Green Building Council Finlandin vuosikokousta ja jäsentilaisuutta vietettiin viime viikolla torstaina 24.11. Ruukin, Caverionin ja YIT:een isännöimänä.
Aivan aluksi muistettiin kukkien ja halausten kera GBC Finlandin entistä toimitusjohtajaa Heli Kotilaista, joka on siirtynyt uusien haasteiden pariin. Samalla tietysti aplodien saattelemana esiteltiin virallisesti uusi toimitusjohtajamme Mikko Nousiainen (kuvassa) jäsenistölle. Mikon fiiliksistä voi lukea lisää täältä.
Vuosikokouksessa käyntiin läpi vuosien 2015 ja 2016 toimintaa
Erityisesti perehdyttiin GBC Finlandin menneisiin ja käynnissä oleviin projekteihin ja todettiin, että paljon on saatu näinä vuosina aikaan. Erilaisia tapahtumia on vuositasolla järjestetty noin 12 ja näihin on osallistunut yhteensä 1 000 henkeä molempina vuosina. Tämän vuoden osalta suurimpina tapahtumina mainittakoon Green Building – Building Green in Cities, Alueseminaari sekä tämän viikon SLUSHin virallinen Side Event ReCoTech, johon osallistuu yli 250 osallistujaa sekä 26 yhteistyökumppania!
Mediassa eniten huomiota on kerännyt kestävämpää kaupunkiympäristöä kehittävä Ilmastokatu-hanke, maailmalla taas kestävän rakentamisen SBC-ohjelma. Euroopan ja Suomen tasolla näkyvin on ollut kansainvälinen Build Upon -hanke, joka on kerännyt Suomessa yli 120 organisaatiota keskustelemaan energiatehokkuutta edistävän korjausrakentamisen tulevaisuudesta ja tukemaan tulevaa kansallisen strategian päivittämistä.
Vuonna 2016 päättyneisiin projekteihin kuuluivat Nordic Sustainable Materials, joka tuotti paljon tietoa kestävistä rakennusmateriaaleista ja muun muassa koulutusmoduulin GBC Finlandille sekä Sustainable Urban Development -projekti kestävien kaupunkialueiden suunnittelusta. Molemmista projekteista löytyy lisätietoa täältä.
Vuoden 2017 suunnitelmat selviksi
Tilaisuudessa luonnollisesti hahmoteltiin jo myös tulevaa vuotta 2017. GBC Finlandin toiminta painottuu vuonna 2017 neljän toiminnon ympärille: Yhdistys työskentelee rakennusten elinkaarimittareiden käytön laajentamiseksi, ennakoitujen muutosten tunnistamiseksi ja tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseksi, toimintaympäristöön vaikuttamiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Vuonna 2017 GBC Finland osallistuu edelleen aktiivisesti useiden projektin toteuttamiseen ja uusien projektien valmisteluun.
Toimikuntien osalta vuosi tulee olemaan myös varsin tapahtumarikas. Vetäjät esittelivät ensi vuoden suunnitelmia oman joukkonsa osalta. Energia-toimikunnan uusi vetäjä Tiina Sekki (HKR-Rakennuttaja) kertoi ensi vuoden teeman olevan tiedon ja kokemusten jakaminen. Kuluvana vuonna keskustelut ovat painottuneet lähes nollaenergiarakentamiseen ja tulevien säädösten kommentointiin. Myös KIRADIGIin keskitytään ensi vuonna kysyen, miten eri tahoilla olemassa olevan energiatehokkuutta palvelevan tiedon hyödyntämistä voidaan tehostaa.
Kestävät alueet –ryhmän varapuheenjohtajan Pasi Rajalan (Ramboll) mukaan ryhmän tulevan vuoden pääteemana on ”Tulevaisuuden aluesuunnittelu – sisältö ja työkalut”. Ryhmä tulee tarkastelemaan mm. mallintamisesta ja alueiden kestävyyden indikoinnista potentiaalinäkökulmasta: miten saadaan alueen kaikki resurssit käyttöön, onko käyttämätöntä potentiaalia (esim. pysäköinti, täydennysrakentaminen, liikenne). Fokuksessa alueiden kehityspotentiaali, kaupunkirakenteen kestävä uudistaminen. Toiminnassa hyödynnetään aiemmin laadittua kestävän aluesuunnittelun määritelmätyötä.
Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito toimikunnan suunnitelmia esitteli Jessica Karhu. Vuoden 2017 pääteemoiksi ryhmä on valinnut korjausrakentamisen ja digiratkaisujen mahdollisuudet kiinteistöjen käytössä ja ylläpidossa.
Koulutus-toimikunta tulee varapuheenjohtaja Elina Hienosen (Helsingin seurakuntayhtymä) mukaan vuonna 2017 lähestymään jäsenistöä ja kokoamaan listausta siitä, millaisia opinnäytetöitä he ovat teettäneet kestävän rakentamisen teemasta ja miten näiden töiden tietoa voitaisiin jakaa mahdollisimman monelle.
Ympäristösertifiointi ja luokitustyökalut –toimikunta keskittyy vetäjänsä Timo Rintalan (Green Building Partners) mukaan tulevanakin vuonna pääosin LEED- ja BREEAM-järjestelmien kehityksen kommentointiin Suomen näkökulmasta. Ryhmän lisäksi perustetaan omat kansalliset alaryhmät virallisille LEED- ja BREEAM-arvioijille. Lisäksi toimikunta tukee rakennusten elinkaarimittareiden sekä kansallisen hankeohjaustyökalun tunnetuksi tekemistä. Toimikunta on myös laatinut loistavan sertifioinnin tehtäväluettelon ja pian julkaistavan ympäristöluokitusten yleisesitteen.
Jäsentilaisuudessa herkuteltiin ja ihasteltiin illan isäntien saavutuksia
Jäsentilaisuuden avasivat Koulutus-toimikunnan opinnäytetyöstipendit voittaneet Taru Lindberg ja Elina Jaara. Lue lisää heidän opinnäytetöistään täältä.
Tämän jälkeen Ruukin Petteri Lautso esitteli heidän lähestymistapaansa ympäristöasioihin. Petterin mukaan ympäristötehokkuus on Ruukilla viety läpileikkaavaksi osaksi koko arvoketjuun ja syvälle organisaation strategiaan. Tätä ajattelutapaa kuvaa ylle linkitetty mainio video, jossa ruukkilaiset kertovat miten he ovat mukana paremman huomisen luomisessa.
YIT:een Tia Jysmä taas kertoi, miten heillä tehdään kestävää kaupunkikehitystä, joka on syvällä heidän strategiansa ytimessä. Pääkohdat on esitetty yllä olevassa kuvassa ja tarkemmin täällä. YIT on vahvasti myös mukana kaupunkikulttuurin kehittämisessä, muuntaa brownfield-kohteita kaupunkikeskustaksi, luo Tampereella ratikkahankkeessa kestävää joukkoliikennettä, suojelee biodiversiteettiä moottoritiehankkeessa ja tukee ympäristötaidetta.
Viimeisenä illan isännistä esittäytyi Caverion Ville Tammisen (yllä) johdolla. Ville kertoi muun muassa miten he tekevät kehittyneitä ja energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten, teollisuuden sekä infrastruktuurin koko elinkaarelle. Hän alleviivasi erityisesti, että prosessit tulee virittää palvelemaan rakennuksia eikä toisinpäin. Tamminen myös mainitsi, että he aikovat tulevaisuudessa viedä uusiin rakennuksiin mahdollisimman paljon anturitekniikkaa olosuhteiden ja suorituskyvyn seuraamisen helpottamiseksi.
