25.5.2021

Videomme kuntapäättäjille rohkaisee kestävien päätösten tekemiseen

Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina ja hyvinvointina. Green Building Council Finland kokosi jo aiemmin keväällä kuntavaalien ehdokkaille ja valittaville päättäjille Kestävästi rakennetun ympäristön oppaan. Opas ohjaa kaavoituksen, infrarakentamisen, rakentamisen ja […]

Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina ja hyvinvointina.

Green Building Council Finland kokosi jo aiemmin keväällä kuntavaalien ehdokkaille ja valittaville päättäjille Kestävästi rakennetun ympäristön oppaan. Opas ohjaa kaavoituksen, infrarakentamisen, rakentamisen ja kiinteistöjen hallinnan vaiheiden kautta kohti pienempää hiilijalanjälkeä ja tehokkaampaa kiertotaloutta. Nyt oppaasta on tehty myös video, jolla Green Building Council Finlandin aktiiviset jäsenet, asiantuntijat sekä Motivan ja Sisäilmayhdistyksen asiantuntijat kannustavat rohkeuteen tehdä ilmastolle hyviä päätöksiä.

Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmanneksesta päästöjä

Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ympärillämme olevaa – erilaisia rakennuksia, katuja, teitä, vesijohtoverkostoja ja niin edelleen. Näiden rakentaminen ja käyttö tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä – se on paljon, toteaa Mikko Nousiainen, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja.

Tuosta kolmanneksesta edelleen suurin osa on jo käytössä olevien rakennusten energiankäytöstä johtuvia päästöjä. Niiden päästöjen vähentämiseksi on koko kiinteistökannassamme merkittävästi parannettava energiatehokkuutta ja siirryttävä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland, kannustaa liittymään kansainväliseen Net Zero Carbon Buildings -sopimukseen ja sitoutumaan kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta myös Motivan koordinoimat Energiatehokkuussopimukset ovat pienemmällekin kunnalle mahdollisuus pienentää energiakustannuksia ja vähentää päästöjä tavoitteellisesti, kertoo Okariina Rauta, Motiva.

Uutena kuntapäättäjänä sinulla on suuri vaikutusvalta kotikuntasi rakennuskannan laatuun

Rakennusten vertailu on kuitenkin usein hankalaa, toteaa Miisa Tähkänen. Hankkeet ovat ainutlaatuisia ja näkökulmia on monia. Rakennusten on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Tätä haastetta varten Euroopan komissio on tuottanut kestävän rakentamisen Level(s) viitekehyksen. Viitekehys sisältää rakennuksen elinkaarivaikutuksiin keskittyviä mittareita, jotka sopivat hyvin vastuullisiin julkisiin hankintoihin. Suosimalla yhteiseurooppalaista viitekehystä voi varmistaa, että kestäviksi aiotut hankinnat ovat aidosti kestäviä.

Level(s)-viitekehyksen avulla voidaan tutkia hankkeen kestävyyttä kokonaisvaltaisesti huomioiden sen elinkaarikustannukset, elinkaaripäästöt sekä sisäilmanlaadun.

Suomessa julkisessa rakentamisessa on jo pitkään tavoiteltu määräystasoa parempaa sisäympäristöä, kun vapaaehtoinen Sisäilmastoluokitus on ollut laajasti käytössä suunnittelun ja rakentamisen työkaluna, kertoo Mervi Ahola, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja.

Siksi uusia rakennuksia rakennettaessa tai vanhaa korjattaessa ensisijaisena tavoitteena tulisi olla toimiva, viihtyisä ja hyvinvointia tukeva sisäympäristö. Hyvä sisäympäristö voidaan saada aikaan energiatehokkaasti, kunhan suunnittelussa ja käytön aikana on käytössä oikeaa tietoa päätösten tueksi. Hyvä sisäympäristö lähtee tilaajan tahtotilasta ja sen toteutumista täytyy seurata aina suunnittelusta rakentamiseen ja rakennuksen käyttöön asti.

Ja kuten Alpo Tani, Helsingin kaupunki, sanoo ”Ilmastokriisin ratkaisu ei voi odottaa”. Monet ratkaisut tehdään nimenomaan paikallisella tasolla, kunnissa. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan saman aikaisesti moniin eri asioihin, ja isossa mittakaavassa ja vaikuttavimpia keinoja korostaen.

Siksi videolla rohkaistaankin päättäjiä tekemään kestäviä ja tietoon pohjautuvia päätöksiä!

Green Building Council Finland on kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, joka työskentelee erityisesti vähähiilisen rakentamisen, hiilineutraaliuden ja kiertotalouden käytäntöjen edistämiseksi. Tätä tehtävää toteutamme mm. laatimalla ohjeita ja vinkkejä kuntien ja yritysten käyttöön.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun