World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Kiinteistöalalla puhutaan paljon rakennusten tulevaisuuskestävyydestä. Käytännössä se tarkoittaa rakennuksia, jotka säilyttävät arvonsa, kykenevät mukautumaan muuttuviin tarpeisiin ja vastaavat kiristyviin vastuullisuusvaatimuksiin myös vuosien päästä.
Tämän tavoitteen saavuttaminen ei synny sattumalta. Se syntyy, kun oikeat päätökset tehdään oikeaan aikaan.
Rakennuksen arvo ratkaistaan yhä useammin elinkaaren näkökulmasta
Rakennuksen ympäristövaikutukset eivät muodostu ainoastaan käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Yhä suurempi merkitys on rakennusmateriaalien päästöillä, teknisten järjestelmien elinkaarella, huollettavuudella sekä sillä, kuinka helposti rakennusta voidaan tulevaisuudessa muokata uusiin käyttötarkoituksiin.
Sähkösuunnittelun rooli tässä kokonaisuudessa on huomattava, sillä sähköjärjestelmät vaikuttavat suoraan energiankulutukseen, uusiutuvan energian hyödyntämiseen, rakennusautomaation mahdollisuuksiin, energiajoustoon, käyttäjäkokemukseen sekä rakennuksen kykyyn mukautua tulevaisuuden tarpeisiin.
Kestävä sähkösuunnittelu tarkoittaa kykyä tehdä ratkaisuja, jotka tukevat vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta, toimintavarmuutta, muuntojoustavuutta ja rakennuksen pitkäaikaista käyttöarvoa.
Kiinteistönomistajan näkökulmasta kyse on ennen kaikkea arvon luonnista ja riskienhallinnasta. Rakennukset, jotka kykenevät mukautumaan uusiin teknologioihin, energiajärjestelmiin ja käyttäjätarpeisiin, säilyttävät arvonsa paremmin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kestävyystavoitteet eivät toteudu ilman systemaattista ohjausta
Monissa hankkeissa on jo kestävyyttä koskevia tavoitteita, mutta haasteena on edelleen se, kuinka tavoitteet muutetaan konkreettisiksi suunnitteluratkaisuiksi.
Kokemuksemme mukaan onnistuneiden hankkeiden yhteinen nimittäjä on se, että kestävyyttä tarkastellaan systemaattisesti jo suunnittelun alkuvaiheessa ennen kuin tekniset ratkaisut lukitaan.
Tätä varten kehitimme Rambollissa kestävän sähkösuunnittelun työkalun, joka auttaa tunnistamaan hankkeen tärkeimmät kestävyyden näkökulmat ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.
Työkalu luo yhteisen viitekehyksen tilaajalle, projektinjohdolle ja suunnittelijoille sekä auttaa varmistamaan, että asetetut tavoitteet näkyvät myös käytännön ratkaisuissa.
Kohdistetaan investoinnit sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat
Kaikki vastuullisuustoimenpiteet eivät tuota samanlaista hyötyä. Kiinteistönomistajan kannalta olennaista on tunnistaa ne ratkaisut, joilla saavutetaan suurin vaikutus suhteessa investointiin. Työkalun avulla voidaan tarkastella esimerkiksi vaikutuksia materiaalikulutukseen, rakennuksen hiilijalanjälkeen, käyttäjäkokemukseen sekä tuleviin investointi- ja korjaustarpeisiin.
Ympäristöluokitus mittaa lopputulosta – suunnittelu ratkaisee, miten siihen päästään
Ympäristöluokitukset, kuten LEED ja BREEAM, ovat tärkeä tapa osoittaa rakennuksen vastuullisuustaso. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä ohjaamaan kaikkia niitä päätöksiä, joilla rakennuksen todellinen pitkän aikavälin kestävyys muodostuu.
Monet kiinteistönomistajille merkittävät tekijät jäävät luokitusten ulkopuolelle tai niiden painoarvo on vähäinen. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköjärjestelmien muuntojoustavuus, huollettavuus, kyberturvallisuus ja valmius uusiin teknologioihin. Juuri nämä ominaisuudet voivat kuitenkin ratkaista rakennuksen kilpailukyvyn ja arvon tulevaisuudessa.
Kun suunnittelua ohjataan kokonaisuuden kannalta olennaisiin tekijöihin perustuen, kestävyyteen kohdistetut investoinnit tukevat kiinteistön pitkän aikavälin arvonkehitystä.
Jatkuva oppiminen tekee jokaisesta hankkeesta paremman
Kestävyyden edistäminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva kehityspolku. Siksi kestävyyden arviointityökalun tärkeä tehtävä on myös dokumentoida hankkeen aikana tehdyt valinnat ja niiden perustelut. Näin syntyy tietopohja, jonka avulla oppeja voidaan hyödyntää seuraavissa hankkeissa.
Samalla tehdään näkyväksi, mitä kestävyyteen liittyviä ratkaisuja on valittu, miksi ne on valittu ja mitä hyötyjä niiden odotetaan tuottavan. Tämä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja auttaa tilaajaa arvioimaan tavoitteiden toteutumista myös hankkeen valmistumisen jälkeen.
Kirjoittajat: Riina Känkänen, talotoimialan kestävyysjohtaja, Samuli Mukkala, sähkösuunnittelun projektipäällikkö, Ramboll.
