Vihreässä Foorumissa luotiin katsaus millaisia mahdollisuuksia sensoriverkot, älyteknologia ja pilvipalvelut luovat rakennusten energiaratkaisuissa. Tupaten täynnä olleessa Rake-salissa Helsingissä kuultiin aiheesta laaja kattaus esityksiä käytännön kokemuksista, palvelukehityksestä, uusista hankkeista ja tutkimuksesta.
”Sensoriverkot ja big data ovat tulevaisuuden älyrakennusten perusta” aloitti professori Heikki Ihasalo tilaisuuden. Sensorit ja mittausteknologia ovat kehittyneet ja erilaisten sensoriverkkojen keräämä datan määrä on ja tulee olemaan massiivinen. Datan määrä mahdollistaa sen, että data analytiikka voidaan kehittää ei vaan ennustavaksi mutta myös ohjailevaksi. Rakennusten energiankulutuksen hallinnassa ollaan siirtymässä tähän suuntaa. Kulutusseuranta on energiahallinnan perusta, mutta mahdollisuudet kasvavat yhdistämällä tähän tietoon muu saatavilla oleva tieto, esimerkiksi rakennuksen käyttäjiltä (puettava älyteknologia). Sähkön ja lämmönkulutuksen kysyntäjousto on hyvä esimerkki tästä.
Kysyntäjoustolla pyritään leikkaamaan kaukolämmön kalliita huipputuotannon piikkejä, lämmön kysyntää tasaamalla. Mikko Walhroos esitteli Otaniemen kampusalueella tehdyn kysyntäjoustopilotin tuloksia. Pilotissa kaukolämmön kulutus laski n. 1,3 % ilman, että käyttäjätyytyväisyyteen oli mitään vaikutuksia. Potentiaali veikattiin olevan suurempiinkin pudotuksiin. Ohjaileva analytiikka kysyntäjoustossa on kuitenkin haastavaa toteuttaa ja tutkimusta tarvitaan lisään. Rakennukset jo pelkästään kampusalueella ovat hyvin erilaisia ja jokaisesta rakennuksesta tarvitaan runsaasti dataa, jotta voidaan ennustaa ja välttää mm. pudotusten jälkeiset lämmönkulutuksen piikit.
Fortum Power and Heatissä kehitetään asuikerrostaloille sisälämpötilojen hallinnan kokonaispalvelua. Olosuhteet mitataan huoneistokohtaisesti ja asukkaiden kanssa päätetään huoneistokohtaiset tavoitelämpötilat. Tekoäly oppii, kuinka rakennus toimii, ja pystyy ennakoimaan ja ohjaamaan lämmitystä siten, että sisälämpötilat pysyvät mahdollisimman tasaisina. Palvelu pyrkii myös varaamaan lämpöä rakennukseen kaukolämmön matalan kysynnän tunteina. Hyvän työkalun toivotaan myös mahdollistavan asukkaiden aktiivisemman osallistumisen asuinkerrostalon toimintaan.
Mia Andelin Skanska Oy:stä kertoi, että vuonna 2012 valmistuneessa asuinkerrostalo Adjutantissa kotona-poissa –kytkimen ja kulutuksenseurantapaneelin tuoma energiankulutuksen hallittavuus otettiin asukkaiden keskuudessa hyvin vastaa. Rakennusten energiatehokkuuden kehitys on mennyt eteenpäin, vaikka juuri julkaistun ROTI raportin mukaan älyteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen on ollut hidasta KiRa-alalla. Mia Andelin Skanskalta vahvisti, että moni 2012 luvun edelläkävijä teknologia on tämän päivän talonrakennuksessa jo standardi. Tästä esimerkkinä hyvin energiapihit hissit. Toisaalta taas tietyt energiaratkaisut ja järjestelmät, kuten huoneistoautomaatio ja aurinkosähköä eivät ole yleistyneet. Palveluille on kuitenkin kysyntää. Adjutantissa kokeiluta taloyhtiön yhteinen yhteiskäyttösähköauto oli esimerkiksi hyvin suosittu palvelu.
Moni puhujista muistutti, että energiatehokkuutta ei saa hakea olosuhteiden kustannuksella. Ihasalo muistutti, että ihmisillä on esimerkiksi 6 asteen ero siinä minkä lämpötilan he kokevat miellyttäväksi. Puettava älyteknologia mahdollistaa ihmisten osallistumisen anturiverkkoon ja tiedon tuottamiseen. Tieto Oyj:ssä on otettu tämä mahdollisuus tosissaan ja syksyllä valmistuneessa uudessa pääkonttorissa älyteknologian avulla maksimoidaan tehokkuus tilankäytössä ja ylläpidossa sekä käyttäjien hyvinvointi ja tyytyväisyys.
