Green Building Council Finland

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta. Ennen kierrätystä on tärkeää yrittää vaikuttaa jätteen synnyn vähentämiseen tai uudelleen käyttää tuotteita ennen niiden päätymistä jätteeksi.

Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoi FIGBC:n tapahtumassa 26.8. ”Kiinteistöjen kierrätysaste kasvuun yhteistyöllä” tiiviin paketin meneillään olevan jätelainsäädännön uudistuksesta. Jätelainsäädännön uudistuessa kiinteistöille aiheutuu uusia vastuita jo syyskuun 2021 alusta. Uusi jätesäädöspaketti (voimaan tullut 19.7.2021) on vaikuttanut viiteen lakiin, ja sillä pannaan vihdoin täytäntöön EU-lainsäädäntö. Lakipakettia tullaan täydentämään laajalla asetustason paketilla, joista eniten huomioita on saanut ja nopeiten on edennyt kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi – nk. ”pillidirektiivi”. Muut asetuspaketit pyritään saamaan voimaan vuoden 2021 lopulla, ja niissä tullaan tiukentamaan esimerkiksi jätteiden hyödyntämis- ja erilliskeräystavoitteita.

Paras keino tehostaa on erilliskeräys

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on junnannut paikallaan useita vuosia noin 40–45 %:ssa. Parhaiten kierrätysastetta nostetaan tehostamalla jätteiden erilliskeräystä, siis lajittelua syntypaikalla. Uusien lakien ja asetusten tullessa voimaan kuluttajat voivat olla varmoja, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Pakkausjätteiden EU-kierrätystavoitteet ovat Suomessa – muovia ja puuta lukuun ottamatta – kohtuullisen helposti saavutettavissa. Yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysasteen saavuttamiseksi Suomessa on paljon tekemistä: kierrätystavoite on 55 % vuodelle 2025 ja vuodelle 2035 tavoite on 65 % kierrätysasteen ollessa tällä hetkellä n. 43 %.

Rakentamisen jätteistä säädetään jäteasetuksella. Materiaalina hyödyntämisen tavoite on 70 % ja se säilyy ennallaan. Toteuma on tällä hetkellä noin 50–60 % ja trendi on jopa laskeva.

Tavoitteena on tiukentaa jätelajien erilliskeräystä ja uusiksi jätelajeiksi on tulossa asfaltti, bitumikattohuopa ja mineraalivillaeristeet. On tunnistettu työmaiden tekniset haasteet, joita ajatellen yhteiskeräys ja myöhempi lajittelu olisi mahdollista.

Toimivia esimerkkejä käytäntöön – jäteastioiden koolla ja muodolla ohjataan käyttäjiä

Ira Leiviskältä kuulimme käytännön vinkkejä kiinteistön lajittelun ja kierrätysasteen parantamiseen. Motiivina lajittelun kehittämiseen ovat kiinteistönomistajien tai käyttäjien kierrätysasteen noston tavoitteet, käyttäjätyytyväisyyden kasvattaminen, muuttuva lainsäädäntö sekä jätekustannusten laskeminen.

On tärkeää lähteä liikkeelle kiinteistössä syntyvien jätejakeiden tunnistamisesta. Syntypaikkalajittelu on mahdollistettava rakennuksessa siellä, missä kutakin jätejaetta syntyy. Saatavilla on jo useita käytännöllisiä ratkaisuita, ja astioiden koolla ja ulkomuodolla voidaan ohjata käyttäjää lajittelemaan. Sisätiloista jätteet siirtyvät jätetilaan, jossa on tietysti oltava astiat yhtäläisille jätejakeille, joita sisällä kerätään. Jätetilan käytettävyys ja siisteys ovat avainasemassa tässä vaiheessa jätteiden lajittelua. Riittävän kokoiset astiat, selkeät opasteet, astioiden sijoittelu, tilan valaistus ja yleinen siisteys ovat avainasemassa jätetilan käytettävyydessä. Monissa kiinteistöissä syntypaikkalajitteluun ei ole muistettu kiinnittää huomiota, jätetilojen kunnosta ja opastuksista ei ole huolehdittu ja jäteastiat on mitoitettu epäkäytännöllisesti.

Ira korosti viestinnän tärkeyttä kiinteistönomistajalta kiinteistön käyttäjille ja muille sidosryhmille, kuten siivousliikkeille ja kiinteistönhuollolle, jotta kierrätys todellisuudessa onnistuu. Koulutukset, infot, ilmoitustaulut ja selkeät opasteet ovat keinoja viestintään.

Kiiinteistön jätteiden lajittelun parantaminen ei ole kertarysäyksellä toteutettava hanke, vaan ihmisten tottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Jatkuvalla seurannalla, opastuksilla ja kehittämisellä päästään kuitenkin merkittäviin tuloksiin. Ira kertoi tapahtumassa esimerkistä, jossa vuoden aikana kiinteistön kierrätysastetta nostettiin 16 prosenttiyksikköä ja sekajätteen määrä puolitettiin. Samalla kustannukset putosivat. Lassila & Tikanojan kehityspalveluista voit oppia lisää kiertotalousosaajat.fi -sivustolla.

Lataa ideakortti: Näin maksimoidaan kiinteistön kierrätysaste. Ideakortille on koottu vinkit kiinteistön kierrätysasteen kehittämiseen.

Katso Iran vinkit tapahtuman tallenteelta: https://vimeo.com/592706981

Katso esittäjien kalvot:

Jätelainsäädännön uudet vaatimukset kiinteistöille – Ympäristöministeriö, Riitta Levinen, ympäristöneuvos

Konkreettiset vinkit, kuinka kiinteistön kierrätysastetta saadaan nostettua – Ira Leiviskä, Lassila & Tikanoja

Lisätiedot: Visa Kivisaari, etunimi.sukunimi@figbc.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.