GBC Finlandin Mikko Nousiainen avasi ympäristöministeriön neljännen kerran järjestetyn vuosittaisen kiertotalouden ajankohtaispäivän 15.11.2019 ja kannusti rakennussektoria tarttumaan kiertotalouden mahdollisuuksiin kopioimalla hyviä ratkaisuja, tekemällä yhteistyötä ja oppimaan jatkuvasti matkan varrella. Olemassa olevaa tietoa on jo paljon ja sitä hyödynnetään jo pienessä mittakaavassa. Isommalle skaalaamiselle on voimakas tarve.
Ympäristöministeriön uudet oppaat kestävän purkamisen tukena
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsi kiertotalouden ympärille syntyneestä vahvasta yhteistyöstä ympäristöministeriön ja rakennusalan välillä, josta vuosittainen seminaari on konkreettinen osoitus. Rakentamisen kiertotaloudella on merkittävä rooli: tavoitteena on saavuttaa ensi vuonna 70% hyödyntämisaste purkamisen materiaaleille, kun luku tällä hetkellä on 54%. Tavoitteet on asetettu korkealle, koska tavoite on saavutettavissa, jos tietopohja kiertotaloudesta pystytään viemään käytäntöön. Valtiotasolla on osoitettu tukea kiertotalouden ratkaisuille ja kehitystä tuetaan jatkossakin. Viimeisimpänä konkreettisena osoituksena tästä ympäristöministeriö julkaisi kolme kestävän purkamisen opasta:
- Purkutyöt -opas teettäjälle ja tekijälle
- Purkukartoitus -opas laatijalle
- Kiertotalous purkuhankkeissa -opas julkisiin hankintoihin.
Oppailla tavoitellaan purkuhankkeiden laadunparantamista sekä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämisen lisäämistä.
Systeeminen muutos tulee, olethan valmis?
Tilaisuuden Key Note -puhuja Olaf Blaauw, Delta Development Group, puhui systeemisestä muutoksesta, jossa kiertotalouden ajattelemisesta siirrytään kohti kiertotalouden konkretiaa. Nykyisen systeemin tapa toimia perustuu mahdollisimman suureen taloudelliseen hyödyn tavoitteluun eikä eettiseen kannattavuuteen. Luonnon ekosysteemit ovat uudistuvia ja itseään vahvistavia, joiden mallia pitäisi jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös rakentamisessa. Neitseellisten materiaalien rajallisuus, kun asettaa rajat nykyisenkaltaiselle kehitykselle, jossa kasvua mitataan määrässä. Kiertotalous mahdollistaa jatkuvan kehittymisen, vaikka käytössä oleva materiaali pienenee. Jatkuva laadullinen parantaminen tuo haluttua arvonnousua ja laadullista kasvua. Systeemiä ei tulisi kuvailla alhaalta ylös, vaan osiensa summana: kokonaisuutena. Kiertotalous ei ole kierrätystaloutta, vaan se perustuu pikemminkin arvonluonnille ja pitkäaikaisille ratkaisuille. Edessämme on siis asennemuutos kertakäyttöajattelusta pitkäaikaisille kestävän käytön ratkaisuille. Suunnittelu nousee avaimeksi kohti kiertotalouden ovea.
Infran osuus merkittävä purkamisen kiertotaloudessa
Infrarakentamisessa betonimurskeen käyttö nousee tärkeäksi kiertotalouden työkaluksi. 85 % purkujätteestä on tällä hetkellä betonia. Betonimursketta on pystytty hyödyntämään jo myös infrarakentamisen korkeammissa kerroksissa korvaamalla parhaita kiviaineksia. Säädösten ja ohjeiden tulee jatkossa tukea entistä selkeämmin jätteeksi luokiteltujen aineiden uudelleenkäyttöä. Paljon onkin tekeillä; Väylävirasto on julkaissut useita ohjeita ja selvityksiä, joiden tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa. YTP puolestaan on tuomassa ympäristöluvan rinnalle rekisteröintiä, joka madaltaisi uusiomateriaalien käyttöönottoa. Rekisteröinnillä pienemmätkin uusiomateriaalierät tulisivat joustavammin käyttöön. Jätteeksi luokiteltujen aineiden nimeämisellä kuvaavammin, voidaan vaikuttaa kynnykseen käyttää näitä korkealaatuisia aineksia uudestaan: Betonimurske ei ole jätettä vaan uusioraaka-ainetta.
