skanskalta vahvisti, että moni 2012 luvun edelläkävijä teknologia on tämän päivän talonrakennuksessa jo standardi. Tästä esimerkkinä hyvin energiapihit hissit. Toisaalta taas tietyt energiaratkaisut ja järjestelmät, kuten huoneistoautomaatio ja aurinkosähköä eivät ole yleistyneet. Palveluille on kuitenkin kysyntää. Adjutantissa kokeiluta taloyhtiön yhteinen yhteiskäyttösähköauto oli esimerkiksi hyvin suosittu palvelu.

Moni puhujista muistutti, että energiatehokkuutta ei saa hakea olosuhteiden kustannuksella. Ihasalo muistutti, että ihmisillä on esimerkiksi 6 asteen ero siinä minkä lämpötilan he kokevat miellyttäväksi. Puettava älyteknologia mahdollistaa ihmisten osallistumisen anturiverkkoon ja tiedon tuottamiseen. Tieto Oyj:ssä on otettu tämä mahdollisuus tosissaan ja syksyllä valmistuneessa uudessa pääkonttorissa älyteknologian avulla maksimoidaan tehokkuus tilankäytössä ja ylläpidossa sekä käyttäjien hyvinvointi ja tyytyväisyys.

Avoin data on määritelmän mukaisesti julkista tietoa, jota on lupa käyttää vapaasti, jota saa maksuttomasti koneluettavassa muodossa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat panostaan avoimen data julkaisuun ja kaupunkien dataa löytyy julkaisualusta HRI:stä (Helsinki Region Infoshare). HRI:n kokemuksen mukaan sekä strategisella että operatiivisille datalla on paljon kysyntää kaupunkilaisten ja yritysten keskuudessa ja dataa avatessa on mahdotonta ennustaa mihin kaikkeen dataa hyödynnetäänkään. Tätä ajatusta komppasi myös Teemu Lehtinen, joka kannusti alaa avaamaan dataa ja rajapintoja, sillä käyttötapaukset ovat ennalta arvaamattomia. Energiajohtamisen palveluja tarjoavan Eneron Oy:n Jarmo Kontro totesi, että tällä hetkellä datan keräämiseen menee turhaa aikaa, koska rajapinnat eivät ole kunnossa. Jos data saataisiin automaattisesti kerättyä, voidaan energiajohtamisessa keskittyä olennaiseen eli itse suunnitteluun ja optimointiin.

Helsingin kaupunki haluaa profiloitua energiatehokkaana älykaupunkina ja käynnistää useita demonstraatio projekteja korjausrakentamiseen ja älykkääseen liikkumiseen liittyen. Mira Jarkko kertoi uudesta My Smart Life Eu-hankkeesta, jossa mm. kaupungin syksyllä julkaistun maailmanlaajuisestikin edistyksellisen 3D tietomalliin rakennetaan kaikkien rakennusten laskennallisen energiankulutuksen sisältävä energia-atlas. Toiveena on, että atlakseen täydennettäisiin myös rakennusten todellisia kulutustietoja omaehtoisesti. Tämä olisikin tärkeää, koska dataa esimerkkikohteiden toteutuneesta energian kulutuksesta on vähän avoimesti tarjolla. Todennettu tieto rakennusten suoriutumisesta hyödyttää suunnittelijoita.

Helsingin kaupunki on Kalasatamassa käyttänyt tontinluovutus ehtoja hyväksi vauhdittaaksen uusien sensoriteknologia ja pilvipalveluita hyödyntävien energiaratkaisujen käyttöön ottoa uudisrakentamisessa. Suunnittelu toimisto Optiplan Oy on ollut mukana useassa Kalasataman ja vastaavanlaisen alueen Turun Skanssin kohtessa. Kimmo Liljeström haastatteli alueiden rakennuttajia ja totesi, että nämä näkevät vielä kohteiden toteuttamisessa enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia. Rakennuttajat muun muassa olivat huolissaan siitä jääkö osa rakennuksiin sisällytetystä tekniikasta hyödyntämättä ja täten loppukuluttaja saa kalliin hintalapun nyt ja vain lupauksen mahdollisista lisäpalveluista tulevaisuudessa.

Teemu Lehtinen kannusti paikallaolijoita aloitteellisuuteen ja kehittämään ja tarjoamaan palveluita. Fortum tarjosi hyvän esimerkin siitä miten isossa yrityksessä kannattaa perustaa sisäisiä start-upeja ja tehdä yhteistyötä start-upien kanssa. Teemu Lehtinen kehotti hakemaan esimerkkejä palveluiden ja digialustojen toteutuksesta esimerkiksi älyliikenteen alalta ja monistamaan näitä konsepteja KIRA-alalle: ”Voisiko talot toimia kuin Teslat ja parantaa laivastona käytettävyyttä?”

Tilaisuuden esitykset:

Tilaisuuden avaus
Mikko Nousiainen, Green Building Council Finland

Sensoriverkot ja big data tulevaisuuden älyrakennusten perusta
Heikki Ihasalo, Aalto Yliopisto ja Granlund Oy

Käytönajan havaintoja ja oppeja älytalosta – As. Oy Espoon Adjutantista tähän päivään
Mia Andelin, Skanska Oy

Kaukolämmön kysyntäjouston potentiaali Otaniemen kampuksella ja Espoossa – Case: TUAS-talon kysyntäjousto pilotti
Mikko Walhroos, Aalto yliopisto

Kaukolämmön kysyntäjousto osana palvelukokonaisuutta
Saila Talaskivi, Fortum Power & Heat Oy

My Smart Life – Helsingissä kehitetään energiatehokasta älykaupunkia
Mira Jarkko, Helsingin kaupunki

My Smart Life – Helsingissä kehitetään energiatehokasta älykaupunkia
Mira Jarkko, Helsingin kaupunki

Älykaupunki käytännössä – Case: Kalasatama
Kimmo Liljeström, Optiplan

Avoin data ja sen potentiaali
Hami Kekkonen, Helsinki Region Infoshare

Data ja sen hyötykäyttö: Ratkaisuja tarjolla
Eneron Oy
Tieto Oyj

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa