Lausunto hallituksen esityksestä rakennusten energiatehokkuuslaiksi

Rakennusten energiatehokkuuslain keskeinen muutos on energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten asettaminen energiatehokkuudeltaan heikoimmalle muulle kuin asuinrakennuskannalle, mikä kannustaa energiaremontteihin mutta voi myös lisätä purkupaineita osassa kiinteistökantaa. Samalla asuinrakennuksille asetettujen kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen jää pitkälti vapaaehtoisten energiaremonttien varaan, eikä niiden riittävyydestä ole vielä varmuutta. FIGBC korostaa, että energiamurroksen seuraavassa vaiheessa tarvitaan vahvempaa panostusta energiajoustoihin, rakennusautomaatioon sekä hiilijalanjäljen raja-arvoihin.

Hallituksen esitys eduskunnalle HE 164/2026 vp

Green Building Council Finland (FIGBC) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä.

Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muulle kuin asuinrakennuskannalle kannustavat energiaremontteihin

Rakennuskannan hitaan uusiutumisen vuoksi EPBD:n energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen riippuu ennen kaikkea olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta.

Esityksen keskeinen muutos koskee energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia muille kuin asuinrakennuksille. Vaaditut E-lukurajat vaihtelevat rakennustyypeittäin. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten vaikutusta lieventävät samanaikaiset muutokset E-luvun laskentaan.

Vuoden 2020 jälkeen toteutetut korjaukset huomioidaan ja vaatimuksista voidaan poiketa teknisin, toiminnallisin tai taloudellisin perustein, mikä tuo joustonvaraa ja toisaalta lisää paineita rakennusvalvonnan päätöksenteolle.

Vaatimukset voivat lisätä painetta purkaa kiinteistöjä sijainneilla, joilla niille ei ole käyttöä. Tämä korostaa tarvetta kiertotalouden kehittämiselle kansallisesti, jotta mahdollisesti purettavista kohteista suurin osa hyödynnetään joko korjattuina, uudessa käyttötarkoituksessa, uudelleenkäytettävinä rakennustuotteina tai materiaalina.

Asuinrakennusten kansallisten tavoitteiden saavuttaminen haastavaa

Samalla FIGBC pitää tärkeänä kiinnittää huomiota asuinrakennuskannan tilanteeseen. Asuinrakennuksille on asetettu kansalliset energiatehokkuustavoitteet, joiden saavuttamista tuetaan muun muassa vapaaehtoisella perusparannuspassilla. Asuinrakennusten osalta jää kuitenkin epäselväksi, riittävätkö vapaaehtoiset energiaremontit ja muut kannustimet saavuttamaan direktiivin edellyttämät energiatehokkuustavoitteet. Tulevien vuosien aikana on tärkeää seurata, saavutetaanko asuinrakennuskannalle asetetut tavoitteet vai tarvitaanko lisätoimia asuinrakennuskannan korjaamisen vauhdittamiseksi.

Aurinkoenergian lisääminen positiivista – mutta jatkossa joustot tärkeämpiä

FIGBC kannattaa aurinkoenergian käyttöönoton edistämistä rakennuksissa sekä sitä, että vaatimuksissa huomioidaan rakennuskohtaiset tekniset, toiminnalliset ja taloudelliset joustot. Koska keskitetty energiantuotanto on Suomessa paljolti uusiutuvaa, ei kiinteistökohtainen uusiutuva energiantuotanto ole kuitenkaan päästöjen vähentämisen kannalta yhtä kriittistä kuin esimerkiksi monissa muissa EU-maissa.

Energiamurroksen seuraavassa vaiheessa huomio tuleekin kohdistaa nykyistä vahvemmin energiajoustoihin, rakennusautomaatioon ja talotekniikan uudistamiseen.

Vaikuttavuutta seurattava ja päästöohjausta kiristettävä jatkossa

Laajempana huomiona FIGBC toteaa, että direktiivin tavoitteena on energiatehokas ja päästötön rakennuskanta. Lakisääteiset vähimmäisvaatimukset ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät yksin riitä tavoitteiden saavuttamiseen vaan paljon jää alan vapaaehtoisten toimien varaan. Sääntelyn vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida suhteessa todellisiin energiansäästöihin, päästövähennyksiin sekä rakennuskannan pitkän aikavälin uudistumiseen.

Päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjaus on keskeinen instrumentti.

Lisätietoa:

Antti Ruuska
Toimitusjohtaja
antti.ruuska@figbc.fi
040 176 3142

Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
040 835 4900

Sinua voisi kiinnostaa myös seuraavat julkaisut...

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Rakennettu ympäristö on ilmaston ja luonnon näkökulmasta ratkaiseva toimiala. Kun ala siirtyy kohti kestävämpiä toimintatapoja, avautuu samalla merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Korjaussuunnitelma ehdottaa kymmenen ratkaisua alan päästöjen ja luontohaittojen vähentämiseen.

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen kokoaa yhteen ratkaisuja, joiden avulla kiinteistöt voivat toimia aktiivisina osina muuttuvaa energiajärjestelmää. Julkaisu perustuu FIGBC:n jäsen- ja sidosryhmähaastatteluihin, Kestävyysbarometri-kyselyn tuloksiin sekä tutkimustietoon.

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

Renovation Plan – 10 Solutions for Sustainability in the Real Estate and Construction Sector

Renovation Plan proposes ten solutions to reduce emissions and nature impacts in the real estate and construction sector.
For each solution, this report lists both factors that slow down implementation and recommendations and practical best practices for speeding up progress. Many solutions already exist— what’s needed now is their broad implementation and scaling.