Menu
Menu

Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Viikin ympäristökampukselle vuonna 2011 nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Keskimääräin tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on 150 kWh/brm2/vuosi.

Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi 5-kerroksisen, noin 6 500 m2 rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta

Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m2 ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on 4 äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen niistä syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousun estäminen tämän korkeammaksi on taattu sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, että jäähdytyksen tarve ei kohoa suuremmaksi. Tämän mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Energian kulutus pieneksi hyvällä tiivistyksellä ja optimaalisella käytöllä

Rakennusratkaisuissa on otettu huomioon energiankulutuksen minimointi varmistamalla erinomainen tiivistys vaipassa: tiiviystavoite oli n50<0,7 ja mitattu tiiviys rakennuksen valmistuttua n50<0,56. Tämä on parempi kuin passiivirakennusvaatimuksissa. Termorankarunkoinen ulkoseinä hyvällä yksityiskohtasuunnittelulla takaavat nämä arvot.

Lisäksi energian kulutusta on saatu pienemmäksi useilla eri ratkaisuilla: Lämmönkulku rakennuksessa on optimoitu ja pyörivä lämmön talteenotto toimii huoneiden ilmanvaihtokoneissa. Kokoushuoneissa ja muissa tiloissa, joissa henkilömäärään perustuva kuormitus vaihtelee, on tarpeenmukainen ilmanvaihto 0-4 l/(s m2). Ilmavirran määrä perustuu lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta mittaviin sensoreihin. Toimistohuoneissa on tasainen 1,5 l/(s m2) ilmavaihto. Koko ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimaperustainen ja rakennus kuuluu sisäilmaluokkaan S2. Jäähdytyksen tarvetta vähentävää se, että vain 10 % toimistoista on etelään suunnattuja. Automatisoitu talotekniikka vähentää energiankulutusta iltaisin ja öisin kun talo on tyhjillään. Valaistuksen energiantarvetta on vähennetty maksimoimalla luonnonvalon määrä sisätiloissa: sisävalopihat tuovat valoa kerroksien toimistoihin.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä

Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta saavutettaisiin suhteellisen alhaiset hiilidioksidipäästöt: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on ontelolaattatasona toteutettu ja vesikatto tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä

Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Heille on rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä lähes nollaenergiatalojen periaatteiden soveltamisesta rakennuttamisessa. Sen odotetaan vastaavan tulevia lähes nollaenergiatalojen vaatimuksia. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: Kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta oli 21,6 M€ ja toteutuneet kustannukset alla 17 M€.

Omistaja: Kiinteistö Oy Helsingin Ympäristötalo
Projektinjohtaja: Markku Katainen, HKR-rakennuttaja
Suunnittelu: Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult LTD
LVI-asiantuntija: Climaconsult Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Talonrakennus WSP Finland Oy (Stefan Forstén)
Sähkönsuunnittelu: Projectus Team Oy
Rakennusurakointi: Lemminkäinen Talo Oy

Lähteet:
Olavi Tikka / HKR-Rakennuttaja
Kaisu Ravantti / Projektiuutiset: Energiatehokas Ympäristötalo
Markku Katainen / HKR: Viikin ympäristötalo energiatehokkuuden kärkikohde Suomessa

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami