World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Tulevaisuuden Suomessa vuotuiset lämpötilat ja sademäärät kasvavat. Kun hellejaksoja ja rankkasateita tulee samalla lisää, muuttuva ilmasto haastaa kiinteistöjä yhä enemmän.
Tämä ilmasto, johon olemme tottuneet, on jäämässä historiaan. Näin toteaa Susteran vastuullisuuspalveluiden osastopäällikkö Anna Huostila-Kesonen. Suomessa on koettu nyt jo pitkiä hellejaksoja ja rankkasateista aiheutuvia kaupunkitulvia. Ilman kiinteistöjen jäähdytystä sisälämpötilat voivat tulevaisuudessa nousta korkeiksi.
Jos uudisrakennukseen ei toteuteta jäähdytysjärjestelmää, sille kannattaa tehdä kuitenkin varaus. Varauksena voi olla esimerkiksi tekniset varaukset ilmalämpöpumpuille.
”Kiinteistönomistajien kannattaisi katsoa kauemmas siinä, miten paljon ollaan valmiita ottamaan riskejä esimerkiksi hoivarakennuksissa, päiväkodeissa ja asunnoissa. Niihin meillä ei ole perinteisesti suunniteltu jäähdytysjärjestelmiä, ja niiden haavoittuvat käyttäjäryhmät viettävät tiloissa pitkiä aikoja”, Huostila-Kesonen sanoo.
Asumisterveysasetus asettaa huoneilman ylärajaksi lämmityskauden ulkopuolella 32 astetta. Se on etenkin pitkään jatkuessaan korkea esimerkiksi hoivakodissa.
”Suomessa lämpötilan nousut ovat olleet aiemmin hetkellisiä, joten tämä ei ole ollut iso ongelma. Mutta jos ne alkavat olla säännöllisiä ja pitkäkestoisia, olisiko asetusta syytä muuttaa ja miettiä myös rakennustyypin mukaan esimerkiksi haavoittuvia käyttäjiä enemmän?” Huostila-Kesonen kysyy.
Viemärijärjestelmien kannakoinnit kuntoon
Muuttuva ilmasto tuo mukanaan kasvavia sademääriä ja rankkasateita. Suomen talven pitkät kuivat jaksot lyhenevät, eivätkä rakennusten kastuneet rakenteet enää kuivu niin nopeasti kuin ennen. Järjestelmien kapasiteetin on tärkeää vastata muuttuviin kosteus- ja saderiskeihin. Erityisen oleellisia ovat sadevedenpoistojärjestelmien mitoitukset ja kannakoinnit.
Pitkinä vaakavetoina sisätiloissa kulkevat putket ovat herkkiä vaurioille. Niissä on tärkeää selvittää kannakointien lisäksi putkien ikä ja liitosten tiiveys. Mahdollisen vesivahingon vaurioiden laajuus riippuu tilasta, johon vaurio kohdistuu.
”Esimerkiksi parkkihallissa on viemäröinti, eikä kastuminen lähtökohtaisesti haittaa tilan käyttöä. Mutta tyypillisesti pitkiä vaakavetoja on pohjapinta-alaltaan laajoissa kiinteistöissä, kuten myymälöissä, aulatiloissa ja tehdashalleissa.”
Kasvavat sademäärät ovat erityisen kriittisiä tasakattoisille rakennuksille, joissa on sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä. Niissä rännit menevät ulkoseinän sijaan rakennuksen sisällä.
”Kun hulevesiverkostot vikaantuvat kovilla rankkasateilla, vettä saattaa tulla sisälle monta kuutiota. Vettä täynnä oleva putki voi painaa monta sataa kiloa, eikä sitä ole välttämättä kannakoitu kantamaan niin isoja vesimääriä. Kiinteistölle voi aiheutua laajoja kosteusvaurioita, jos putki hajoaa veden painosta rakennuksen sisällä.”
EU-taksonomia vaatii ilmastoriskiselvityksen
Huostila-Kesonen suosittelee tekemään rakennuksen suunnitteluvaiheessa ilmastoriskiselvityksen. Silloin ratkaisuihin voi vaikuttaa kustannustehokkaalla tavalla. EU-taksonomian mukaiselle rakennukselle ilmastoriskiselvitys on pakollinen.
”Rakennusvaiheessa ei ole kovin suuri kustannus tai vaiva toteuttaa esimerkiksi kattojen vedenpoisto vähän suuremmalla putkikoolla. Sen korjaaminen myöhemmin on kuitenkin työlästä.”
Ilmastoriskiselvityksiä kannattaa tehdä myös olemassa oleville rakennuksille. Esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa uusitaan ilmanvaihtoa ja jäähdytysjärjestelmää tai tehdään kattoremonttia.
”Esimerkiksi kattoremontin yhteydessä tulisi tarkistaa, riittääkö nykyinen kattokaivojen mitoitus tulevaisuuden rankkasateille. Jos riskejä havaitaan, nykyisen järjestelmän kapasiteetti ei riitä. Esimerkiksi katolle jääneet jäljet veden pakkautumisesta voivat kertoa, että nykyjärjestelmä ei riitä nykyisellään saati tulevaisuudessa.”
Kun järjestelmiä muutetaan, ilmastoriskiselvitysten olosuhdetarkastelut kannattaa tehdä tulevaisuuden säällä. Myös hulevesijärjestelmien mitoitukset on hyvä tarkastella nykymitoituksia suuremmilla sademäärillä.
”Määräykset eivät katso tulevaisuuteen vaan historiadataan. Me suosittelemme tarkastelemaan useampia eri ilmastoriskiskenaarioita vuoden 2050 säädatan perusteella.”
EU-taksonomian vaatimusten mukaan ilmastoriskiselvitysten toimenpide-ehdotusten pitää olla uudishankkeissa toteutettuina ennen rakennuksen käyttöönottoa. Olemassa olevilla kiinteistöillä toteuttamiselle on aikaa viisi vuotta.
Alueellista tarkastelua
Ilmastoriskejä voi tarkastella myös alueellisesti esimerkiksi uuden asuinalueen suunnitteluvaiheessa. Kaupungin hulevesiverkostoa kannattaa pyrkiä kuormittamaan mahdollisimman vähän.
”Vesiä on tärkeää viivyttää ja imeyttää omalla tontilla, etteivät ne kuormita kaupungin verkostoa tai aiheuta ongelmia naapuritonteilla. On hyvä suosia läpäiseviä pintoja, ei pelkästään asvalttia. Logistiikkarakentamisessa kovat pinnat ovat toki tärkeitä, rekoilla ei voi ajaa viheralueilla. Silloin on hyvä suosia erillisiä viivytysjärjestelmiä.”
Alueellisissa ilmastoriskiselvityksissä on hyvä pohtia myös lämpösaarekevaikutusta. Kun maailmalla isoihin tiiviisiin kaupunkeihin rakennetaan tummia pintoja, kaupungit kuumenevat entisestään.
”Suomessa kaupunkirakenne ei ole yleensä kovin tiivistä. Mutta täälläkin tarvitaan viheralueita rakennusten väleissä. Ne viilentävät ilmastoa, ja kasvillisuus sitoo kosteutta tonttien välissä. Suomessa on perinteisesti suosittu tummia kattoja, koska niiden lämmittävä vaikutus pienentää rakennuksen lämmitysenergian tarvetta. Nyt asuntorakentamisessa täytyy miettiä, heikentääkö tumma katto jo merkittävästi esimerkiksi ylimmän kerroksen olosuhteita.”
Jäähdytys lisää rakentamisen kustannuksia. Samalla se tuo kuitenkin käyttäjätyytyväisyyttä, mikä helpottaa kiinteistöjen jälleenvuokrausta ja -myymistä sekä vaikuttaa sitä kautta kiinteistön arvoon.
”Kaupungeissa kaava saattaa rajoittaa sitä, minne kaikkialle ilmalämpöpumppuja saa asentaa. Kaikkiin julkisivuihin ne eivät sovi, eikä esimerkiksi kerrostaloasunnoissa löydy lauhduttimelle paikkaa ilman parveketta. Mikäli järjestelmien toteutuksen sijaan tehdään vain varauksia muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen, tulee ratkaisujen olla teknisesti toteuttamiskelpoisia.”
Ilmastoriskiselvitys sekä siihen liittyvät ennakoidut ja hallitut toimenpiteet tulevat todennäköisesti halvemmaksi kuin esimerkiksi laajan vesivahingon korjaaminen. Huostila-Kesonen muistuttaa, että ilmastoriskejä on mahdollista pienentää konkreettisilla teoilla.
”Jos kohonneita riskejä havaitaan, voi olla perusteltua aikaistaa joitain pitkän tähtäimen suunnitelman toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi.”
Kirjoittaja: Sustera Finland
Lisätietoja: Anna Huostila-Kesonen, anna.huostila@sustera.com
Anna Huostila-Kesonen on myös Green Building Council Finlandin Osaamisen ohjausryhmän jäsen.
