Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.
YIT on suunnitellut ja toteuttanut jo monia luonnon monimuotoisuutta edistäviä ympäristöjä. Se näkyy esimerkiksi alkuperäisinä puina Gesterbyn koulukeskuksen Opetusmetsässä ja perhosina Raide-Jokerin varrella. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen onkin yksi keino nopeuttaa kestävyyssiirtymää ja varmistaa, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.
Jätetään alkuperäiset puut paikoilleen, kylvetään luonnonvaraisina Suomessa esiintyviä kasveja ja suojellaan jonkin lajin olemassaoloa.
Mutta nyt ei olla metsässä, vaan pihalla: kaikki nämä esimerkit ovat mahdollisia tekoja, kun YIT alkaa suunnitella uutta asuintalon pihaa asiakkaalleen. Tavoitteena on, että piha tukee biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Se tarkoittaa lajien ja niiden elinympäristöjen runsautta sekä lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua.
Biodiversiteettiä tukevien tekojen merkitystä korostaa, että luonnon monimuotoisuus on tutkimusten valossa heikentynyt.
“Rakennusalalla on mahdollisuuksia tehdä myönteisiä asioita luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kaupunkiympäristöissä, ja uudistettu pihakonseptimme on sellainen. Myös asiakkaamme arvostavat luontoarvojen huomioimista”, laatujohtaja Hanne Perälä YIT:ltä sanoo. Hän vastaa kestävästä kehityksestä asumisen liiketoiminnassa.
Luonnon monimuotoisuutta tukevat pihat ovat myös yleensä kestävämpiä ja paremmin sopeutuvia ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen.
Haitallisten vaikutusten vähentämistä
Kun YIT:n suunnittelijat ryhtyvät suunnittelemaan asuintalon pihaa, heillä on tukenaan uudistettu pihan suunnitteluohje. Se varmistaa, että YIT:n vastuullisuuspolitiikassa linjatut biodiversiteettiin liittyvät periaatteet ja keinot biodiversiteettivaikutusten hallintaan menevät käytäntöön. Ensimmäistä suunnitteluohjeen mukaista pihaa suunnitellaan jo.
Yksi keskeisistä periaatteista on lieventämishierarkia. Se tarkoittaa, että biodiversiteetille haitallisia vaikutuksia pyritään ensisijaisesti välttämään ja vähentämään.
”Voimme pohtia, voiko osan pihatontista jättää luonnonvaraiseksi ja voiko alkuperäisiä puita jättää kaatamatta. Kaikkia tekoja ei voi toteuttaa kaikilla pihoilla. Kaavoitus esimerkiksi vaikuttaa siihen, mitä voidaan tehdä. Käymmekin dialogia kaupunkien kanssa myös luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi”, Perälä taustoittaa.
Pihan luontoarvoja voidaan lisätä myös uudistamalla ja ennallistamalla, jos haitallisten vaikutusten välttäminen ei onnistu. Uudistavat toimet tähtäävät luonnon tilan ja luontoarvojen parantamiseen lähtötilanteeseen verrattuna. Nämä toimet mukailevat luonnon omaa toimintaa.
”Uudistamista ovat muun muassa aluekehityshankkeemme, joissa pääsemme merkittävästikin uudistamaan muun muassa ennen teollisuusalueena toiminutta ympäristöä. Kaikissa hankkeissamme ei voida tehdä näin mittavia uudistuksia, mutta aina voimme tehdä jotakin. Jos pihalle ei mahdu niittyä, voimme rakentaa vaikkapa pölyttäjien suosimista lajeista koostuvia kukkapenkkejä ja hyönteishotelleja”, Perälä kertoo.
Kestävyyssiirtymän nopeuttamisen keino
Biodiversiteetin tukeminen on YIT:lle myös keino nopeuttaa kestävyyssiirtymää. Onhan niin, että monimuotoisemmat ekosysteemit, kuten metsät ja kosteikot, toimivat haitallisia hiilidioksidipäästöjä sitovina hiilinieluina. Näitä molempia tulee työn alla olevaan Gesterbyn koulukeskukseen. YIT on suunnitellut ja toteuttaa koulukeskuksen Kirkkonummen kunnalle elinkaarihankkeena, joka sisältää 20 vuoden palvelu- ja ylläpitovastuun.
Kunta haluaa vahvasti biodiversiteettiä tukevan pihan vajaan 1 300 oppilaan koulukeskukselle. Rakennettava alue on peräti 67 000 neliömetrin kokoinen, mikä vastaa lähes yhdeksää ja puolta täysikokoista jalkapallokenttää*.
Kun tutkitaan pihan pintoja, säästettävää metsää ja istutusmetsää on reilun jalkapallokentän verran. Kunnostettavaa ja uutta niittyä mukaan lukien perhosniitty on puolestaan reilun kahden ja puolen jalkapallokentän edestä. Biodiversiteetiltään köyhän nurmikon osuus ei alueella yllä edes kokonaiseen jalkapallokenttään.
Loppuja pintoja peittävät asfaltti, kivituhka, kuorikate, hiekkatekonurmi, kiveys, kosteikko ja turva-alusta.
”Keskeisinä ajatuksina on ollut säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa luontoa, lisätä mahdollisimman paljon niittyä ja suosia kotoperäisiä luonnonvaraisia lajeja, jotka tarvitsevat vähemmän hoitoa”, suunnittelupäällikkö Tony Lökfors YIT:n elinkaaripalveluista kertoo.
Ja toki pihalle tulee myös lomittuvia pensaita ja kukkia sekä leikkivälineitä, pelikenttiä ja istuskelualueita.
Hulevesikosteikko turvaa veden laatua
Gesterbyn koulukeskuksen vaikuttavimmat biodiversiteettiteot liittyvät hulevesikosteikkoon ja metsään. Hulevedet voivat sisältää monenlaisia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja, mikromuoveja ja ravinteita, joiden pääsy luontoon halutaan estää.
Lökfors kertoo, että esimerkiksi tontin eteläpuolen hulevesiä viivytetään putkissa, mistä ne johdetaan vesiä viivyttävään hulevesikosteikkoon. Osa putkista matkaa maan päällä niin, että oppilaat voivat ihmetellä niitä.
”Hulevesien hallinnalla voidaan turvata veden laatu ennen kuin se purkautuu alueen vesistöön. Kosteikon reunalle tulee myös laituri, jota voidaan käyttää oppitunneilla”, Lökfors kuvailee hankkeen sosiaalista vastuullisuutta. Itse kosteikko sisältää louhetta sekä suodatin- ja rakennekankaita, ja sen keskellä on pieni saari. Kosteikon ympärille istutetaan kosteammissa olosuhteissa viihtyviä puita ja kasveja, kuten kaisloja ja tervaleppiä.
Puut saavat lahota Opetusmetsään
Opetusmetsään istutetaan kaikki kotimaiset puulajit kuusesta vaahteraan ja tehdään kotimaisten kivilajien vertailupiste. Koulun opettajat ovat laatineet listan eri kivilajeista.
”Alue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena, joten vain vaaralliset puut kaadetaan. Osa puista saa jäädä lahoamaan metsään. Sinne rakennetaan myös esteetön kivituhkareitti hakkeella pinnoitettujen polkujen rinnalle”, Lökfors kertoo.
Ratkaisujen taustalta löytyy YIT:n ja sen kumppaneiden vankka osaaminen luonnon monimuotoisuuden edistämisestä pienissä ja suurissa ympäristöissä. Esimerkiksi Raide-Jokeri-pikaraitiotieprojektissa kaadettuja puita jätettiin lahoamaan radan varrelle, mistä poistettiin myös haitallisia vieraslajeja ja rakennettiin hyönteisten ja perhosten suosimia paahdeketoja.
”Ideoimme innolla uusia monimuotoisia toimintaympäristöjä asiakkaidemme kanssa. On hienoa olla mukana edistämässä luonnon monimuotoisuutta rakentamisessa ja tuoda se osaksi käyttäjien elämää”, Lökfors päättää.
*Jalkapallokentän koko on laskettu Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n suosituksen mukaan: 105 x 68 metriä, mikä tarkoittaa noin 7 140 neliömetrin pinta-alaa.
