World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
EU-taksonomian suurin hyöty ei ole vastuullisuusraportoinnissa vaan riskienhallinnassa. Se auttaa tunnistamaan tulevaisuuden ilmastoriskit ajoissa ja ohjaa ratkaisuihin, jotka parantavat rakennuksen kestävyyttä sekä tukevat sen arvoa pitkällä aikavälillä.
Rakennuksia on aina pyritty suunnittelemaan ja rakentamaan kestäviksi. Silti niiden elinkaaren aikana vastaan tulee korjaustarpeita ja ongelmia, joita ei ole osattu ennakoida. Usein taustalla ovat muuttuvat olosuhteet. Siksi EU-taksonomia edellyttää, että rakennushankkeen merkittävät ilmastoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Käytännössä lopputuloksena on rakennus, joka kestää muuttuvia olosuhteita paremmin ja on samalla vähäriskisempi.
Rakennetun ympäristön keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi rankkasateet, hellejaksot sekä ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat sääolosuhteet, kuten keskilämpötilan nousu, lisääntyvä kosteus ja sateisuus. Juuri tällaisten riskien tunnistamista ja huomioimista EU-taksonomia edellyttää. Kysymys kuuluu, miten rakennuksista tehdään näitä muutoksia kestäviä ilman, että investointikustannukset nousevat kannattamattoman korkeiksi.
Taksonomia ohjaa ennakoimaan ilmastoriskejä
Hyvä esimerkki on rakennusten jäähdytys. Nouseviin lämpötiloihin voidaan varautua asentamalla suurempi jäähdytysteho heti alkuvaiheessa, mutta tämä kasvattaa kustannuksia. Usein järkevämpi ratkaisu on varata tilat lisäteholle ja toteuttaa investointi vasta tarpeen syntyessä.
Myös rankkasateisiin liittyviä tulvariskejä voidaan hallita suunnitteluratkaisuilla. Rakennuksen korkeusaseman nostaminen on perinteinen tapa varautua tulviin, mutta samalla se voi heikentää esteettömyyttä ja tehdä ajorampeista hankalia. Toimivampi ratkaisu on tarkastella rakennuspaikan ja sen ympäristön korkeusasemia, veden kulkua sekä suunnitella piha-alueet ja sisäänkäynnit siten, että tulvariskit vältetään.
Viistosateiden aiheuttamia vaurioriskejä voidaan pienentää materiaalivalinnoilla. Riittävän tiivis julkisivumateriaali, hyvin toimiva tuuletus sen takana ja kosteutta imemättömät lämmöneristeet parantavat rakennuksen kestävyyttä. Rakennuksen vaipan ilmatiiviys tukee energiatehokkuutta ja puhdasta sisäilmaa.
Nämä ovat esimerkkejä ratkaisuista, joilla ilmastoriskejä voidaan hallita jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.
Vähäriskinen kiinteistö on myös arvokkaampi
Kun rakennus suunnitellaan ja toteutetaan taksonomian vaatimusten mukaisesti, siitä tulee vastuullisempi kokonaisuus. Tämä voi mahdollistaa edullisemman rahoituksen, ja rakennus on myös käyttäjille houkuttelevampi. Eräiden kotimaisten ja brittiläisten tutkimusten mukaan vastuullisten kiinteistöjen vuokrataso on korkeampi kuin tavanomaisten kiinteistöjen. Omistajan näkökulmasta vastuullinen kiinteistö on siten myös tuottavampi ja arvokkaampi.
Taksonomianmukaisuus ei synny hankkeen loppuvaiheessa tehtävillä valinnoilla. Se on mahdollista saavuttaa silloin, kun tavoite asetetaan heti hankkeen alussa ja taksonomian vaatimukset huomioidaan johdonmukaisesti päätöksenteossa koko projektin ajan. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi NCC:n Helsingin Ruoholahteen rakentama WeLand-toimistotalo, Turun Pukkilan alueen asuintalot sekä Espooseen rakenteilla olevat Metallum ja Cleantech Garden.
Lopulta kyse on riskien hallinnasta ja arvon luomisesta. Kun ilmastoriskit tunnistetaan ja huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, syntyy kiinteistö, joka kestää muuttuvia olosuhteita paremmin, on käyttäjille houkuttelevampi ja säilyttää arvonsa paremmin pitkällä aikavälillä.
Kirjoittaja: Pekka Kiuru, NCC, kestävän kehityksen johtaja
FIGBC, Vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen
