Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025), joka on paikkatietopohjainen työkalu ja kehitetty parantamaan kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.
Julkaisija(t): Green Building Council Finland ja Aalto-yliopisto
Julkaisuvuosi: 2025
ISBN: 978-952-64-9669-6 (PDF)
Kategoriat: Aluesuunnittelu, Biodiversiteetti, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, Kunnat ja kaupungit
ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.
Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.
ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.
Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.
Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.
ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.
Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.
Rakentamisen luontosanakirjan tavoitteena selkeyttää rakennusalan luontosanastoa, tehdä tunnetuksi luonto- ja biodiversiteettiteeman konsepteja, ja karsia pois mahdollisia väärinymmärryksiä.
Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.
On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja yksi niistä planetaarisista ympäristörajoista, joiden osalta kriittinen raja on jo ylitetty. Rakennusalan merkittävimmät vaikutukset liittyvät rakennuspaikkaan, rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvään luonnonvarojen kulutukseen sekä rakennusalan tuottamiin päästöihin.
Green Building Council Finlandin Rakentaminen -toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla.
Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.