Päättyneet projektit

Dramatically Reducing Embodied Carbon in Europe

Green Building Council Finland FIGBC luotsasi vuosina 2022-2023 Carbon Neutral Cities Alliancen Dramatically Reducing Embodied Carbon in Europe -hanketta Suomessa. Euroopan laajuinen projekti edistää hiilineutraaliutta sekä EU- että kansallisilla tasoilla.

Hanke​

  • Luo suurimpien kaupunkien kesken vertaisoppimisryhmiä parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.​
  • Kokoaa kansallista verkostoa kannustamaan vähähiilistä rakentamista.​
  • Rakentaa vahvaa yhteistyötä EU-tasolla vauhdittamaan vähähiilistä rakentamista ja erilaisten biopohjaisten materiaalien käyttöä.​

Lue lisää hankkeesta

Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu -haastekimppu

Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa on kaupungeille luotu kolme niin kutsuttua haastekimppua.

  1. Kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa
  2. Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa
  3. Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu

Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu –ryhmä ratkoo kestävyystavoitteet huomioivaan kaupunkisuunnitteluun kytkeytyviä haasteita. Ryhmään ilmoittautuneet kunnat määrittelevät itse ratkottavat haasteet, joita ratkotaan fasilitoiduissa kaupunkien, kuntien, ministeriöiden ja muiden tahojen muodostamissa kumppanuusryhmissä. Tavoitteena on tuottaa konkreettisia kehitystoimia, uudenlaisia tekemisen tapoja ja vertaisoppimista.

Green Building Council Finland tuo työpajoihin mm. kestävän alueen määritelmän yhteisen työn pohjaksi, auttaa hankekonsortiota ja kumppanuusryhmiä löytämään kansainvälisiä kontakteja sekä best practices -esimerkkejä sekä Suomesta että maailmalta. Lue lisää haastekimpun päätöksestä: Kaupungit tuottivat uusia ratkaisuja vihreään, hyvinvoivaan ja kestävästi suunniteltuun kaupunkiin 19.12.2023.

Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu

KIRA-Kioski (2020-2021 sekä 2022 – 2023)

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymässä kehitimme alan kiertotalousosaamista ja -koulutusta yhdessä täydennyskoulutuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, loimme alueellisia kiertotalouden toimijaverkostoja sekä kansainvälistimme suomalaista kiertotaloustoimintaa. Keräsimme tietoa käynnissä olevista kiertotaloushankkeista, olemassa olevista kiertotalousratkaisuista ja -palveluista sekä parhaista kiertotalouden referenssikohteista ja julkaisuista. Hankkeen tavoitteena oli nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta.

Making City (2022)

MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehtiin pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista. Oulussa, Kaukovainion alueella on testattu erilaisia energiatehokkuusratkaisuja sekä näiden ratkaisujen kytkemistä alueen energiaverkkoon. Hankkeen tavoitteena on PED (Positive Energy District) eli energiapositiivinen alue. FIGBC toimi viestintäkumppanina välittäen tietoa hankkeen tuloksista.

Sustainable Buildings and Construction

One Planet Network – Sustainable Buildings and Construction / SBC

One Planet Network -verkosto on perustettu toteuttamaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmat (2019–2022). Verkosto yhdistää toimijoita kaikilta alueilta ja kaikilta sektoreilta tuomaan yhteen asiantuntemusta, resursseja, innovaatioita ja sitoutumista kohti siirtymistä kestävämpiin tuotanto- ja kulutustapoihin. Ohjelmiin kuuluvat Sustainable Public Procumerent, Sustainable Tourism, Sustainable Food Systems Programme, Consumer Information for SCP, Sustainable Lifestyles and Education sekä Sustainable Buildings and Construction. Kestävät rakennukset ja rakentaminen -ohjelma  rakentaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta rakennusten ja rakentamisen merkityksestä osana kaupunkien, alueiden ja valtioiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Ohjelmassa jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä, luodaan verkostoja ja vauhditetaan alan innovaatioita. Ohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää konkreettisia hankkeita keskeisistä ajankohtaisista kestävän rakentamisen teemoista. Näihin haetaan rahoitusta kansainvälisistä tai alueellisista lähteistä.

LifeLevel(s) (2022)

LIFE Level(s) oli eurooppalainen hanke, jonka tavoitteena oli kasvattaa koko kiinteistö- ja rakennusalan tietoisuutta Level(s) -viitekehyksestä ja elinkaariajattelun välttämättömyydestä hankintapäätösten taustalla. Hankkeessa selvitettiin Level(s):in elinkaarimittareiden soveltumista kunkin maan lainsäädäntöön ja kiinteistö- ja rakennusalan käytäntöihin sekä järjestetään koulutusta, miten elinkaarimittareita voidaan käyttää kestävän julkisen hankinnan tukena. Lisäksi hankkeessa selvitettiin esimerkkitapausten avulla, mitä kokemuksia ja oppeja saadaan, kun elinkaaren hiilijalanjälkeä, elinkaarikustannuksia ja hyvän sisäilman mittareita käytetään kriteereinä julkisissa hankinnoissa.

Level(s) on Euroopan komission luoma viitekehys, jonka avulla voidaan määrittää rakennuksen kestävyyden taso. Viitekehys on luotu tarpeesta yhteiselle tavalle arvioida hankkeita ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia parantamalla resurssitehokkuutta. Ensimmäinen viitekehys on julkaistu jo vuonna 2017 ja sitä on päivitetty säännöllisesti tästä lähtien. Viitekehyksessä käsitellään kolmea aihealuetta: rakennusten elinkaaren ympäristötehokkuutta, rakennusten vaikutusta terveyteen ja rakennusten elinkaarikustannusten hallintaa. Aihealueet on jaettu kuuteen päätavoitteeseen ja kukin näistä sisältää useita indikaattoreita.

Päätavoitteet ovat:

  • Elinkaaren hiilijalanjälki
  • Resurssitehokas materiaalien käyttö
  • Veden kulutus
  • Terveelliset tilat ja sisäilman laatu
  • Sopeutuminen ilmastonmuutokseen
  • Elinkaarikustannukset.

Katso myös:

Kiertotalousvalmennus (2021)

Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, Saton sekä Helsingin kaupungin kanssa.

Pilottiprojektit toteutettiin vuoden 2020 aikana. Pilottiprojektit tekevät työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja tunnetuksi alalla. Hankkeen tulokset koottiin kokonaisuudessaan tulosjulkaisuun. Lisäksi ratkaisuja tuotettiin teemoittain ideakortteihin. Projektia rahoitti Sitra.

Ilmastoviisaat Taloyhtiöt (2018–2020)

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tavoitteena on avata markkinoita uudenlaisille energiatehokkuutta lisääville digitaalisille palveluille ja ratkaisuille kerrostalokannassa (asunto-osakeyhtiöt). Hankkeessa kehitetään asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, omistajuuteen ja jakamiseen liittyviä yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Lataa tästä hankkeessa tuotetut oppaat ja ohjeet:

Projektit ja hankkeet ennen vuotta 2019

Ennen vuotta 2019 olemme osallistuneet muun muassa alla listattuihin projekteihin ja hankkeisiin. Lisätietoja niistä voit kysyä info (at) figbc.fi.

  • Kiertotaloussprintti (2018–2019) tavoitteena oli jalkauttaa kiertotalouden käsite alalle sekä kehittää alan hankinta- ja toimintamalleja. Lue lisää Sitran verkkosivuilta ja lataa Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille (pdf).
  • Rakennusten hiilijalanjäljen laskentaohje – RELA (2018) Osana ympäristöministeriön tiekarttaa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa on käynnissä kansallisen laskentaohjeen määrittäminen. FIGBC toimi sihteerinä ja koordinaattorina.
  • Vihreät asuntolainat – EeMAP (2017–2018) eli Energy Efficiency Mortgage Action Plan on Horizon2020 -rahoitteinen projekti, joka pyrkii määrittelemään edellytyksen ja reunaehdot eurooppalaiselle asuinrakennusten energiatehokkuutta edistävälle asuntolainatuotteelle.
  • BUILD UPON (2015–2017) projekti tuki EU:n puiteohjelma Horisontti2020:n kohtaa EE9 (‘Empowering stakeholders to assist public authorities in the definition and implementation of sustainable energy policies and measures’.)
  • 10YFP SBC (2015–2018) YK:n 10-vuotiseen puiteohjelmaan kuuluva Kestävät rakennukset ja rakentaminen -ohjelma (10YFP SBC) rakentaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta rakennusten ja rakentamisen merkityksestä osana kaupunkien, alueiden ja valtioiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
  • Ilmastokatu (2015–2017) oli Helsingin Kaupungin, Vantaan kaupungin, HSY:n, Green Building Council Finlandin ja Aalto yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi Iso Roban ja Tikkurilan keskustan energiankulutusta.
  • ERA17 (2010–2017) Rakennetun ympäristön energiaviisauden edistämiseksi vuonna 2010 käynnistetty ERA17-toimintaohjelma päättyi suunnitellusti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Toimintaohjelmaa toteuttivat yhteistyökumppaneidensa kanssa RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja ympäristöministeriö.
  • Nordic Guide to Sustainable Materials (2014–2015) projektissa luotiin kattava opas, jossa määritellään ja luetellaan kestävien rakennusmateriaalien kriteereitä Pohjoismaiden näkökulmasta.
  • Nordic Urban Development (2014–2015) projektin tavoitteena on kehittää yhteisen, pohjoismaisen kestävän aluesuunnittelun määritelmä. Projektissa halutaan korostaa varsinkin sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja osana kestävää suunnittelua. Tavoitteena on 2016 mennessä käyttää tätä kehitteillä olevaa määritelmää ainakin neljässäkymmenessä kestävän kaupunkisuunnittelun hankkeessa.
  • Rakennetun ympäristön tulevaisuus (2013)-hankkeessa tuotimme tietoa alan toimintaympäristön tulevan kehityksen ennakoimiseksi. Nykytilanteen taustoittamiseksi kokosimme rakennetun ympäristön vallitsevia trendejä ja tulevaisuuden muutostekijöitä raportin muotoon sekä laadimme työpajatyöskentelynä kolme mahdollista kuvaa tulevaisuudesta. Keskeisiä teemoja hankkeessa olivat alan prosessit, osaamistarpeet ja henkilöstö, asiakkuudet, talous, liiketoimintamallit ja tuotanto sekä säätely ja ohjaus.
  • Rakennusten elinkaarimittarit (2011–2013), huomioivat rakennusten ympäristö- ja energiatehokkuuden, elinkaaritalouden sekä käyttäjien hyvinvoinnin. Julkaistut kahdeksan mittaria soveltuvat sekä rakennuksen suunnittelu- että käyttövaiheeseen. Niiden avulla voi ohjata rakennuksen energiankulutusta, ilmastovaikutuksia, taloutta sekä käyttäjien hyvinvointia sisäympäristön olosuhteiden kautta.

 

Siirry takaisin sivun alkuun