Green Building Council Finland

Viisaan liikkumisen palvelut toimitilakiinteistöissä

Kirjoittaja Johanna Taskinen toimii johtavana asiantuntijana liikennesuunnitteluun erikoistuneessa Mobinet Oy:ssä.

Kuva: Mobinet Oy

Kun suunnitellaan kiinteistöjä, suunnitellaan aina myös liikennettä. Työpaikkakiinteistöjen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten helppoa työmatkoilla on käyttää autoa, joukkoliikennettä tai pyörää.

Toimitilakiinteistöjen liikennesuunnittelu on pitkään keskittynyt autopaikkoihin ja autoliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen ja vihreän rakentamisen myötä sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sekä pyöräilyn olosuhteet ovat nousseet entistä tärkeämmiksi. Niistä saa myös pisteitä rakennusten ympäristösertifioinneissa (esim. LEED ja Breeam).

Ihmiset ovat melko valmiita tekemään ympäristöystävällisiä valintoja, kunhan heitä autetaan. Kun olemme muutamilla työpaikoilla kysyneet työntekijöiltä, kuinka mahdollisia eri kulkutavat ja niitä tukevat palvelut heille ovat, on käynyt ilmi, että kodin ja työpaikan välistä hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää jopa 20–30 prosenttia.

Uudelle liikkumiskulttuurille on kysyntää myös siksi, että auton merkitys kulutustuotteena tai statussymbolina ei ole enää niin suuri kuin aikaisemmin. Se kilpailee yhä enemmän muiden tuotteiden ja palveluiden kanssa. Autonomistus ja käyttö nuoremmissa sukupolvissa on jo kääntynyt laskuun autoilun mahtimaissa Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Jos työpaikkakiinteistöjen suunnittelussa halutaan ottaa eri liikkujaryhmät ja uudet arvot huomioon sekä vähentää autonkäyttöä ja parkkipaikkoja, liikkumista tulisi tarkastella laajemmin kuin pelkkänä autopaikkakysymyksenä. Toimitilakiinteistö voi selvittää kyselyllä kiinteistön käyttäjien toiveita, tarpeita ja kulkutapoja. Näin voidaan luoda asiakkaiden tarpeita vastaava liikkumisen palveluiden kokonaisuus, eikä ajauduta taistelemaan pelkästään autopaikoista. Samalla saadaan tarvittavat pisteet ympäristösertifikaatteihin.

Toimitilakiinteistön kannattaa esimerkiksi tarjota tietoa joukkoliikenteen aikatauluista sekä kulkureiteistä pysäkeille. Pyörätelineiden laatuun ja sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota. Pyöräilijät arvostavat pieniäkin asioita, kuten pumppuja ja syksyllä järjestettäviä nastarenkaiden vaihtopäiviä.

Autoa tarvitaan aina välillä, mutta parkkipaikkojen rakentaminen työntekijöiden autoille on varsin kallis ratkaisu satunnaiseen autotarpeeseen. Vaihtoehto on käyttää autoja palveluna, jolloin parkkipaikkoja ei tarvita niin paljon ja työntekijät voivat tulla työpaikalle joukkoliikenteellä tai pyöräillen.

Kimppakyytien syntymistä voidaan helpottaa tarjoamalla toimitilakiinteistön asiakkaille kyytien pyytämisen ja tarjoamisen markkinapaikka. Mitä enemmän kiinteistön työntekijät tulevat kimpassa, sitä vähemmän tarvitaan autopaikkoja.

Monet autoilijat saattaisivat arvostaa ajotapavalmennusta työpaikallaan. Se on autoilijoille ehkä helpoin tapa säästää bensakuluissa ja samalla vaikuttaa omiin päästöihin ja onnettomuusriskiin.

Kaikkia edellä mainittuja palveluja on jo tarjolla, ja niitä voidaan kutsua viisaan liikkumisen palveluiksi. Näihin palveluihin on mahdollisuus tutustua tarkemmin 17.5. aamiaisseminaarissa.

Johanna Taskinen
Työmatkaliikenteen suunnittelija
Mobinet Oy
+358407573284
johanna.taskinen(at)mobinet.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Suomen ensimmäinen BREEAM infrastructure sertifioitu hanke

31.3.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristönäkökulmien muutoksesta. Tikkamäki toimii Väylä- ja Infrarakentamisen tulosyksikön johtajana ja on ollut mukana niin Lohja- Muurla (valmistunut 2009) kuin Lahden eteläinenkehätie Valtari

Miten huomioida biodiversiteetti rakentamisessa?

30.3.2023
Green Building Council Finlandin Rakentaminen-toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla. On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen