World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Rakennushankkeen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa jo kauan ennen ensimmäistäkään työmaapäivää. Kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi, suunnittelu ja lupaprosessit luovat perustan vastuulliselle rakentamiselle. Todellinen vaikutus syntyy kuitenkin vasta silloin, kun tavoitteet ja vaatimukset muuttuvat konkreettisiksi teoiksi työmaalla.
Espoon ja Kirkkonummen työmaillamme ympäristötyö on osa jokapäiväistä tekemistä. Ympäristötiimeihin kuuluu hankkeen vaiheesta riippuen ympäristöpäälliköitä, ympäristöinsinöörejä ja harjoittelijoita. Ympäristöpäällikön tehtävänä on katsoa kokonaisuutta ja varmistaa, että hankkeelle asetetut ympäristövaatimukset toteutuvat koko rakentamisen ajan.
Ympäristöjohtamista ohjaavat muun muassa ympäristövaikutusten arviointi (YVA), kaava, rakennus- ja ympäristöluvat sekä muut hankekohtaiset luvat ja vaatimukset. YVA on meille tässä työssä eräänlainen raamattu: se toimii tärkeänä lähtökohtana rakentamisvaiheessa eikä jää hankkeen alkuvaiheen dokumentiksi, vaan siihen palataan rakentamisen aikana aina tarvittaessa.
Vaatimukset konkretisoituvat työmaalla muun muassa työmaakohtaisen ympäristönhallintasuunnitelman eli CEMP:n (Construction Environmental Management Plan) kautta. CEMP ei ole kerralla valmis suunnitelma, vaan koko ajan päivittyvä työkalu. Sitä päivitetään projektin edetessä, edellä kerrotun ympäristöjohtamista ohjaavan kokonaisuuden, työvaiheiden ja olosuhteiden muuttuessa sekä uusien ympäristötarpeiden noustessa esiin.
Ennakointi ratkaisee
Ympäristöjohtaminen on ennen kaikkea päivittäistä ennakointia. Suuri osa ympäristötyöstä tapahtuu siellä, missä rakentaminenkin – työmaalla.
Ympäristötiimimme tekee päivittäin auditointeja, joissa tarkastetaan esimerkiksi kemikaalien käsittelyä, vaarallisten jätteiden varastointia, jätehuoltoa ja työmaavesien hallintaa. Hankkeesta riippuen työmaavesiä, pölyä ja melua voidaan seurata myös reaaliaikaisilla mittauksilla.
Myös sääennusteet ovat tärkeä osa ympäristöjohtamista. Tuuli voi lisätä pölyämisen riskiä, ja rankkasade voi muuttaa työmaan vesitilanteen hetkessä. Hyvä ympäristöjohtaminen ei ole vain poikkeamiin reagoimista, vaan ennen kaikkea riskien tunnistamista ja niihin varautumista ajoissa.
Työmaavesien hallinta on tästä hyvä esimerkki. Työmaa elää koko rakentamisen ajan: kaivannot, pinnantasot, työvaiheet ja veden kulkureitit muuttuvat jatkuvasti. Siksi myös työmaavesisuunnitelman on pysyttävä mukana muutoksessa.
Jos työmaavettä pääsee suunnittelemattomasti työmaan ulkopuolelle, tilanne vaatii kokonaiskuvan hallintaa. Vuodon pysäyttämisen lisäksi on nopeasti arvioitava tilannekuva ja laadittava suunnitelma. Miten rajoitetaan päästö ja sen kulkeutuminen? Onko lähellä pohjavesialue, herkkä vesistö tai luontokohde? Mitä hankkeen luvat edellyttävät? Mitä näytteenottoja tarvitaan ja millaista seurantaa? Tulevaisuuskestävyys tarkoittaa myös valmiutta toimia silloin, kun kaikkea ei ole voitu ennakoida. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa muutokset, arvioida niiden vaikutukset ja toimia nopeasti myös silloin, kun tilanne yllättää.
Korkeat tavoitteet tarvitsevat tekijänsä
Sama periaate näkyy jätehuollossa. Työmaidemme kierrätystavoitteet ovat korkeat asiakkaan vaatimusten ja LEED Gold -tavoitteen vuoksi. Korkealle asetetut tavoitteet ovat keskeisessä asemassa, mutta ne eivät yksinään riitä aikaansaamaan muutosta toiminnassa.
Tulokset syntyvät arjen tekemisestä. Jätehuoltoa seurataan päivittäin, lajittelusta tehdään erillisiä auditointeja ja jätealueilla henkilöstö auttaa oikean lajittelun kanssa. Myös työmaan siisteyttä seurataan jatkuvasti.
Ympäristötyö ei kuitenkaan kuulu vain ympäristötiimille. Siisti työmaa ja toimiva lajittelu ovat kaikkien yhteinen asia. Jokainen työmaalla työskentelevä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten ympäristötavoitteet toteutuvat käytännössä.
Tässä näemme yhden koko alan tärkeistä kehityskohteista. Ympäristö- ja kiertotalousvaatimukset ovat kasvaneet nopeasti, mutta niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit eivät aina ole kehittyneet samassa tahdissa.
Korkeammat tavoitteet edellyttävät myös riittäviä resursseja, osaamista ja aikaa niiden saavuttamiseen.
Luonnon monimuotoisuus näkyy käytännön ratkaisuissa
Biodiversiteetin huomioiminen ei ole vain suunnitteluvaiheen tavoite. Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää myös työmaalla konkreettisin ratkaisuin.
Työmaillamme tämä tarkoittaa esimerkiksi suojeltavien alueiden huomioimista, vieraslajien torjuntaa, viherkattoja ja hyönteishotelleja. Hyönteishotellien rakentamisessa pyrimme hyödyntämään työmaalta syntyvää ylijäämäpuuta. Kaadettua puustoa voidaan puolestaan mahdollisuuksien mukaan jättää reuna-alueille lahopuuksi.
Olemme suunnitelleet myös biodiversiteetin esimerkkialueen, jossa hyödynnetään Suomen luontoon soveltuvaa kasvillisuutta. Tavoitteena on samalla oppia, millaisia ratkaisuja tulevilla työmailla voidaan toteuttaa silloin, kun sijainti ja käytettävissä oleva tila sen mahdollistavat. Työmaalle sijoitettavilla lahopuuhotelleilla pyritään tarjoamaan elinympäristöjä ja suojapaikkoja hyönteisille ja muille pieneliöille.
Pienilläkin teoilla voidaan olla mukana rakentamassa ympäristöjä, joissa luonto on osa kokonaisuutta.
Ympäristöasiantuntemus mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Rakentamisvaiheen ympäristötiimillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten työmaa toimii kestävästi ja ympäristöasiat huomioiden Samalla kokemuksemme ovat osoittaneet, että parhaat vaikutusmahdollisuudet syntyvät usein jo ennen rakentamisen aloittamista.
Hyvä esimerkki on työmaan aluesuunnittelu. Jätehuolto, tankkausalueet, vesienhallinta sekä luonnontilaisina tai suojeltavina säilytettävät alueet tarvitsevat kaikki tilaa. Jos näitä tarpeita ei huomioida riittävästi suunnitteluvaiheessa, ratkaisuja joudutaan tekemään rakentamisen aikana sen mukaan, mitä tilaa työmaalta kulloinkin löytyy.
Siksi yksi tärkeimmistä opeistamme on selkeä: mitä aikaisemmin ympäristöasiantuntemus otetaan mukaan suunnitteluun, sitä paremmin ja sujuvammin voidaan saavuttaa hankkeelle asetetut ympäristötavoitteet.
Jokainen työmaa on oppimispaikka
World Green Building Weekin #BuildItReady-teema kuvaa hyvin myös rakentamisvaiheen ympäristöjohtamista. Tulevaisuuskestävyys ei tarkoita täydellistä ennustettavuutta. Se tarkoittaa valmiutta toimia muuttuvissa tilanteissa – ja siihen tarvitaan osaamista, riittäviä resursseja ja toimivia järjestelmiä.
Samalla jokainen työmaa on oppimispaikka. Rakentamisen aikana syntyy arvokasta tietoa siitä, mikä toimii, missä on haasteita ja mitä voitaisiin tehdä seuraavalla kerralla paremmin. Kun nämä opit viedään takaisin suunnitteluun, seuraava hanke voi lähteä liikkeelle hieman paremmista lähtökohdista.
Tulevaisuuskestävä rakentaminen syntyy yhteistyöstä ja jatkuvasta oppimisesta.
YVA antaa raamit. Suunnittelu muuttaa vaatimukset toimintamalleiksi. Työmaan ihmiset tekevät niistä totta – ja jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti jokainen hanke antaa meille mahdollisuuden tehdä seuraava vielä paremmin.
Kirjoittajat: Minna Tuuras, ympäristöpäällikkö, Kirkkonummi ja Erja Vallilla, ympäristöpäällikkö, Espoo, Winthrop Technologies Ltd