Avoin data on määritelmän mukaisesti julkista tietoa, jota on lupa käyttää vapaasti, jota saa maksuttomasti koneluettavassa muodossa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat panostaan avoimen data julkaisuun ja kaupunkien dataa löytyy julkaisualusta HRI:stä (Helsinki Region Infoshare). HRI:n kokemuksen mukaan sekä strategisella että operatiivisille datalla on paljon kysyntää kaupunkilaisten ja yritysten keskuudessa ja dataa avatessa on mahdotonta ennustaa mihin kaikkeen dataa hyödynnetäänkään. Tätä ajatusta komppasi myös Teemu Lehtinen, joka kannusti alaa avaamaan dataa ja rajapintoja, sillä käyttötapaukset ovat ennalta arvaamattomia. Energiajohtamisen palveluja tarjoavan Eneron Oy:n Jarmo Kontro totesi, että tällä hetkellä datan keräämiseen menee turhaa aikaa, koska rajapinnat eivät ole kunnossa. Jos data saataisiin automaattisesti kerättyä, voidaan energiajohtamisessa keskittyä olennaiseen eli itse suunnitteluun ja optimointiin.
Helsingin kaupunki haluaa profiloitua energiatehokkaana älykaupunkina ja käynnistää useita demonstraatio projekteja korjausrakentamiseen ja älykkääseen liikkumiseen liittyen. Mira Jarkko kertoi uudesta My Smart Life Eu-hankkeesta, jossa mm. kaupungin syksyllä julkaistun maailmanlaajuisestikin edistyksellisen 3D tietomalliin rakennetaan kaikkien rakennusten laskennallisen energiankulutuksen sisältävä energia-atlas. Toiveena on, että atlakseen täydennettäisiin myös rakennusten todellisia kulutustietoja omaehtoisesti. Tämä olisikin tärkeää, koska dataa esimerkkikohteiden toteutuneesta energian kulutuksesta on vähän avoimesti tarjolla. Todennettu tieto rakennusten suoriutumisesta hyödyttää suunnittelijoita.
Helsingin kaupunki on Kalasatamassa käyttänyt tontinluovutus ehtoja hyväksi vauhdittaaksen uusien sensoriteknologia ja pilvipalveluita hyödyntävien energiaratkaisujen käyttöön ottoa uudisrakentamisessa. Suunnittelu toimisto Optiplan Oy on ollut mukana useassa Kalasataman ja vastaavanlaisen alueen Turun Skanssin kohtessa. Kimmo Liljeström haastatteli alueiden rakennuttajia ja totesi, että nämä näkevät vielä kohteiden toteuttamisessa enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia. Rakennuttajat muun muassa olivat huolissaan siitä jääkö osa rakennuksiin sisällytetystä tekniikasta hyödyntämättä ja täten loppukuluttaja saa kalliin hintalapun nyt ja vain lupauksen mahdollisista lisäpalveluista tulevaisuudessa.
Teemu Lehtinen kannusti paikallaolijoita aloitteellisuuteen ja kehittämään ja tarjoamaan palveluita. Fortum tarjosi hyvän esimerkin siitä miten isossa yrityksessä kannattaa perustaa sisäisiä start-upeja ja tehdä yhteistyötä start-upien kanssa. Teemu Lehtinen kehotti hakemaan esimerkkejä palveluiden ja digialustojen toteutuksesta esimerkiksi älyliikenteen alalta ja monistamaan näitä konsepteja KIRA-alalle: ”Voisiko talot toimia kuin Teslat ja parantaa laivastona käytettävyyttä?”
Tilaisuuden esitykset:
Tilaisuuden avaus
Mikko Nousiainen, Green Building Council Finland
Sensoriverkot ja big data tulevaisuuden älyrakennusten perusta
Heikki Ihasalo, Aalto Yliopisto ja Granlund Oy
Käytönajan havaintoja ja oppeja älytalosta – As. Oy Espoon Adjutantista tähän päivään
Mia Andelin, Skanska Oy
Kaukolämmön kysyntäjouston potentiaali Otaniemen kampuksella ja Espoossa – Case: TUAS-talon kysyntäjousto pilotti
Mikko Walhroos, Aalto yliopisto
Kaukolämmön kysyntäjousto osana palvelukokonaisuutta
Saila Talaskivi, Fortum Power & Heat Oy
My Smart Life – Helsingissä kehitetään energiatehokasta älykaupunkia
Mira Jarkko, Helsingin kaupunki
My Smart Life – Helsingissä kehitetään energiatehokasta älykaupunkia
Mira Jarkko, Helsingin kaupunki
Älykaupunki käytännössä – Case: Kalasatama
Kimmo Liljeström, Optiplan
Avoin data ja sen potentiaali
Hami Kekkonen, Helsinki Region Infoshare
Data ja sen hyötykäyttö: Ratkaisuja tarjolla
Eneron Oy
Tieto Oyj
