Green Building Council Finland

Ympäristöministeriön kiertotalouspäivässä vauhdittajina systeeminen muutos, kestävä purkaminen ja digitaalisuus

GBC Finlandin Mikko Nousiainen avasi ympäristöministeriön neljännen kerran järjestetyn vuosittaisen kiertotalouden ajankohtaispäivän 15.11.2019 ja kannusti rakennussektoria tarttumaan kiertotalouden mahdollisuuksiin kopioimalla hyviä ratkaisuja, tekemällä yhteistyötä ja oppimaan jatkuvasti matkan varrella. Olemassa olevaa tietoa on jo paljon ja sitä hyödynnetään jo pienessä mittakaavassa. Isommalle skaalaamiselle on voimakas tarve.

Ympäristöministeriön uudet oppaat kestävän purkamisen tukena

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsi kiertotalouden ympärille syntyneestä vahvasta yhteistyöstä ympäristöministeriön ja rakennusalan välillä, josta vuosittainen seminaari on konkreettinen osoitus. Rakentamisen kiertotaloudella on merkittävä rooli: tavoitteena on saavuttaa ensi vuonna 70% hyödyntämisaste purkamisen materiaaleille, kun luku tällä hetkellä on 54%. Tavoitteet on asetettu korkealle, koska tavoite on saavutettavissa, jos tietopohja kiertotaloudesta pystytään viemään käytäntöön. Valtiotasolla on osoitettu tukea kiertotalouden ratkaisuille ja kehitystä tuetaan jatkossakin. Viimeisimpänä konkreettisena osoituksena tästä ympäristöministeriö julkaisi kolme kestävän purkamisen opasta:

  1. Purkutyöt -opas teettäjälle ja tekijälle
  2. Purkukartoitus -opas laatijalle
  3. Kiertotalous purkuhankkeissa -opas julkisiin hankintoihin.

Oppailla tavoitellaan purkuhankkeiden laadunparantamista sekä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämisen lisäämistä.

Systeeminen muutos tulee, olethan valmis?

Olaf Blaauw ja Petri Suutarinen keskustelemassa Kiertotalouden ajankohtaispäivänä 15.11.2019. Kuva: Pekka Huovila

Tilaisuuden Key Note -puhuja Olaf Blaauw, Delta Development Group, puhui systeemisestä muutoksesta, jossa kiertotalouden ajattelemisesta siirrytään kohti kiertotalouden konkretiaa. Nykyisen systeemin tapa toimia perustuu mahdollisimman suureen taloudelliseen hyödyn tavoitteluun eikä eettiseen kannattavuuteen. Luonnon ekosysteemit ovat uudistuvia ja itseään vahvistavia, joiden mallia pitäisi jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös rakentamisessa. Neitseellisten materiaalien rajallisuus, kun asettaa rajat nykyisenkaltaiselle kehitykselle, jossa kasvua mitataan määrässä. Kiertotalous mahdollistaa jatkuvan kehittymisen, vaikka käytössä oleva materiaali pienenee. Jatkuva laadullinen parantaminen tuo haluttua arvonnousua ja laadullista kasvua. Systeemiä ei tulisi kuvailla alhaalta ylös, vaan osiensa summana: kokonaisuutena. Kiertotalous ei ole kierrätystaloutta, vaan se perustuu pikemminkin arvonluonnille ja pitkäaikaisille ratkaisuille. Edessämme on siis asennemuutos kertakäyttöajattelusta pitkäaikaisille kestävän käytön ratkaisuille. Suunnittelu nousee avaimeksi kohti kiertotalouden ovea.

Infran osuus merkittävä purkamisen kiertotaloudessa

Infrarakentamisessa betonimurskeen käyttö nousee tärkeäksi kiertotalouden työkaluksi. 85 % purkujätteestä on tällä hetkellä betonia. Betonimursketta on pystytty hyödyntämään jo myös infrarakentamisen korkeammissa kerroksissa korvaamalla parhaita kiviaineksia. Säädösten ja ohjeiden tulee jatkossa tukea entistä selkeämmin jätteeksi luokiteltujen aineiden uudelleenkäyttöä. Paljon onkin tekeillä; Väylävirasto on julkaissut useita ohjeita ja selvityksiä, joiden tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa. YTP puolestaan on tuomassa ympäristöluvan rinnalle rekisteröintiä, joka madaltaisi uusiomateriaalien käyttöönottoa. Rekisteröinnillä pienemmätkin uusiomateriaalierät tulisivat joustavammin käyttöön. Jätteeksi luokiteltujen aineiden nimeämisellä kuvaavammin, voidaan vaikuttaa kynnykseen käyttää näitä korkealaatuisia aineksia uudestaan: Betonimurske ei ole jätettä vaan uusioraaka-ainetta.

On arvioitu, että rakennus- ja purkujätettä syntyy vuosittain 1,6 milj tonnia. Kaikkien jätevirtojen osalta on hyvä tunnistaa eri sektoreiden erityispiirteet. Purkamisessa syntyy merkittäviä määriä vain käytettyä rakennusmateriaalia. Purkujätteestä 4/5 syntyy korjaamisessa. Uudisrakentamisessa syntyy myös pakkausmateriaalia ja muuta rakentamiseen keplaamatonta materiaalia. Rakentamisen muovitiekartta paneutuu muun muassa pakkausmateriaalien sivuvirtaan. Purkamisen tarve kasvaa jatkuvasti, kun rakennuskanta vanhenee. Täten käsissämme on yhä enemmän käyttökelpoista uusiomateriaalia hyödynnettäväksi.

Digitaaliset työkalut purkamisen apuna

Tilaisuudessa kuultiin erityyppisiä digitaalisia kiertotalouden lisäämistä tukevia työkaluja:

  • Keväällä avattu Materiaalitori on digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja sekä näihin liittyviä palveluja. Palvelun tarjoaa ympäristöministeriö ja sitä ylläpitää valtionyhtiö Motiva Oy. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva jätelain päivitys ohjeistaa yrityksiä uusilla käytännöillä. Jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitori-alustalta jätteelleen ensin markkinaehtoista jätehuoltopalvelua ennen kuin se voi pyytää kunnan jätelaitokselta kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua. Lisätietoa: www.materiaalitori.fi
  • Rakennusta mallintamalla digitaalisesti BIM-mallien avulla pystytään keräämään rakennusten materiaalitiedot, joka mahdollistaa materiaalien luokittelun jo valmiiksi ja hyödyntämisen materiaalipankkina. Malleja käytetään suunnittelussa ja eri sidosryhmien yhteistyössä jo paljon, mutta rakennuksen elinkaaren loppupäässä hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä. Rakennuksen purkuvaiheen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä materiaalien arvonluontiin BIM-mallintaminen toisi helpotusta.
  • RFID-teknologialla materiaalitieto kulkee rakennuksen mukana koko elinkaaren ajan. Käyttö tapahtuu pääasiallisesti suljetuissa järjestelmissä. Rakennuksen ylläpitoa ja myöhemmin purkamista voidaan helpottaa selvittämällä materiaalin kunto. Teknologialla pystytään parhaimmillaan estämään rakennusvirheitä.
  • Rakennuksesta voidaan luoda digitaalinen kaksonen laserskannaamalla, jossa rakennusta voidaan tarkastella pala palalta. Purku voidaan näin tehdä ensin digitaalisesti ja saada arvokasta tietoa käytännön purkamiseen sekä välttää turhat riskit. Myös sidosryhmäviestintä helpottuu, kun asiat voidaan esittää visuaalisesti etukäteen. Lisätietoja: katja.sipila@sweco.fi

Kiertotalouden hankkeita ja projekteja

Tilaisuuden osallistujilta kysyttäessä olemme kiertotaloudessa pikemminkin edelläkävijöitä kuin perässähiihtäjiä. Tämän näkyi lukuisten tilaisuudessa kuultujen kiertotaloushankkeiden monipuolisuudessa:

Purkamisesta syntyvän materiaalin hyödyntäminen mahdollisimman hyvin on meille erinomainen mahdollisuus toteuttaa kiertotaloutta laajasti ja innovoida rakennusalalle uusia ratkaisuja selkeän ja toimiin kannustavan lainsäädännön tukemana.


Tilaisuuden materiaalit ja tallenteet ovat nähtävissä tilaisuuden tapahtumasivulla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia