25.5.2021

Videomme kuntapäättäjille rohkaisee kestävien päätösten tekemiseen

Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina ja hyvinvointina. Green Building Council Finland kokosi jo aiemmin keväällä kuntavaalien ehdokkaille ja valittaville päättäjille Kestävästi rakennetun ympäristön oppaan. Opas ohjaa kaavoituksen, infrarakentamisen, rakentamisen ja […]

Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina ja hyvinvointina.

Green Building Council Finland kokosi jo aiemmin keväällä kuntavaalien ehdokkaille ja valittaville päättäjille Kestävästi rakennetun ympäristön oppaan. Opas ohjaa kaavoituksen, infrarakentamisen, rakentamisen ja kiinteistöjen hallinnan vaiheiden kautta kohti pienempää hiilijalanjälkeä ja tehokkaampaa kiertotaloutta. Nyt oppaasta on tehty myös video, jolla Green Building Council Finlandin aktiiviset jäsenet, asiantuntijat sekä Motivan ja Sisäilmayhdistyksen asiantuntijat kannustavat rohkeuteen tehdä ilmastolle hyviä päätöksiä.

Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmanneksesta päästöjä

Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ympärillämme olevaa – erilaisia rakennuksia, katuja, teitä, vesijohtoverkostoja ja niin edelleen. Näiden rakentaminen ja käyttö tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä – se on paljon, toteaa Mikko Nousiainen, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja.

Tuosta kolmanneksesta edelleen suurin osa on jo käytössä olevien rakennusten energiankäytöstä johtuvia päästöjä. Niiden päästöjen vähentämiseksi on koko kiinteistökannassamme merkittävästi parannettava energiatehokkuutta ja siirryttävä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland, kannustaa liittymään kansainväliseen Net Zero Carbon Buildings -sopimukseen ja sitoutumaan kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta myös Motivan koordinoimat Energiatehokkuussopimukset ovat pienemmällekin kunnalle mahdollisuus pienentää energiakustannuksia ja vähentää päästöjä tavoitteellisesti, kertoo Okariina Rauta, Motiva.

Uutena kuntapäättäjänä sinulla on suuri vaikutusvalta kotikuntasi rakennuskannan laatuun

Rakennusten vertailu on kuitenkin usein hankalaa, toteaa Miisa Tähkänen. Hankkeet ovat ainutlaatuisia ja näkökulmia on monia. Rakennusten on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Tätä haastetta varten Euroopan komissio on tuottanut kestävän rakentamisen Level(s) viitekehyksen. Viitekehys sisältää rakennuksen elinkaarivaikutuksiin keskittyviä mittareita, jotka sopivat hyvin vastuullisiin julkisiin hankintoihin. Suosimalla yhteiseurooppalaista viitekehystä voi varmistaa, että kestäviksi aiotut hankinnat ovat aidosti kestäviä.

Level(s)-viitekehyksen avulla voidaan tutkia hankkeen kestävyyttä kokonaisvaltaisesti huomioiden sen elinkaarikustannukset, elinkaaripäästöt sekä sisäilmanlaadun.

Suomessa julkisessa rakentamisessa on jo pitkään tavoiteltu määräystasoa parempaa sisäympäristöä, kun vapaaehtoinen Sisäilmastoluokitus on ollut laajasti käytössä suunnittelun ja rakentamisen työkaluna, kertoo Mervi Ahola, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja.

Siksi uusia rakennuksia rakennettaessa tai vanhaa korjattaessa ensisijaisena tavoitteena tulisi olla toimiva, viihtyisä ja hyvinvointia tukeva sisäympäristö. Hyvä sisäympäristö voidaan saada aikaan energiatehokkaasti, kunhan suunnittelussa ja käytön aikana on käytössä oikeaa tietoa päätösten tueksi. Hyvä sisäympäristö lähtee tilaajan tahtotilasta ja sen toteutumista täytyy seurata aina suunnittelusta rakentamiseen ja rakennuksen käyttöön asti.

Ja kuten Alpo Tani, Helsingin kaupunki, sanoo ”Ilmastokriisin ratkaisu ei voi odottaa”. Monet ratkaisut tehdään nimenomaan paikallisella tasolla, kunnissa. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan saman aikaisesti moniin eri asioihin, ja isossa mittakaavassa ja vaikuttavimpia keinoja korostaen.

Siksi videolla rohkaistaankin päättäjiä tekemään kestäviä ja tietoon pohjautuvia päätöksiä!

Green Building Council Finland on kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, joka työskentelee erityisesti vähähiilisen rakentamisen, hiilineutraaliuden ja kiertotalouden käytäntöjen edistämiseksi. Tätä tehtävää toteutamme mm. laatimalla ohjeita ja vinkkejä kuntien ja yritysten käyttöön.

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun