19.10.2026

Lausunto hallituksen esityksestä rakennusten energiatodistuksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi

FIGBC:n näkemyksen mukaan hiilijalanjäljen sisällyttäminen energiatodistukseen on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Jatkossa keskeinen kysymys on kuitenkin se, ohjaako sääntely aidosti kohti energiatehokasta ja päästötöntä rakennuskantaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvempaa elinkaaripäästöjen huomioimista, vaikuttavia hiilijalanjäljen raja-arvoja sekä kannusteita energiamurroksen seuraavan vaiheen ratkaisuihin.

Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 155/2026 vp).

Green Building Council Finland (FIGBC) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä.

Hiilijalanjälki E-luvun rinnalle energiatodistukseen ja markkinoiden ohjaamiseen

FIGBC pitää erittäin myönteisenä sitä, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki tuodaan osaksi energiatodistusta. Muutos lisää rakennusten ilmastovaikutusten läpinäkyvyyttä ja tukee rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tavoitetta päästöttömästä rakennuskannasta. Samalla se parantaa markkinoiden käytössä olevan tiedon laatua ja vertailukelpoisuutta. Energiatehokkuustodistuksessa esitettävä hiilijalanjälkitieto mahdollistaa sen, että ilmastovaikutuksia voidaan jatkossa huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi valtion tukimekanismeissa, Varke-ohjauksessa, julkisten hankintojen kriteereissä, hankkeiden rahoituksessa ja kiinteistömarkkinoiden päätöksenteossa.

FIGBC kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että aiemmin lausunnoilla olleiden energiamuotokertoimien muutosten myötä energiatodistuksen E-luku kuvaa aiempaa heikommin rakennuksen todellista energiatehokkuutta. Rakennuksen E-luku voi jatkossa jopa parantua ilman muutoksia rakennuksen tekniseen energiatehokkuuteen. Tämä heikentää energiatodistuksen kykyä toimia rakennusten energiatehokkuuden vertailuvälineenä sekä kuluttajien, kiinteistönomistajien ja rahoittajien päätöksenteon tukena.

Siksi FIGBC korostaa, että energiankulutus ja hiilijalanjälki ovat jatkossa E-luvun rinnalla keskeisiä tunnuslukuja. Energiatehokkuutta ja päästöjä tulee tarkastella rinnakkaisina mutta erillisinä tavoitteina. Energiamurroksen edetessä rakennuksen käytönaikaisen energian päästöt vähenevät nopeasti, jolloin rakennusmateriaalien päästöjen merkitys kasvaa.

”Päästötön rakennus” näkyy 2028 alkaen uutena luokkana energiatodistuksissa – mutta rakennuskannan aitoon päästöttömyyteen tarvitaan kiristyvää raja-arvo-ohjausta

Laajempana huomiona FIGBC toteaa, että EPBD:n alkuperäisenä tavoitteena on energiatehokas ja päästötön rakennuskanta. Käytännössä ehdotettu sääntely sekä energiatodistuksessa vuodesta 2028 alkaen näkyvä ”päästöttömän” rakennuksen A0-luokka kuvaa tällä hetkellä vain energian päästöttömyyttä, ei koko rakennuksen päästöttömyyttä. Tämän voi katsoa olevan ristiriitainen ympäristöväittämiin liittyvän lainsäädännön periaatteiden kanssa.

Aidosti päästöttömän rakennuskannan saavuttaminen edellyttää myös rakennusmateriaaleista syntyvien päästöjen vähentämistä. Tässä hiilijalanjäljen raja-arvot ovat keskeinen ohjauskeino kohti aidosti päästötöntä rakennuskantaa. FIGBC katsoo, että sääntelyn vaikuttavuutta lisäisi sekä raja-arvojen systemaattinen kiristäminen että ilmastoselvityksen ja hiilijalanjälkilaskennan laajentaminen tulevaisuudessa myös korjausrakentamiseen. Rakennuskannan hitaan uusiutumisen vuoksi päästöttömän rakennuskannan tavoitteen saavuttaminen riippuu ennen kaikkea olemassa olevien rakennusten kehittämisestä, ei pelkästään uudisrakentamisesta.

Energiatehokkuuden parantamisessa korostuvat jatkossa perinteisten energiaremonttien lisäksi energiajoustot, rakennusautomaatio sekä talotekniikan uudistaminen. Nämä eivät vielä riittävällä tasolla näy energiatodistuksessa tai valtion ohjausmekanismeissa ja niihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota.

Lisätietoa:

Antti Ruuska
Toimitusjohtaja
antti.ruuska@figbc.fi
p. 040 176 3142

Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
p. 040 835 4900

Sinua voisi kiinnostaa myös seuraavat julkaisut...

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen kokoaa yhteen ratkaisuja, joiden avulla kiinteistöt voivat toimia aktiivisina osina muuttuvaa energiajärjestelmää. Julkaisu perustuu FIGBC:n jäsen- ja sidosryhmähaastatteluihin, Kestävyysbarometri-kyselyn tuloksiin sekä tutkimustietoon.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Rakennettu ympäristö on ilmaston ja luonnon näkökulmasta ratkaiseva toimiala. Kun ala siirtyy kohti kestävämpiä toimintatapoja, avautuu samalla merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Korjaussuunnitelma ehdottaa kymmenen ratkaisua alan päästöjen ja luontohaittojen vähentämiseen.

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

Renovation Plan – 10 Solutions for Sustainability in the Real Estate and Construction Sector

Renovation Plan proposes ten solutions to reduce emissions and nature impacts in the real estate and construction sector.
For each solution, this report lists both factors that slow down implementation and recommendations and practical best practices for speeding up progress. Many solutions already exist— what’s needed now is their broad implementation and scaling.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun