Green Building Council Finland

Ympäristöministeriön kiertotalouspäivässä vauhdittajina systeeminen muutos, kestävä purkaminen ja digitaalisuus

GBC Finlandin Mikko Nousiainen avasi ympäristöministeriön neljännen kerran järjestetyn vuosittaisen kiertotalouden ajankohtaispäivän 15.11.2019 ja kannusti rakennussektoria tarttumaan kiertotalouden mahdollisuuksiin kopioimalla hyviä ratkaisuja, tekemällä yhteistyötä ja oppimaan jatkuvasti matkan varrella. Olemassa olevaa tietoa on jo paljon ja sitä hyödynnetään jo pienessä mittakaavassa. Isommalle skaalaamiselle on voimakas tarve.

Ympäristöministeriön uudet oppaat kestävän purkamisen tukena

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsi kiertotalouden ympärille syntyneestä vahvasta yhteistyöstä ympäristöministeriön ja rakennusalan välillä, josta vuosittainen seminaari on konkreettinen osoitus. Rakentamisen kiertotaloudella on merkittävä rooli: tavoitteena on saavuttaa ensi vuonna 70% hyödyntämisaste purkamisen materiaaleille, kun luku tällä hetkellä on 54%. Tavoitteet on asetettu korkealle, koska tavoite on saavutettavissa, jos tietopohja kiertotaloudesta pystytään viemään käytäntöön. Valtiotasolla on osoitettu tukea kiertotalouden ratkaisuille ja kehitystä tuetaan jatkossakin. Viimeisimpänä konkreettisena osoituksena tästä ympäristöministeriö julkaisi kolme kestävän purkamisen opasta:

  1. Purkutyöt -opas teettäjälle ja tekijälle
  2. Purkukartoitus -opas laatijalle
  3. Kiertotalous purkuhankkeissa -opas julkisiin hankintoihin.

Oppailla tavoitellaan purkuhankkeiden laadunparantamista sekä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämisen lisäämistä.

Systeeminen muutos tulee, olethan valmis?

Olaf Blaauw ja Petri Suutarinen keskustelemassa Kiertotalouden ajankohtaispäivänä 15.11.2019. Kuva: Pekka Huovila

Tilaisuuden Key Note -puhuja Olaf Blaauw, Delta Development Group, puhui systeemisestä muutoksesta, jossa kiertotalouden ajattelemisesta siirrytään kohti kiertotalouden konkretiaa. Nykyisen systeemin tapa toimia perustuu mahdollisimman suureen taloudelliseen hyödyn tavoitteluun eikä eettiseen kannattavuuteen. Luonnon ekosysteemit ovat uudistuvia ja itseään vahvistavia, joiden mallia pitäisi jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös rakentamisessa. Neitseellisten materiaalien rajallisuus, kun asettaa rajat nykyisenkaltaiselle kehitykselle, jossa kasvua mitataan määrässä. Kiertotalous mahdollistaa jatkuvan kehittymisen, vaikka käytössä oleva materiaali pienenee. Jatkuva laadullinen parantaminen tuo haluttua arvonnousua ja laadullista kasvua. Systeemiä ei tulisi kuvailla alhaalta ylös, vaan osiensa summana: kokonaisuutena. Kiertotalous ei ole kierrätystaloutta, vaan se perustuu pikemminkin arvonluonnille ja pitkäaikaisille ratkaisuille. Edessämme on siis asennemuutos kertakäyttöajattelusta pitkäaikaisille kestävän käytön ratkaisuille. Suunnittelu nousee avaimeksi kohti kiertotalouden ovea.

Infran osuus merkittävä purkamisen kiertotaloudessa

Infrarakentamisessa betonimurskeen käyttö nousee tärkeäksi kiertotalouden työkaluksi. 85 % purkujätteestä on tällä hetkellä betonia. Betonimursketta on pystytty hyödyntämään jo myös infrarakentamisen korkeammissa kerroksissa korvaamalla parhaita kiviaineksia. Säädösten ja ohjeiden tulee jatkossa tukea entistä selkeämmin jätteeksi luokiteltujen aineiden uudelleenkäyttöä. Paljon onkin tekeillä; Väylävirasto on julkaissut useita ohjeita ja selvityksiä, joiden tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa. YTP puolestaan on tuomassa ympäristöluvan rinnalle rekisteröintiä, joka madaltaisi uusiomateriaalien käyttöönottoa. Rekisteröinnillä pienemmätkin uusiomateriaalierät tulisivat joustavammin käyttöön. Jätteeksi luokiteltujen aineiden nimeämisellä kuvaavammin, voidaan vaikuttaa kynnykseen käyttää näitä korkealaatuisia aineksia uudestaan: Betonimurske ei ole jätettä vaan uusioraaka-ainetta.

On arvioitu, että rakennus- ja purkujätettä syntyy vuosittain 1,6 milj tonnia. Kaikkien jätevirtojen osalta on hyvä tunnistaa eri sektoreiden erityispiirteet. Purkamisessa syntyy merkittäviä määriä vain käytettyä rakennusmateriaalia. Purkujätteestä 4/5 syntyy korjaamisessa. Uudisrakentamisessa syntyy myös pakkausmateriaalia ja muuta rakentamiseen keplaamatonta materiaalia. Rakentamisen muovitiekartta paneutuu muun muassa pakkausmateriaalien sivuvirtaan. Purkamisen tarve kasvaa jatkuvasti, kun rakennuskanta vanhenee. Täten käsissämme on yhä enemmän käyttökelpoista uusiomateriaalia hyödynnettäväksi.

Digitaaliset työkalut purkamisen apuna

Tilaisuudessa kuultiin erityyppisiä digitaalisia kiertotalouden lisäämistä tukevia työkaluja:

  • Keväällä avattu Materiaalitori on digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja sekä näihin liittyviä palveluja. Palvelun tarjoaa ympäristöministeriö ja sitä ylläpitää valtionyhtiö Motiva Oy. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva jätelain päivitys ohjeistaa yrityksiä uusilla käytännöillä. Jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitori-alustalta jätteelleen ensin markkinaehtoista jätehuoltopalvelua ennen kuin se voi pyytää kunnan jätelaitokselta kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua. Lisätietoa: www.materiaalitori.fi
  • Rakennusta mallintamalla digitaalisesti BIM-mallien avulla pystytään keräämään rakennusten materiaalitiedot, joka mahdollistaa materiaalien luokittelun jo valmiiksi ja hyödyntämisen materiaalipankkina. Malleja käytetään suunnittelussa ja eri sidosryhmien yhteistyössä jo paljon, mutta rakennuksen elinkaaren loppupäässä hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä. Rakennuksen purkuvaiheen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä materiaalien arvonluontiin BIM-mallintaminen toisi helpotusta.
  • RFID-teknologialla materiaalitieto kulkee rakennuksen mukana koko elinkaaren ajan. Käyttö tapahtuu pääasiallisesti suljetuissa järjestelmissä. Rakennuksen ylläpitoa ja myöhemmin purkamista voidaan helpottaa selvittämällä materiaalin kunto. Teknologialla pystytään parhaimmillaan estämään rakennusvirheitä.
  • Rakennuksesta voidaan luoda digitaalinen kaksonen laserskannaamalla, jossa rakennusta voidaan tarkastella pala palalta. Purku voidaan näin tehdä ensin digitaalisesti ja saada arvokasta tietoa käytännön purkamiseen sekä välttää turhat riskit. Myös sidosryhmäviestintä helpottuu, kun asiat voidaan esittää visuaalisesti etukäteen. Lisätietoja: katja.sipila@sweco.fi

Kiertotalouden hankkeita ja projekteja

Tilaisuuden osallistujilta kysyttäessä olemme kiertotaloudessa pikemminkin edelläkävijöitä kuin perässähiihtäjiä. Tämän näkyi lukuisten tilaisuudessa kuultujen kiertotaloushankkeiden monipuolisuudessa:

Purkamisesta syntyvän materiaalin hyödyntäminen mahdollisimman hyvin on meille erinomainen mahdollisuus toteuttaa kiertotaloutta laajasti ja innovoida rakennusalalle uusia ratkaisuja selkeän ja toimiin kannustavan lainsäädännön tukemana.


Tilaisuuden materiaalit ja tallenteet ovat nähtävissä tilaisuuden tapahtumasivulla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua