Ylimääräisen uusiutuvan energian tuottaminen aurinkosähköpaneeleilla sekä eloperäisen hiilivaraston kasvattaminen puurakentamisen avulla ovat vaikuttavimpia positiivisia ilmastovaikutuksia synnyttäviä keinoja kiinteistö- ja rakennusalalla. Näin todetaan Green Building Council Finlandin (FIGBC) ja Sweco Finland Oy:n teettämässä diplomityössä.
Tutkimuksen tekijän Luka Lyhdyn mukaan yllättävin tulos oli, että kiinteistö- ja rakennusala voisi saavuttaa vuosittain positiivisia ilmastovaikutuksia keskimäärin jopa 0,33–0,42 Mt CO2e aurinkosähköpaneeleilla tuotetun ylimääräisen uusiutuvan energian sekä puurakentamisella kasvatettavan hiilivaraston avulla.
”Näiden keinojen positiiviset ilmastovaikutukset voisivat olla todella merkittäviä tavoiteltaessa hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Muut tutkimani keinot eivät yltäneet aurinkosähköpaneelien tai puurakentamisen vaikutusten tasolle”, toteaa Lyhty, joka on työskennellyt opintojensa ohessa kestävän rakentamisen suunnittelijana Swecolla.
Positiivisia ilmastovaikutuksia synnyttävät keinot
Kolme muuta Lyhdyn tutkimaa positiivisia ilmastovaikutuksia synnyttävää keinoa olivat: hiilivaraston kasvattaminen biohiiltä käyttämällä kasvualustoissa, betonimurskeen karbonatisoitumisen avulla tapahtuva hiilensidonta meluaidoissa sekä uusien kaupunkipuiden istuttaminen ja niiden sitoma hiilidioksidi ilmakehästä.
”Tutkimukseni osoitti, että varsinkin biohiilellä on suuri potentiaali sitoa hiilidioksidia pysyvästi ja pitkäksi aikaa, sadoista jopa tuhansiin vuosiin – riippuen olosuhteista. Lisäksi biohiilellä on useita soveltuvia käyttökohteita sekä hyötyjä hiilensidonnan lisäksi”, kertoo Lyhty.
”Yllättävä tutkimustulos oli puolestaan se, että kaupunkipuiden istuttaminen aiheuttaa ensimmäiset vuosikymmenet päästöjä ennen kuin puut muuttuvat kasvaessaan hiilinieluiksi.”
Muiden alojen päästöt vaikuttavat kiinteistö- ja rakennusalaan
Lyhdyn tutkimuksen mukaan kyseisillä keinoilla olisi mahdollista synnyttää vuosittain keskimäärin noin 0,84–1,00 Mt CO2e positiivisia ilmastovaikutuksia, mikä vastaa noin 5,8–6,9 prosenttia Suomen vuoden 2021 rakennetun ympäristön kokonaispäästöistä (14,531 Mt CO2e). Vuosien 2024–2035 aikana potentiaalinen kumulatiivinen positiivinen ilmastovaikutus voisi olla yhteensä noin 10–12 Mt CO2e. Keinojen kustannustehokkuus vaihtelee nykyhetkessä välillä -240–6400 €/ t CO2e.
”Huomioitava on kuitenkin, että kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi myös muiden alojen, kuten energiateollisuuden päästöjen kehitys. Haastavan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan hyvin todennäköisesti myös alan toimijoiden vapaaehtoisia ulkoisia päästökompensaatioyksiköitä*”, korostaa Lyhty.
Kiinteistösijoittajat ovat asettaneet tavoitteita hiilineutraaliudelle
Lyhty käytti tutkimusmenetelminään kirjallisuuskatsausta ja teemahaastattelua, johon hän haastatteli 14 Suomessa toimivaa ammattimaista kiinteistösijoittajaa. Lyhty tutki myös, kuinka vaikuttavia ja kustannustehokkaita olivat olleet keinot, joita hänen haastattelemansa tahot olivat toteuttaneet hillitäkseen ilmastopäästöjä kiinteistö- ja rakennusprojekteissaan.
Tutkimuksessa ilmeni, että moni kiinteistösijoittajista oli jo toteuttanut positiivisia ilmastovaikutuksia synnyttäviä keinoja. Lisäksi kaikki olivat asettaneet tavoitteita päästöjen pienentämiselle sekä lähes kaikki olivat asettaneet tavoitteita hiilineutraaliudelle.
”Oli hienoa huomata, että useampi toimija oli jo toiminnassaan hiilineutraali. Positiivista oli myös se, että kaikki haastateltavat toimijat olivat linjassa asettamiensa tavoitteidensa kanssa sekä useampi oli myös etuajassa saavuttamassa tavoitteitaan”, iloitsee Lyhty.
Lisätietoa:
Luka Lyhty
Sweco Finland Oy
+358 40 849 2957
luka.lyhty@sweco.fi
Luka Lyhty esitteli diplomityönsä tuloksia FIGBC:n jäsenille suunnatussa webinaarissa 18.6.2024, kun Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu oli hyväksynyt diplomityön 10.6.2024. FIGBC:in strategia- ja kehitysjohtaja Lauri Tähtinen toimi diplomityön ohjaajana. Tutkimus on luettavissa Aalto-yliopiston kokoelmissa: Kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden saavuttamisen keinot – Positiivisten ilmastovaikutusten synnyttäminen.
* Päästökompensaatioyksiköt ovat kompensointitarkoitukseen käytettävissä olevia yksiköitä, jotka vastaavat yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnin (t CO2e) suuruista päästövähennystä tai poistoa, joka on laskettu liikkeelle luotettavan standardin ylläpitämästä rekisteristä. Vapaaehtoinen päästökompensaatio puolestaan tarkoittaa toimintaa, jossa päästöjen vähentämiseen tai kompensointiin ei mikään laki tai määräys velvoita.
