Tällä hetkellä selkeää kansallisen tason ohjausta datakeskusten kestävyysasioihin ei ole ja hankkeiden ohjaus tapahtuu kuntatasolla.
Jotta hankkeet toteutetaan mahdollisimman kestävästi sekä energiaratkaisujen että ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta, datakeskushankkeille tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Pelisääntöjen puute voi tarkoittaa tällä hetkellä epätervettä kilpailua investoinneista kuntien välillä. Riman alimmaksi laittava kunta voi näyttäytyä kaikista houkuttelevimpana investointikohteena.
Kansainvälisillä tilaajilla ja rahoittajilla on usein omia kestävyystavoitteita, ja osa toimijoista tavoittelee ympäristösertifikaatteja kuten LEEDiä tai BREEAMia. Tavoitteet vaihtelevat kuitenkin suuresti tilaajan mukaan ja koskevat vain niitä, jotka ovat niihin sitoutuneet. Ne eivät korvaa yhtenäistä julkista ohjausta.
Kestävyyden näkökulmasta Suomessa tulisi edellyttää datakeskuksilta energia-asioissa:
- Hankekohtaista selvitystä energiatehokkuudesta, energiankulutuksesta, vedenkäytöstä ja hukkalämmöstä jo lupavaiheessa, ei vain EED:n mukaista raportointia.
- Uuden uusiutuvan sähköntuotannon ostosopimuksia (PPA) kulutusta vastaavasti — olennaista on, että sopimus tuottaa uutta tuotantoa.
- Kulutusta vastaavia sähkön alkuperätakuita.
- Osallistumista kysyntäjoustoon ja energiavarastojen käyttöön.
- Sijoittumista olemassa olevien kaukolämpöverkkojen lähelle mahdollisuuksien mukaan – toisaalta sijoittuminen esim. jo kaavoitetuille vanhoille teollisuusalueille voi olla perusteltua.
Laajemmin ilmasto- ja luontokysymyksissä tulisi edellyttää:
- Ilmastoselvitystä ja hiilijalanjäljen raja-arvoja
- Rakentamisen puolella tilanne on selvempi kuin usein oletetaan. Ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot koskevat rakentamislain käyttötarkoitusluokkia 1–9, ja luokassa 9 ovat yli 1 000 neliömetrin varastorakennukset, liikenteen rakennukset, uimahallit ja jäähallit. Datakeskukset ovat rakennusluokituksessa tieto- ja viestintätekniikan rakennuksia, jotka kuuluvat liikenteen ja viestinnän rakennuksiin. Ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvo koskevat siis datakeskuksia jo nyt.
- Ympäristövaikutusten arviointia
- Datakeskushankkeiden rakentamisvaiheessa esimerkiksi työmaavesien hallinta, louhinnan typpikuormitus, massatalous, jätteet, melu, pöly sekä vaikutukset luontoon ja vesistöihin voivat olla paikallisesti merkittäviä.
- Luonnon kokonaisheikentymättömyyden suunnitelmaa sekä sen rakentamisen aikaista seurantaa.
- Vedenkäytön selvitystä ja optimointia.
Lisäksi hyödyllisiä ovat:
- Suunnitelma palvelin- ja laiteinfrastruktuurin käyttöiän pidentämisestä, uudelleenkäytöstä, korjattavuudesta ja materiaalien kierrätyksestä — valtaosa datakeskuksen sitoutuneesta hiilestä on laitteissa, ei rakennuksessa.
- Säännöllisestä raportoinnista ja tietojen julkisuudesta sopiminen
(esimerkiksi energia-, ilmasto- ja luontovaikutukset).
Datakeskukset on mahdollista toteuttaa kestävästi, mutta ilman koordinaatiota se ei tapahdu. Valtakunnallinen tuki sille, että lupaviranomaiset osaavat näitä hankkeilta edellyttää, voi olla kriittistä. Yhtenäiselle kansalliselle ohjeistukselle on tarvetta sekä energiakysymyksissä että laajemmin datakeskushankkeiden ympäristöasioissa. Se voisi tukea sekä hankkeita että viranomaisia ja yhtenäistää käytäntöjä.
Hyviä esimerkkejä
- WorldGBC on laatinut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kansainvälisiä suosituksia datakeskusten kestävyyteen.
- Valtioneuvoston kansallinen tiekartta datakeskuksille antaa hyviä suosituksia.
- Microsoft ja Fortum yhteistyöhön – Microsoft rakentaa Suomeen datakeskusalueen, joka tuottaa päästötöntä kaukolämpöä Fortumin asiakkaille pääkaupunkiseudulla. Datakeskusten tuottama päästötön hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämmön käyttäjän lämmöntarpeesta.
- Datakeskusten hukkalämmölle ei ole muita yhtä isoja vaihtoehtoja ja ne ovat keskeisiä kaukolämmön kannalta, sanoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syri.
- Kaukolämmön päästöjä vähennettiin muun muassa palvelinten hukkalämmöllä Kankaanpäässä. Myös ”uimahallin vesi lämmitetään halliin sijoitettujen kahdeksan datakeskuspalvelimen hukkalämmöllä.”
Lisätietoja
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
040 835 4900
liina.lansiluoto@figbc.fi
