Resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalue jakautuu edelleen kolmeen eri toimenpidealueeseen

Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosalue jakautuu siis edelleen kolmeen eri toimenpidealueeseen.
Niistä organisaatio valitsee toteutettavia toimenpiteitä vähintään kahdelta eri toimenpidealueelta. Kaikkien valittavien toimenpidealueiden ei tarvitse olla samalta muutosalueelta.

• Toimenpidealue 1.1.  Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen.
  • Tavoitteena on, että kaikissa tontinluovutuksissa käytetään kiertotalouskriteerejä, kaikissa (julkisissa) rakennushankkeissa käytetään kiertotalouskriteerejä ja että kaikkiin uudisrakennuksiin ja uusiin infran rakenteisiin suunnitellaan ja toteutetaan elinkaariominaisuuksia.
• Toimenpidealue 1.2. Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita.
  • Tavoitteena on, että rakennusten keskimääräinen käyttöikä on pidentynyt 20 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Kunnossapidon ja korjaamisen osuutta infrarakentamisessa on lisätty huomattavasti. Rakennuskannan toimisto-, liike- ja tuotannollisten tilojen vajaakäyttöaste on laskenut 5 prosenttiin.
• Toimenpidealue 1.3. Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa.
  • Tavoitteena on Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden raaka-aineista 20 prosenttia on kierrätysmateriaaleja. Purettavien kohteiden rakennusosista 15 prosenttia hyödynnetään maa- ja vesirakentamisessa samassa tai toisessa käyttötarkoituksessa. Käytettävistä maa- ja kiviaineksista 18 prosenttia on uusiomateriaaleja.

Jokaisesta toimenpidealueesta on kirjoitettu esimerkkitoimenpiteitä, joita sitoutuva organisaatio voi valita sitoumukseensa.

Toimenpidealue 1.1.  Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen

1.1.1. Asetetaan rakennetun ympäristön hankkeisiin, hankintoihin ja tontinluovutukseen kiertotaloutta edistäviä kunnianhimoisia tavoitteita ja kriteerejä. Otetaan käyttöön kiertotaloutta edistäviä käytäntöjä ja yhteistyötapoja rakennushankkeissa kehittämällä muun muassa toimintaohjeistusta kattamaan kiertotaloustavoitteet.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat tai rakennuttajat voivat sisällyttää kiertotaloutta kirittävät tavoitteet ja käytännöt rakennetun ympäristön hankintoihin (tämä tarkoittaa markkinavuoropuhelua, kannusteita ja sanktioita). Hankkeissa käytetään yhteistoiminnallisia toimintatapoja ja palkitsemisjärjestelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Haetaan mallia esim. allianssihankkeista. Kehitetään ja otetaan käyttöön tontinluovutukseen myöntämiseen arviointikriteerejä ja toimintamalleja, joilla rakennushanke saa etua toteuttaessaan kiertotaloutta.  (kts esim Kiertotalouden mukainen tontinluovutus -kriteeristö). Kehitetään hankintaohjeet sekä tuodaan niihin kiertotaloustavoitteet. Tavoitteita voivat olla elinkaariominaisuudet, kierrätysaste, uudelleenkäyttöaste ja niin edelleen.
• Kaupungit, kunnat (kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) sekä maakunnat voivat sisällyttää kiertotaloutta mahdollistavia ja kirittäviä tavoitteita ja käytäntöjä kaavoihin, rakennustapaohjeisiin ja muihin rakentamisen ohjausvälineisiin sekä huolehtia, että tieto kuntien parhaista toimintatavoista välittyy maakunnan sisällä ja maakuntien välillä.
• Suunnittelijat, konsultit, urakoitsijat, purku-urakoitsijat tai rakennustuotteiden valmistajat tarjoavat tilaajille aktiivisesti kiertotalousratkaisuja sekä tietoa ratkaisuista jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Kehittävät osaamista ja tietotaitoa, jotta voidaan vastata paremmin kiertotaloushankintoihin. Laativat kohdekohtaisia tai markkinaa tarkastelevia kiertotalousselvityksiä. (Esim. uudelleenkäyttöselvitys, markkinakatsaukset tms.) Tarjoavat aktiivisesti kiertotalousratkaisuita sekä tietoa ratkaisuista jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Kehittävät oman toiminnan ohjeistukset sekä tuodaan niihin kiertotaloustavoitteen.
• Huoltoyhtiöt tai kiinteistömanagerit sisällyttävät kiertotaloutta kirittävät tavoitteet ja käytännöt hankintoihin sekä omaan työhön. Esimerkiksi siivous-, ravintola- ja jätehuoltopalveluiden hankintoihin ja tilamuutoksiin.

1.1.2. Otetaan käyttöön sujuvia ratkaisuja ja menettelytapoja maamassojen sekä muiden materiaalien kierron edistämiseksi. Kaavoituksella edistetään pitkäaikaista varastointia ja jatkojalostusta. Lisätään hankkeiden materiaali- ja massatiedon ennakoitavuutta sekä tiivistetään urakoitsijoiden ja rakennuttajien välistä yhteistyötä kierto-talous- ja/tai massakoordinoinnilla.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat tai rakennuttajat kartoittavat ennakoivasti infra- ja maarakennushankkeista syntyvät materiaalit ja maamassat, asettavat hyödyntämistavoitteet hankkeissa syntyville massoille ja kierrätettäville materiaaleille, käyttävät puretut massat samassa hankkeessa, kartoittavat massojen esikäsittelyyn, varastointiin ja jalostukseen liittyvät tarpeet sekä toimijat, jotka voisivat hyödyntää kyseisiä massoja ja materiaaleja, tai suunnitellaan niille käyttökohteita paikan päällä.  Tiivistävät yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa kiertotalous- ja massakoordinaation avulla, kehittävät kiertotalous- ja/tai massakoordinointia koostamaan ja välittämään tietoa myös yksityisiltä työmailta ja/tai tuottamaan ajantasaisempaa ja ennakoitavampaa tietoa hankkeiden osapuolille ja selvittävät alueella käytetyimmät massojen välityksen keinot. Hyödynnetään erilaisia myyntipaikkoja, esim. Materiaalitori tai Maapörssi.
• Kaupungit, kunnat (kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) laativat kaupungille suunnitelmat ja toimintaohjeet massojen pitkäaikais- ja välivarastointiin. Lisäksi kehitetään ja hyödynnetään uudenlaisia aluevarauksia ja kaavamääräyksiä osoittamaan massojen välivarastoinnin mahdollisuutta.
• Maakunnat keräävät massatietoa maakunnallisesti sekä maakunnan rajojen yli massojen käytön tehostamiseksi ja tukevat kuntia massojen määrä ja laatu tiedon hallinnassa ja viestinnässä.
• Urakoitsijat tiivistävät yhteistyötä rakennuttajien ja kuntien kanssa kiertotalous- ja/tai massakoordinoinnilla, kehittävät kiertotalous- ja/tai massakoordinointia koostamaan ja välittämään tietoa myös yksityisiltä työmailta ja tarjoavat aktiivisesti tietoa hankkeiden massoista päätöksentekijöille.
• Rakennustuotteiden valmistajat kehittävät massojen jatkojalostuksella ratkaisuja uusiomaamassoiksi  ja tuotteistavat uusiomaamassoja ja muita uusiomateriaaleja.

1.1.3. Suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiä, joustavia ja korjattavia rakennuksia sekä infran taitorakenteita. Toteutetaan hankkeissa käyttöikää pidentäviä elinkaariominaisuuksia (muun muassa pitkäikäisyys, muunneltavuus, monikäyttöisyys) koko rakentamisen ketjussa kaavasta toteutukseen.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat suunnittelevat rakennuksille ja rakenteille vaihtoehtoisia käyttötapoja ja käyttäjäryhmiä jo hankesuunnitteluvaiheessa, määrittävät niitä koskevien tavoitteiden indikaattorit ja kriteerit sekä vaatimukset rakennuksen elinkaarisuunnitelmaksi ja myöhemmin elinkaariohjeeksi. Lisäävät vaatimuksia ja tavoitteita elinkaariominaisuuksista (kts. Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä), opastavat käyttäjiä käyttämään rakennusta/rakennetta sen elinkaaristrategian mukaisesti, teettävät digitaaliset kaksoset ja käyttävät niitä varmistamaan elinkaaristrategian toteutumise, toteuttavat markkinavuoropuheluita elinkaariominaisuuksien uusien toteuttamistapojen löytämiseksi ja suosivat yhteistoiminnallisia hanke- ja urakkamalleja.
• Kaupungit ja kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) luovat mahdollisuudet eri käyttöskenaarioille joustavilla asemakaavoilla ja lisätään kaavaan ja rakennuslupaan toissijaisen käytön mahdollisuus, mahdollistavat lisärakentaminen rakentamistapaohjeissa, kaavassa tai kaavaselostuksessa, käyttävät tontinluovutuksessa kiertotalousehtoja tai tehdään kiertotalousteemaisia kilpailuita tai ohjaavat rakennuksia elinkaariskenaarioihin tontinluovutusehdoissa ja -sopimuksissa (kts esim Kiertotalouden mukainen tontinluovutus -kriteeristö).
• Rakennustuotteiden valmistajat kehittävät ja valmistavat uusia tuotteita, jotka soveltuvat pitkäikäisiin, muunneltaviin ja monikäyttöisiin rakennuksiin, selvittävät nykyisten tuotteiden soveltuvuuden ja kehittävät niitä soveltumaan paremmin pitkäikäisiin, muunneltaviin ja monikäyttöisiin rakennuksiin. Kehittävät ja testaavat muunneltaviin tai monikäyttöisiin rakennuksiin soveltuvia tuote palveluna -toimintamalleja ja kehittävät ja testaavat rakennuksen monikäyttöisyyttä tukevia rakennustuotteita, kuten esimerkiksi kalusteita ja tilajako-osia.
• Suunnittelijat suunnittelevat rakennuksiin elinkaariominaisuuksia kuten muunneltavia ja monikäyttöisiä tiloja, laativat rakennuksille digitaaliset kaksoset, asettavat rakennushankkeille joustavuuteen ohjaavat kiertotaloustavoitteet ja käyttöskenaariot sekä toimivat niiden mukaisesti. Ottavat rakennusosien irrotettavuuden ja huollettavuuden huomioon jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, luovat ja kehittävät standardoituja mitta- ja suunnitteluratkaisuita muunneltavuuden ja korjattavuuden varmistamiseksi. Käyttävät standardoituja mittoja tai ratkaisuja muunneltavuuden ja korjattavuuden varmistamiseksi, osallistavat urakoitsijat suunnitteluprosessiin, jotta heidän osaamisensa ja ideat saadaan käyttöön ja laativa tohjeet pitkäikäisten, muunneltavien ja korjattavien rakennusten suunnitteluun.
• Urakoitsijat toteuttavat rakennusosien irrotettavuuden ja huollettavuuden rakennusvaiheessa, tekevät yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa rakennustyömaan näkemyksen huomioimiseksi suunnitelmissa ja laativat ohjeet pitkäikäisten, muunneltavien ja korjattavien rakennusten rakentamiseen.
• Huoltoyhtiöt tai kiinteistömanagerit huolehtivat rakennuksien elinkaaristrategian toteutumisest, opastavat käyttäjiä käyttämään rakennusta sen elinkaarisstrategian mukaisesti, huolehtivat rakennuksen käyttö- ja huolto-oppaan tai elinkaariohjeen laatimisesta, käyttämisestä ja päivittämisestä, laativat rakennuksille digitaaliset kaksoset ja käyttävät niitä tukemaan ylläpitoa ja korjauksia.

1.1.4. Otetaan käyttöön purkua ja uudelleenkäyttöä tukevia rakennustekniikoita ja kehitetään purettavaksi suunnittelua. Hyödynnetään lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset tai infran taitorakenteet siirtämällä ne tai uudelleenkäyttämällä niiden osat.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat ja rakennuttajat siirtävät ja tai käyttävät lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset ja rakenteet uudelleen, laativat suunnitteluohjeet lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetuille rakennuksille ja rakenteille, huomioivat siirtokelpoiset tilat ja rakenteet vaihtoehtona uuden rakentamiselle, suunnittelevat hyvissä ajoin uudelleenkäytettävän rakennuksen seuraavan käyttöpaikan ja -tarkoituksen.
• Kaupungit ja kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) mahdollistavat tonttien väliaikaisen tai lyhytaikaisen käyttö toiseen käyttötarkoitukseen (kts. esimerkiksi Rakennusten väliaikaiskäyttö).
• Suunnittelijat ottavat rakennusosien irrotettavuus ja huollettavuus huomioon jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, laativat ohjeet purettavaksi suunnitteluun ja / tai lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen rakennusten suunnitteluun. Urakoitsijat laativat ja ottavat käyttöön ohjeet purettavaksi suunniteltujen rakennusten ja rakenteiden rakentamiseen, laativat toteutusohjeet lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen rakennusten ja rakenteiden toteuttamiseen.
• Purku-urakoitsijat kehittävät purkutekniikoita ja -menetelmiä ja laaditaan ohjeet purettavaksi suunniteltujen ja/ tai lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen rakennusten ja rakenteiden purkamiseen.
• Rakennustuotteiden valmistajat kehittävät ja valmistavat tuotteita, jotka soveltuvat purettavaksi suunniteltuihin ja uudelleenkäytettäviin rakennuksiin ja rakenteisiin esim. Irrotettavuusominaisuudet, selvittävät nykyisten tuotteiden soveltuvuus ja parannetaan nykyisiä tuotteita soveltumaan paremmin purettavaksi suunniteltuihin ja uudelleenkäytettäviin rakennuksiin, kehittävät ja testaavat purettavaksi suunniteltuihin ja uudelleenkäytettäviin rakennuksiin soveltuvaa tuote palveluna -toimintamallia, kehittävät lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen rakennusten, rakenteiden ja tai talotekniikan modulaarisuutta
• Tilojen käyttäjät, huoltoyhtiöt tai kiinteistömanagerit huomioivat rakennuksen ja rakennusosien purettavuus ja irrotettavuus omissa muutostöissä.

1.1.5. Lisätään puun käyttöä rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa sekä suurissa puurakenteissa.

• Kuten sillat ja hallit.

Hyppää takaisin sisältöön:

Resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalue
Resurssiviisaan rakennetun ympäristön toimenpidealueet
Toimenpidealue: Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen
Toimenpidealue: Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita
Toimenpidealue: Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa

Toimenpidealue 1.2. Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita

1.2.1. Noudatetaan resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa kaikissa hankkeissa. Suositaan korjaamista ja kunnossapitoa ja pidennetään rakennusten ja infrarakenteiden elinkaarta.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat laativat velvoittavan suunnitteluohjeen resurssitehokkaan rakentamisen hierarkian toteuttamiseen, tekevät vaihtoehtoiset elinkaarilaskelmat purkupäätöksen harkinnan yhteydessä esim. tutkitaan lisärakentaminen ja osittain purkaminen mahdollisuutena, säilyttävät korjauksissa mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja tai uudelleen käytetään/kierrätetään samaan hankkeeseen tai saman omistajan toiseen kohteeseen, korjaavat rakenteita ja rakennuksia käyttöiän pidentämiseksi.
• Kaupungit ja kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) ja maakunnat kehittävät olevien alueiden houkuttelevuutta yrityksille ja asukkaille esim. joukkoliikennettä ja muita kiinteistöjä kehittämällä sekä alueen identiteettiä vahvistamalla.
• Suunnittelijat laativat ohjeen resurssitehokkaan rakentamisen hierarkian toteuttamiseen, suunnittelevat tiloja/rakennuksia luovasti mahdollisimman paljon olevia rakenteita säilyttäen, kohdentavat liiketoiminnan kehitystä korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja arvioivat rakennuksen korjaustarvetta mahdollisimman tarkasti kuntoarviossa/-tutkimuksissa.
• Urakoitsijat korjaavat tiloja/rakennuksia mahdollisimman paljon olevia rakenteita säilyttäen ja kohdentavat liiketoiminnan kehitystä korjaus-, täydennys- sekä lisärakentamiseen.
• Tilojen käyttäjät hankkivat toimitiloja vähiten luonnonvaroja kuluttavalla ratkaisulla ja arvioivat kriittisesti omien toimintojen tilantarvetta, sekä korjaavat tai uudistavat uuden hankkimisen sijaan.
• Purku-urakoitsijat kehittävät purkamisen tekniikoita ja menetelmiä mahdollistamaan tehokas ja kannattava osittain purku ja viestivät tilaajalle vaihtoehdoista resurssitehokkaamman osittaisen tai kevyt purun toteuttamiseksi.
• Huoltoyhtiöille tai kiinteistömanagerit tarjoavat tiloja ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta ja tekevät rakennuksiin ja rakenteisiin säännölliset tarkastukset ja -huollot ja ottavat käyttöön sähköiset käyttö- ja huolto-ohjeet.

1.2.2. Noudatetaan resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa kaikissa hankkeissa. Suositaan korjaamista ja kunnossapitoa ja pidennetään rakennusten ja infrarakenteiden elinkaarta.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat selvittävät rakennusten ja tilojen todellinen käyttötarve ja käyttöaste (tulossa YM menetelmä). Monipuolistavat rakennusten ja tilojen käyttötapoja ja mahdollistavat kiinteistöjen monipuolisempi käyttö useammille käyttäjäryhmille. Kehittävät ja tarjoavat joustavia vuokrasopimusmalleja sekä käyttöoikeuteen perustuvia sopimusmalleja. Ottavat käyttöön tilanjakamisalustoja tai -palveluita.
• Huoltoyhtiöt tai kiinteistömanagerit selvittävät tilojen todellisen käyttöasteen ympäristöministeriön kehittämällä menetelmällä, ottavat käyttöön tilanjakamisalustoja tai -palveluita, kehittävät käyttöoikeuteen tai suorituskykyyn perustuvia hinnoittelu- ja sopimusmalleja ja tuottavat tai välittävät tilojen käytöstä ajantasaista tietoa markkinoille.
• Tilojen käyttäjät ottavat käyttöön tilanjakamisalustoja tai -palveluita, viestivät vuokraajille käytön tarpeista ja yhdessä kehitetään esimerkiksi sopivampia vuokrasopimusmalleja.
• Suunnittelijat suunnitelevat rakennukseen monikäyttöisyyttä tukevia ratkaisuita, esimerkiksi tilojen sijoittelua, kulkureittejä.

1.2.3. Lisätään tyhjillään olevien rakennusten ja tilojen käyttöä toteuttamalla toimitilarakennuksiin peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia tai mahdollistamalla tilojen tilapäinen tai määräaikainen käyttö.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat tarjoavat tiloja ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta, ottavat käyttöön tyhjien tilojen välittämiseen alustoja tai -palveluita, selvittävät erityyppisten tilojen käyttötarvetta ja mahdollisuuksia tyhjien tai vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämiseksi. Toteuttavat korjauksia tilojen käyttöasteen ylläpitämiseksi ennen suurempia muutoksia, ylläpitävät alueen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta mahdollistamalla tilapäisen tai määräaikaisen käytön.
• Kaupungit ja kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta), luovat kaavoista joustavia, jotta ne mahdollistavat toissijaisen tai väliaikaisen käytön muuhun käyttötarkoitukseen. Lisäävät rakennuslupaan toissijaisen käytön mahdollisuuden. Kehittävät luvitukseen toimintamalleja tai ohjeistuksia, jotka mahdollistavat rakennusten tai tilojen toissijaisen tai väliaikaisen käytön muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
• Tilojen käyttäjät hankkivat toimitilat ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta. Hankkivat tai tarjoavat toimitiloja vähiten luonnonvaroja kuluttavalla ratkaisulla ja hyödyntävät tilojen välittämiseen alustoja tai -palveluita.
• Huoltoyhtiöt tai kiinteistömanagerit tarjoavat tiloja ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta.
• Suunnittelijat suunnittelevat tilat luovasti mahdollisimman pienin muutoksin sopimaan erityyppisille käyttötarkoituksille.

Hyppää takaisin sisältöön:

Resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalue
Resurssiviisaan rakennetun ympäristön toimenpidealueet
Toimenpidealue: Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen
Toimenpidealue: Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita
Toimenpidealue: Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa

Toimenpidealue 1.3. Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa

1.3.1. Luodaan tarjontaa uudelleenkäyttö- ja kierrätysmarkkinoille kartoittamalla hyvissä ajoin purkamista sisältävissä hankkeissa uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat, -tuotteet ja -materiaalit. Hyödynnetään ne omissa hankkeissa tai ilmoitetaan ne vaihdanta-alustoille. Hyödynnetään ehjänä purkamisen tekniikoita mahdollistamaan uudelleenkäyttöä.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat vaativat purkukartoituksissa kattavaa uudelleenkäytettävien ja kierrätykseen kelpaavien materiaalien selvitystä ja hyödyntävät sitä. He kerryttävät tietoa tulevien 5-10 vuoden aikana purkuun/peruskorjaukseen tulevien kiinteistöjen materiaaleista, määristä sekä jatkokäyttömahdollisuuksista, jotta ne saadaan vaihdanta-alustoille riittävän ajoissa, kehittävät purkuosien uudelleenkäyttöä varten uusia arvoverkostoja ja toimintatapoja, välittävät tarpeettomat purkumateriaalit uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, kehittävät suunnittelu- ja hankeohjeistukset tiedon hallintaan ja tiedon välittämiseksi vaihdanta-alustoille, luovat sisäisen ”kirpputorin” omien kiinteistöjen tilaosille ja kalusteille, mahdollistavat sopimuksilla ja prosesseilla riittävän ajan ja resurssit ehjänä purulle ja varaavat tilaa tuotteiden ja materiaalien välivarastointiin.
• Kaupungit, kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) ja maakunnat luovat verkostot ja valmiudet auttaa kuntia ja yrityksiä purkumateriaalien ohjaamisessa uudelleenkäyttöön ja muuhun hyötykäyttöön, luovat edellytykset uudelleenkäyttö- ja kierrätysmarkkinoille paikallisesti tarjoamalla tukea, tietoa ja tiloja ja mahdollistavat välivarastoinnin lupaviranomaisten yhteistyöllä.
• Suunnittelijat ja konsultit luovat verkostot ja valmiudet auttaa rakennusurakoitsijoita ja rakennuttajia purkumateriaalien ohjaamisessa uudelleenkäyttöön ja muuhun hyötykäyttöön, kehittävät purkukartoituksia vastaamaan rakennustuotteiden uudelleenkäytön tarpeisiin, kiinnittävät purkukartoituksissa erityistä huomiota rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttöpotentiaalin tunnistamiseen, suunnittelevat purku-, rakennus- ja korjaustöiden ylijäämämateriaalien hyödyntäminen tilaajan kohteisiin.
• Purku-urakoitsijat välittävät purkumateriaalit uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen ja kehittävät purkuosien uudelleenkäyttöä varten arvoverkostoja ja toimintatapoja.
  

1.3.2. Käytetään rakentamisessa uudelleenkäytettyjä ja kierrätettyjä rakennustuotteita ja -osia primääristen materiaalien sijaan. Kehitetään rakennushankkeiden suunnittelu- ja hankintaprosesseja sekä hyödynnetään tuotteiden kelpoisuusmenettelyjä uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat käyttävät rakennushankkeissa uudelleenkäytettyjä ja uudelleenvalmistettuja tuotteita korvaamassa neitseellisten materiaalien käyttöä, kehittävät rakennushankkeiden prosesseja ja sopimuksia siten, että on mahdollista suunnitella ja toteuttaa saatavilla olevien uudelleenkäytetyillä tuotteilla (mm. riittävä aika ja resurssit), toteuttavat markkinavuoropuheluita uudelleenkäytettävien, uudelleenvalmistettujen ja uudelleenkäyttöön valmisteltavien rakennustuotteiden markkinatilanteen selvittämiseksi ja lisäävät materiaalien ja tuotteiden kierron sekä uudelleenkäytön suunnitteluohjeisiin.
• Kaupungit, kunnat (sis. kaavoitus, lupaviranomainen, valvonta) osallistuvat uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistamisen kehittämiseen, luovat toimintatavat uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistamiseen luvituksessa ja valvonnassa yhtenäisesti yli kuntarajojen.
• Suunnittelijat ja konsultit kehittävät rakennushankkeiden prosesseja ja sopimuksia siten, että on mahdollista suunnitella ja toteuttaa saatavilla olevien uudelleenkäytettävillä tuotteille, luovat verkostot ja valmiudet auttaa rakennusurakoitsijoita ja rakennuttajia purkumateriaalien ohjaamisessa uudelleenkäyttöön ja muuhun hyötykäyttöön ja luovat liiketoimintaa kelpoisuuden varmistamiseen, välivarastointiin ja digitaalisiin sekä fyysisiin kauppapaikkojen toteuttamiseen.
• Urakoitsijat käyttävät rakennushankkeissa uudelleenkäytettyjä rakennustuotteita korvaamassa primäärimateriaalien käyttöä, kehittävät rakennushankkeiden prosesseja ja sopimuksia siten, että on mahdollista suunnitella ja toteuttaa saatavilla olevien uudelleenkäytettävillä tuotteilla.
• Rakennustuotteiden valmistajat lisäävät uudelleenkäytön valmistelun ja uudelleenvalmistuksen liiketoimintaa ja osallistuvat tuotteiden kelpoisuusmenettelyjen laatimiseen.

1.3.3. Valmistetaan ja käytetään rakennustuotteita, joissa hyödynnetään jätemateriaaleja, teollisuuden sivutuotteita ja uusiutuvia materiaaleja sekä uudelleenvalmistettuja tuotteita. Valmistetaan kierrätettäviä, uudelleenkäytettäviä ja/tai korjattavia rakennustuotteita. Luodaan rakennustuotteille takaisinotto- tai kierrätysjärjestelmiä.

