Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin eli EPBD:n uudistuksen onnistuminen ratkaistaan olemassa olevassa rakennuskannassa. Pieniä muutoksia on paljon, mutta kokonaisvaikutus päästöihin ja energiatehokkuuteen näyttää jäävän pieneksi.
EPBD:n uudistamisen tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä päästötön rakennuskanta vuonna 2050. Koska rakennuskanta uudistuu hitaasti, tavoitteiden onnistuminen ratkaistaan pitkälti jo olemassa olevassa rakennuskannassa. Suomessa toimeenpanon lähtökohtana on ollut hyödyntää direktiivin kansallinen liikkumavara ja välttää ”kohtuuttomia velvoitteita” kiinteistönomistajille.
Muille kuin asuinrakennuksille selkeämpiä vaatimuksia, asuinrakennuksissa muutos nojaa vapaaehtoisuuteen
Olemassa olevissa rakennuksissa suurin muutos kohdistuu muihin kuin asuinrakennuksiin. Direktiivin keskeinen uusi ohjauskeino on energiatehokkuuden vähimmäistasovaatimus (Minimum Energy Performance Standards, MEPS). Muista kuin asuinrakennuksista energiatehokkuudeltaan heikoimman 16 prosentin on parannettava energiatehokkuuttaan vuoteen 2030 mennessä ja heikoimman 26 prosentin vuoteen 2033 mennessä.
Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja kaikki vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon. Sääntely mahdollistaa vapautuksia tilanteissa, joissa vaatimusten toteuttaminen ei ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti perusteltua.
Olemassa oleville asuinrakennuksille ei aseteta vastaavia rakennuskohtaisia vähimmäisvaatimuksia. Sen sijaan jäsenvaltioiden tulee vähentää koko asuinrakennuskannan keskimääräistä primäärienergian käyttöä vähintään 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Energiatodistus muuttaa muotoaan
Energiatodistus muuttuu monella tapaa.
Keskeinen tunnusluku eli energiatehokkuusluokka (E-luokka) uudistuu. Käyttöön tulee uusi energiatehokkuusluokka A0 kuvaamaan päästötöntä rakennusta sekä luokka A+, joka on 20 % A0-luokkaa energiatehokkaampi ja tuottaa uusiutuvaa energiaa yli rakennuksen oman tarpeen. Uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä julkisomisteisten rakennusten osalta vuodesta 2028 alkaen ja kaikkien rakennusten osalta 2030. Rakennuksen voi myös peruskorjata päästöttömäksi. ”Päästöttömän rakennuksen” määritelmässä fokus on käytönaikaisessa energiankäytössä, minkä lisäksi hiilijalanjäljen raja-arvojen avulla rajataan koko elinkaaren materiaalipäästöjä.
Vaikka moni asia muuttuu, vaikutus energiatehokkuusvaatimuksiin on E-lukulaskentaa tekevien ammattilaisten arvioiden mukaan hyvin vaatimaton. Tärkeä yksityiskohta on, että E-luvun taustalla olevat energiamuotokertoimet uudistuvat heijastaen kaukolämmön ja sähkön tuotannon päästöjen vähentymistä. Rakennuksen E-luku voi jopa parantua energiatodistuksessa merkittävästi ilman, että rakennuksen tekninen energiatehokkuus muuttuu.
Uutena elementtinä energiatodistukseen tulee näkyviin myös rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki uusissa ja A+ tasoon peruskorjattavissa rakennuksissa. Tiedot saadaan rakennuksen ilmastoselvityksen pohjalta.
Lisäksi energiatodistukseen voidaan jatkossa liittää vapaaehtoinen perusparannuspassi, jossa kuvataan rakennuksen pitkän aikavälin korjauspolkua kohti päästöttömyyttä.
Automaatiota, aurinkoenergiaa ja sähköautojen latauspisteitä
Lakimuutokset tuovat uusia vaatimuksia koskien rakennusautomaatiota, aurinkoenergiaa ja sähköautojen latauspisteitä. Nämä vaatimukset koskevat uusia rakennuksia, laajamittaisesti korjattavia rakennuksia sekä osaa olemassa olevista muista kuin asuinrakennuksista. Suomen nykyinen laajamittaisen korjauksen määritelmä rajaa suuren osan tavanomaisista korjaushankkeista vaatimusten ulkopuolelle.
Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien vaatimuksia laajennetaan siten, että niiden tulee kyetä seuraamaan, ohjaamaan ja optimoimaan rakennuksen energiankulutuksen kannalta keskeisiä teknisiä järjestelmiä.
Aurinkoenergian osalta velvoitteet kohdistuvat käytännössä olemassa olevassa kannassa ennen kaikkea rakennuksiin, joilla on riittävästi kattopinta-alaa ja energiankulutusta aurinkoenergian kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen.
Myös sähköautojen lataamista ja polkupyöräpaikkoja koskevat vaatimukset laajenevat. Olemassa olevassa muussa kuin asuinrakennuskannassa, joissa on yli 20 autopaikkaa, tulee velvoitteita joko lisätä putkitusta tai valmiita latauspisteitä.
Tavoitteiden toteutuminen vaatii vapaaehtoisia toimia
Varmin tapa tarkistaa omaa kiinteistökantaa koskevat vaatimukset on käydä muutokset läpi asian osaavan suunnittelutoimiston kanssa ja huomioida ne osana kiinteistökannan kehittämistä ja korjausten suunnittelua.
Jos kiinteistönomistaja haluaa aidosti parantaa energiatehokkuutta, vähentää energiankulutusta ja pienentää energiakulujaan, uusien lakisääteisten vaatimusten täyttäminen tuskin riittää.
Aidosti päästöttömän rakennuskannan saavuttamiseksi tärkeää on rakentamisen tuotesidonnaisten eli rakennusmateriaaleista koituvien päästöjen väheneminen. EPBD:n uudistus tuokin ilmastoselvityksen ja hiilijalanjäljen raja-arvot asteittain kaikkiin EU-maihin. Nämä eivät kuitenkaan koske olemassa olevan rakennuskannan korjausrakentamista tällä erää.
Energiatehokkuuden lisääntyminen ja päästöttömän rakennuskannan saavuttaminen eivät siis toteudu pelkästään lakisääteisten vaatimusten täyttämisellä, vaan tarvitaan paljon vapaaehtoisia toimia näiden saavuttamiseksi.
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2026-katsauksen voit ladata kokonaisuudessaan KTI Kiinteistötiedon verkkosivuilta.
Katsauksen ovat mahdollistaneet:
- Turun Teknologiakiinteistöt Oy
- Antilooppi
- Green Building Council Finland ry
- Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
- Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
- LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
- Senaatti-konserni
- Skanska Oy