On arvioitu, että rakennus- ja purkujätettä syntyy vuosittain 1,6 milj tonnia. Kaikkien jätevirtojen osalta on hyvä tunnistaa eri sektoreiden erityispiirteet. Purkamisessa syntyy merkittäviä määriä vain käytettyä rakennusmateriaalia. Purkujätteestä 4/5 syntyy korjaamisessa. Uudisrakentamisessa syntyy myös pakkausmateriaalia ja muuta rakentamiseen keplaamatonta materiaalia. Rakentamisen muovitiekartta paneutuu muun muassa pakkausmateriaalien sivuvirtaan. Purkamisen tarve kasvaa jatkuvasti, kun rakennuskanta vanhenee. Täten käsissämme on yhä enemmän käyttökelpoista uusiomateriaalia hyödynnettäväksi.
Digitaaliset työkalut purkamisen apuna
Tilaisuudessa kuultiin erityyppisiä digitaalisia kiertotalouden lisäämistä tukevia työkaluja:
- Keväällä avattu Materiaalitori on digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja sekä näihin liittyviä palveluja. Palvelun tarjoaa ympäristöministeriö ja sitä ylläpitää valtionyhtiö Motiva Oy. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva jätelain päivitys ohjeistaa yrityksiä uusilla käytännöillä. Jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitori-alustalta jätteelleen ensin markkinaehtoista jätehuoltopalvelua ennen kuin se voi pyytää kunnan jätelaitokselta kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua. Lisätietoa: www.materiaalitori.fi
- Rakennusta mallintamalla digitaalisesti BIM-mallien avulla pystytään keräämään rakennusten materiaalitiedot, joka mahdollistaa materiaalien luokittelun jo valmiiksi ja hyödyntämisen materiaalipankkina. Malleja käytetään suunnittelussa ja eri sidosryhmien yhteistyössä jo paljon, mutta rakennuksen elinkaaren loppupäässä hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä. Rakennuksen purkuvaiheen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä materiaalien arvonluontiin BIM-mallintaminen toisi helpotusta.
- RFID-teknologialla materiaalitieto kulkee rakennuksen mukana koko elinkaaren ajan. Käyttö tapahtuu pääasiallisesti suljetuissa järjestelmissä. Rakennuksen ylläpitoa ja myöhemmin purkamista voidaan helpottaa selvittämällä materiaalin kunto. Teknologialla pystytään parhaimmillaan estämään rakennusvirheitä.
- Rakennuksesta voidaan luoda digitaalinen kaksonen laserskannaamalla, jossa rakennusta voidaan tarkastella pala palalta. Purku voidaan näin tehdä ensin digitaalisesti ja saada arvokasta tietoa käytännön purkamiseen sekä välttää turhat riskit. Myös sidosryhmäviestintä helpottuu, kun asiat voidaan esittää visuaalisesti etukäteen. Lisätietoja: katja.sipila@sweco.fi
Kiertotalouden hankkeita ja projekteja
Tilaisuuden osallistujilta kysyttäessä olemme kiertotaloudessa pikemminkin edelläkävijöitä kuin perässähiihtäjiä. Tämän näkyi lukuisten tilaisuudessa kuultujen kiertotaloushankkeiden monipuolisuudessa:
- Kiertotaloustoimet sementin valmistuksessa (lisätietoja: https://finnsementti.fi/)
- Aalto yliopiston lopputyö: Rakennettu ympäristö osana kiertotaloutta (lisätietoja: lauri.ruokonen@aalto.fi ja delphine.rumo@aalto.fi)
- Rakentamisen kiertotalous Tampereen Hiedanrannassa (lisätietoja: satu.huuhka@tuni.fi)
- Circuit-hanke (lisätietoja: henna.teerihalme@hsy.fi)
- HYPPY -kokeilu: rakennusosat ja materiaalit kiertoon -kokeilulla uutta liiketoimintaa (lisätietoja: https://gnf.fi/fi/gnf/hyppy)
- Geopolymeerit ja kiertotalous, (lisätietoja: www.betolar.com)
Purkamisesta syntyvän materiaalin hyödyntäminen mahdollisimman hyvin on meille erinomainen mahdollisuus toteuttaa kiertotaloutta laajasti ja innovoida rakennusalalle uusia ratkaisuja selkeän ja toimiin kannustavan lainsäädännön tukemana.
Tilaisuuden materiaalit ja tallenteet ovat nähtävissä tilaisuuden tapahtumasivulla.