• Esimerkiksi rakennustuotteiden valmistajat tekevät yhteistyötä kaivos-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, metallinjalostus- ja tekstiiliteollisuuden toimijoiden kanssa potentiaalisten sivuvirtojen kartoittamiseksi ja käyttämiseksi, käyttävät raaka-aineena purkumateriaaleja, teollisuuden jätemateriaaleja tai sivuvirtoja  tai käyttävät raaka-aineena uusiutuvia materiaaleja tai niiden sivuvirtoja. Luovat ohjeistuksia eri rakennusmateriaalien parhaista uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoista, laativat rakennustuotteille elinkaaren lopun käyttöohjeet ja huolehditaan niiden tietoon saattamisesta, vähentävät haitallisten ja huolta aiheuttavien aineiden käyttämistä rakennusmateriaaleissa, luovat käytetyille sekä ylijäämäisille rakennustuotteille takaisinotto- tai kierrätysjärjestelmiä. Käyttävät tuotteissa standardoituja mittoja tai ratkaisuja niiden uudelleenkäytettävyyden ja korjattavuuden varmistamiseksi.
• Kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat ja tilaajat toteuttavat markkinavuoropuheluita jätemateriaaleja, teollisuuden sivutuotteita ja uusiutuvia materiaaleja sisältävien rakennustuotteiden markkinatilanteen selvittämiseksi, toteuttavat markkinavuoropuheluita kierrätettävien, uudelleenkäytettävien ja/tai korjattavien rakennustuotteiden markkinatilanteen selvittämiseksi tai käyttävät rakennushankkeissa uusiomateriaalia sisältäviä rakennustuotteita korvaamassa primäärimateriaalien käyttöä.
• Urakoitsijat käyttävät rakennushankkeissa uusiomateriaalia sisältäviä rakennustuotteita, tekevät yhteistyötä rakennustuotteiden valmistajien kanssa kierrätettävien, uudelleenkäytettävien ja/tai korjattavien rakennustuotteiden tuottamiseksi sekä takaisinotto- tai kierrätysjärjestelmien luomiseksi.
• Suunnittelijat ja konsultit toteuttavat markkinakatsauksia hankkeissa hyödyntämiseen sopivista vastuullisista materiaaleista ja tuotteista.
• Kaupungit ja kunnat luovat toimintatavat ja ohjeistukset jätteistä tai teollisuuden sivuvirroista tuotettujen materiaalien käyttöön rakentamisessa ja mahdollistavat  luvituksessa jätteistä tai teollisuuden sivuvirroista tuotettujen materiaalien käytön.

1.3.4. Käytetään rakennettavien alueiden massoja korvaamaan maanottoa erillisiltä maanottopaikoilta. Tehostetaan massojen hyödyntämistä hankkeissa kartoittamalla ennakoivasti infra- ja maarakennushankkeista syntyvät materiaalit ja maamassat sekä niiden potentiaaliset hyödyntäjät.

• Esimerkiksi kiinteistön tai tontin omistajat, rakennuttajat huomioivat maaperälähtöisyyden infran rakenteiden sijoittelussa ja suunnittelussa, hyödyntävät tonttien maamassat paikan päällä tai lähialueilla, suosivat uusiomateriaaleja tonttien maarakentamisessa, koordinoivat infra- ja maarakennushankkeista syntyvien materiaalien ja maamassojen uudelleenkäyttöä sekä niiden potentiaaliset hyödyntäjät.
• Kaupungit, kunnat ja maakunnat optimoivat kaavoituksessa luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa, suunnittelevat infran sijoittelun ja rakenteet entistä tarkemmin maaperän mukaisesti, suunnittelevat alueiden maanpinnan ja rakennusten korkeuden sekä työvaiheistuksen siten, että rakennusten vuoksi kaivettavia maamassoja voidaan käyttää alueen katurakentamisessa. Välttävät pehmeälle maaperälle kaavoittamista, jotta vältytään massanvaihdoilta, koordinoivat infra- ja maarakennushankkeista syntyvien materiaalien ja maamassojen uudelleenkäyttöä sekä niiden potentiaaliset hyödyntäjät
• Suunnittelijat suunnittelevat hankkeet siten, että kaivamisen määrä minimoidaan, suunnittelevat alueiden maanpinnan ja rakennusten korkeuden sekä työvaiheistuksen siten, että rakennusten vuoksi kaivettavia maamassoja voidaan käyttää alueen katurakentamisessa, minimoivat n primääriraaka-aineiden käytön alueen rakentamisessa ja suunnittelvat infran sijoittelun ja rakenteet entistä tarkemmin maaperän mukaisesti.
• Urakoitsijat toteuttavat hankkeet siten, että kaivamisen määrä on mahdollisimman pieni (esimerkiksi käyttämällä kaivamattomia menetelmiä).

Hyppää takaisin sisältöön:

Resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalue
Resurssiviisaan rakennetun ympäristön toimenpidealueet
Toimenpidealue: Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen
Toimenpidealue: Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita
Toimenpidealue: Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa