Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.
Kestävän infran määritelmä luotiin Green Building Council Finlandin infra-toimikunnan työnä kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista infrarakentamisessa. Myös tähän määritelmään sisältyy ajatus kestävyysmurroksesta, siis toisin sanoen tarpeesta muuttaa tapaamme suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää infrastruktuuriamme nykyistä kestävämmäksi.
Kestävyyden edistämiseen tarvitaan kunnianhimoiset tavoitteet, aitoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä konkreettisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Jotta näihin päästään, tarvitaan myös kykyä kuvitella tulevaisuutta. Kevään kynnyksellä on oivallinen hetki katsoa vähän pidemmälle, ja kuvitella, millaisena näemme tulevaisuuden infrarakentamisen, jos sitä tarkastellaan nykyhetken muutosten, kehityssuuntien ja erilaisten näkemysten valossa.
Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen
Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri on suunniteltu, rakennettu ja kunnossapidetty resurssiviisaasti. Tuleville muutoksille ja innovaatioille on jätetty tilaa ja infrarakenteiden muuntautumiskyvystä on huolehdittu. Hankkeiden kustannustehokkuuden rinnalle on noussut vahvasti tarve tarkastella kokonaiskestävyyttä infran elinkaaressa. Hankkeiden elinkaaren aikaisten päästöjen laskennalle on luotu yhteiset periaatteet. Vaihtoehdot ja erilaiset päästölaskelmat ovat vertailukelpoisia ja niitä tuotetaan luontevasti osana määrä- ja kustannuslaskentaa. Hiilipäästöbudjetit ovat arkipäivää hankkeiden päätöksenteossa ja ohjauksessa.
Tulevaisuuden infrarakentamisessa myös vähähiilisten kiertotaloustuotteiden saatavuus, käytettävyys ja kilpailukyky ovat parantuneet. Päästövaikutus näkyy rakennustuotteiden hinnoittelussa niin, että vähähiilinen kiertotaloustuote on myös tavanomaista edullisempi vaihtoehto. Tarjolla on vain vähähiilistä betonia ja ensimmäisiä vähähiilisiä teräslaatuja. Purkubetonille on keksitty laajamittainen kaupallinen ratkaisu, jolla materiaali saadaan pysymään kierrossa. Lainsäädäntö ja tuotevaatimukset ovat päivittyneet siten, että uusiomateriaalien käyttö on mahdollista ja houkuttelevaa.
Luonnon monimuotoisuuden ja vihreän infran merkitys on kasvanut
Tulevaisuuden kestävässä infrastruktuurissa näkyy vihreän infrastruktuurin merkityksen ja volyymin merkittävä kasvu etenkin urbaaneilla alueilla. Viherrakentaminen koetaan tärkeänä osana infrahankkeita. Kaupungit ovat vihertyneet entisestään. Varsinkin suurimmissa infrahankkeissa on kyetty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. Hankkeissa on tehty toimenpiteitä, joilla on kyetty parantamaan muun muassa kaupunkipurojen, paahdeniittyjen ja kosteikkojen ekologista tilaa ja lisäämään hiilen sidontaa.
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on lisännyt myös muun muassa katutilojen, puistojen ja aukioiden viihtyisyyttä ja parantanut kaupunkikeskustojen pienilmasto-olosuhteita. Hankkeiden tuottamaa yhteiskunnallista hyvinvointia on arvioitu kokonaiskestävyyden näkökulmasta ja myös luonnon monimuotoisuuden mittaaminen ja arvottaminen on saatu osaksi infrahankkeita koskevaa päätöksentekoa.
Ideoi, kokeile, aseta tavoitteita ja toimi
Tavoiteltavan tulevaisuuden ja muutoksen kuvittelu ja ennustaminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos kuvitellaan tavoitteiden olevan jotakin, mitä vielä ei ole ja joka on vasta sitten joskus tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kestävä infra on kuitenkin läsnä jo nyt; aloitteina, kokeiluina ja tiekarttoina. Nykyhetken toimilla ja päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, millaiseen tulevaisuuteen päädymme.
Kirjoittaja
Riina Känkänen
Head of Sustainability, Ramboll Finland
Riina toimii toista kautta FIGBC:n infra -toimikunnan puheenjohtajana
Kirjoitus perustuu infra-toimikunnan visio-työpajaan syksyllä 2022.
