Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen vaikutukset Suomeen näyttävät vaatimattomilta. Euro kannustaa kuitenkin jatkossakin energiatehokkuuden parantamiseen ja joustoon.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansallinen toimeenpano vaikuttaa suomalaiseen uudis- ja korjausrakentamiseen vuosiksi eteenpäin. Keskeisinä tavoitteina ovat olleet energiatehokkuuden parantaminen sekä ”päästötön rakennuskanta” vuonna 2050. Vaikutukset näyttävät kuitenkin jäävän laimeiksi.
Päästöttömyyden osalta esimerkiksi kaikkien julkisten uudisrakennusten tulee olla “päästöttömiä rakennuksia” vuodesta 2028 alkaen. Kaikkea uudisrakentamista tämä koskee vuodesta 2030 alkaen. Lainausmerkit on termissä tarkoituksella, sillä muutos hoituu juridisesti lähinnä määritelmiä viilamalla ja taustakertoimia muuttamalla, energiantuotannon sinänsä erinomaiseen päästöjen vähenemiseen nojaten.
Päästöjen aidon vähentämisen näkökulmasta jatkossa on ratkaisevaa, miten saamme vähennettyä rakentamisen tuotesidonnaisia eli esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen materiaaleista koituvia päästöjä. Tätä muutosta tukevat muun muassa ilmastoselvitys, hiilijalanjäljen raja-arvot sekä se, että rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee näkyville osana energiatodistusta – näin päästövaikutukset saadaan myös vertailtaviksi entistä paremmin.
Energiatehokkuudessa tavoitetaso ei näytä kiristyvän
Energiatehokkuuden osalta minulle on syntynyt EPBD:n kansallista soveltamista seuratessani mielikuva, että valtion näkökulmasta energiatehokkuuden nykytaso riittää. EPBD:n kansallista valmistelua ovat ohjanneet seuraavat seikat:
- energiantuotannon päästöt ovat pienentyneet, joten lisävaatimukset eivät ole perusteltuja
- pyritään pitämään velvoitteet kiinteistönomistajille mahdollisimman vähäisinä
- käytetään kaikki kansallinen liikkumavara.
Käytännössä liikkumavaraa on käytetty esimerkiksi laatimalla vaatimusten kansallisesti määriteltävät osat niin, että ne eivät ainakaan kiristä energiatehokkuusvaatimuksia. Kansallisesti nyt muutetut energiamuotokertoimet ja jo aiemmin luotu kansallinen laajamittaisen korjauksen määritelmä ovat esimerkkejä tästä.
Useiden vaatimusten kohdalla (kuten aurinkoenergian osalta) on direktiivin mukaisesti jätetty mahdollisuus laatia selvitys siitä, että vaatimukset eivät ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Suomessa rakennusvalvonta päättää, onko selvitys riittävä. Moni direktiivin kohdista on täysin vapaaehtoisia, kuten energiatodistuksen liitteeksi tuotava perusparannuspassi.
Tällä hetkellä kokonaiskuva näyttää siltä, etteivät energiatehokkuusvaatimukset isossa kuvassa ainakaan kiristy. Eroja on asuinrakennusten ja muiden rakennusten välillä. Lainsäädännön käytännön vaikutukset markkinaan nähdään ajan kanssa.
Seuraavat askeleet: jousto, kiinteistökohtainen tuotanto ja varastointi?
Energiantuotannon muuttuessa myös kiinteistöjen rooli ja kannusteet muuttuvat. Jos lainsäädäntöohjaus on löyhää, ratkaisevaan rooliin nousee se, miten eurot ohjaavat investointeja.
Eurot ohjaavat usein edelleen energiatehokkuuden parantamiseen pienenevinä energiakustannuksina. Energiantuotannon muuttuessa uusiutuvaksi myös sääriippuvuus ja energian hintapiikit yleistyvät – mikä puolestaan tekee kulutusjouston parantamisesta kiinteistöissä kannattavampaa. Kiinteistöjen oma uusiutuva energiantuotanto ja varastointi voi myös olla kannattava tapa pienentää energiakuluja.
Yhteiskunnan näkökulmasta fiksua on pysähtyä lähivuosina uudelleen arvioimaan sekä sääntelyn kokonaisvaikutuksia että sitä, miten markkina kehittyy. Energiamurroksen uudessa vaiheessa päästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden lisäksi yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä, että kiinteistöjen koko potentiaali joustossa, energiantarpeen ja päästöjen vähentämisessä saadaan käyttöön.
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
PS. FIGBC julkaisee 10.9.2026 raportin “5 ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen”. Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää!
FIGBC:n jäsenille: Järjestimme jäsenillemme 11.6.2026 webinaarin ”Miten EPBD vaikuttaa rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin?” Webinaarin tallenteen linkin saat seuraavassa jäsenkirjeessäsi! Lue lisää FIGBC:n jäsenfoorumeista.
