Green Building Council Finland

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta. Ennen kierrätystä on tärkeää yrittää vaikuttaa jätteen synnyn vähentämiseen tai uudelleen käyttää tuotteita ennen niiden päätymistä jätteeksi.

Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoi FIGBC:n tapahtumassa 26.8. ”Kiinteistöjen kierrätysaste kasvuun yhteistyöllä” tiiviin paketin meneillään olevan jätelainsäädännön uudistuksesta. Jätelainsäädännön uudistuessa kiinteistöille aiheutuu uusia vastuita jo syyskuun 2021 alusta. Uusi jätesäädöspaketti (voimaan tullut 19.7.2021) on vaikuttanut viiteen lakiin, ja sillä pannaan vihdoin täytäntöön EU-lainsäädäntö. Lakipakettia tullaan täydentämään laajalla asetustason paketilla, joista eniten huomioita on saanut ja nopeiten on edennyt kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi – nk. ”pillidirektiivi”. Muut asetuspaketit pyritään saamaan voimaan vuoden 2021 lopulla, ja niissä tullaan tiukentamaan esimerkiksi jätteiden hyödyntämis- ja erilliskeräystavoitteita.

Paras keino tehostaa on erilliskeräys

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on junnannut paikallaan useita vuosia noin 40–45 %:ssa. Parhaiten kierrätysastetta nostetaan tehostamalla jätteiden erilliskeräystä, siis lajittelua syntypaikalla. Uusien lakien ja asetusten tullessa voimaan kuluttajat voivat olla varmoja, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Pakkausjätteiden EU-kierrätystavoitteet ovat Suomessa – muovia ja puuta lukuun ottamatta – kohtuullisen helposti saavutettavissa. Yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysasteen saavuttamiseksi Suomessa on paljon tekemistä: kierrätystavoite on 55 % vuodelle 2025 ja vuodelle 2035 tavoite on 65 % kierrätysasteen ollessa tällä hetkellä n. 43 %.

Rakentamisen jätteistä säädetään jäteasetuksella. Materiaalina hyödyntämisen tavoite on 70 % ja se säilyy ennallaan. Toteuma on tällä hetkellä noin 50–60 % ja trendi on jopa laskeva.

Tavoitteena on tiukentaa jätelajien erilliskeräystä ja uusiksi jätelajeiksi on tulossa asfaltti, bitumikattohuopa ja mineraalivillaeristeet. On tunnistettu työmaiden tekniset haasteet, joita ajatellen yhteiskeräys ja myöhempi lajittelu olisi mahdollista.

Toimivia esimerkkejä käytäntöön – jäteastioiden koolla ja muodolla ohjataan käyttäjiä

Ira Leiviskältä kuulimme käytännön vinkkejä kiinteistön lajittelun ja kierrätysasteen parantamiseen. Motiivina lajittelun kehittämiseen ovat kiinteistönomistajien tai käyttäjien kierrätysasteen noston tavoitteet, käyttäjätyytyväisyyden kasvattaminen, muuttuva lainsäädäntö sekä jätekustannusten laskeminen.

On tärkeää lähteä liikkeelle kiinteistössä syntyvien jätejakeiden tunnistamisesta. Syntypaikkalajittelu on mahdollistettava rakennuksessa siellä, missä kutakin jätejaetta syntyy. Saatavilla on jo useita käytännöllisiä ratkaisuita, ja astioiden koolla ja ulkomuodolla voidaan ohjata käyttäjää lajittelemaan. Sisätiloista jätteet siirtyvät jätetilaan, jossa on tietysti oltava astiat yhtäläisille jätejakeille, joita sisällä kerätään. Jätetilan käytettävyys ja siisteys ovat avainasemassa tässä vaiheessa jätteiden lajittelua. Riittävän kokoiset astiat, selkeät opasteet, astioiden sijoittelu, tilan valaistus ja yleinen siisteys ovat avainasemassa jätetilan käytettävyydessä. Monissa kiinteistöissä syntypaikkalajitteluun ei ole muistettu kiinnittää huomiota, jätetilojen kunnosta ja opastuksista ei ole huolehdittu ja jäteastiat on mitoitettu epäkäytännöllisesti.

Ira korosti viestinnän tärkeyttä kiinteistönomistajalta kiinteistön käyttäjille ja muille sidosryhmille, kuten siivousliikkeille ja kiinteistönhuollolle, jotta kierrätys todellisuudessa onnistuu. Koulutukset, infot, ilmoitustaulut ja selkeät opasteet ovat keinoja viestintään.

Kiiinteistön jätteiden lajittelun parantaminen ei ole kertarysäyksellä toteutettava hanke, vaan ihmisten tottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Jatkuvalla seurannalla, opastuksilla ja kehittämisellä päästään kuitenkin merkittäviin tuloksiin. Ira kertoi tapahtumassa esimerkistä, jossa vuoden aikana kiinteistön kierrätysastetta nostettiin 16 prosenttiyksikköä ja sekajätteen määrä puolitettiin. Samalla kustannukset putosivat. Lassila & Tikanojan kehityspalveluista voit oppia lisää kiertotalousosaajat.fi -sivustolla.

Lataa ideakortti: Näin maksimoidaan kiinteistön kierrätysaste. Ideakortille on koottu vinkit kiinteistön kierrätysasteen kehittämiseen.

Katso Iran vinkit tapahtuman tallenteelta: https://vimeo.com/592706981

Katso esittäjien kalvot:

Jätelainsäädännön uudet vaatimukset kiinteistöille – Ympäristöministeriö, Riitta Levinen, ympäristöneuvos

Konkreettiset vinkit, kuinka kiinteistön kierrätysastetta saadaan nostettua – Ira Leiviskä, Lassila & Tikanoja

Lisätiedot: Visa Kivisaari, etunimi.sukunimi@figbc.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli