24.2.2023

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän infran määritelmä luotiin Green Building Council Finlandin infra-toimikunnan työnä kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista infrarakentamisessa. Myös tähän määritelmään sisältyy ajatus kestävyysmurroksesta, siis […]

Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.  

Kestävän infran määritelmä luotiin Green Building Council Finlandin infra-toimikunnan työnä kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista infrarakentamisessa. Myös tähän määritelmään sisältyy ajatus kestävyysmurroksesta, siis toisin sanoen tarpeesta muuttaa tapaamme suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää infrastruktuuriamme nykyistä kestävämmäksi.  

Kestävyyden edistämiseen tarvitaan kunnianhimoiset tavoitteet, aitoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä konkreettisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Jotta näihin päästään, tarvitaan myös kykyä kuvitella tulevaisuutta. Kevään kynnyksellä on oivallinen hetki katsoa vähän pidemmälle, ja kuvitella, millaisena näemme tulevaisuuden infrarakentamisen, jos sitä tarkastellaan nykyhetken muutosten, kehityssuuntien ja erilaisten näkemysten valossa. 

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen  

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri on suunniteltu, rakennettu ja kunnossapidetty resurssiviisaasti. Tuleville muutoksille ja innovaatioille on jätetty tilaa ja infrarakenteiden muuntautumiskyvystä on huolehdittu. Hankkeiden kustannustehokkuuden rinnalle on noussut vahvasti tarve tarkastella kokonaiskestävyyttä infran elinkaaressa. Hankkeiden elinkaaren aikaisten päästöjen laskennalle on luotu yhteiset periaatteet. Vaihtoehdot ja erilaiset päästölaskelmat ovat vertailukelpoisia ja niitä tuotetaan luontevasti osana määrä- ja kustannuslaskentaa. Hiilipäästöbudjetit ovat arkipäivää hankkeiden päätöksenteossa ja ohjauksessa.  

Tulevaisuuden infrarakentamisessa myös vähähiilisten kiertotaloustuotteiden saatavuus, käytettävyys ja kilpailukyky ovat parantuneet. Päästövaikutus näkyy rakennustuotteiden hinnoittelussa niin, että vähähiilinen kiertotaloustuote on myös tavanomaista edullisempi vaihtoehto. Tarjolla on vain vähähiilistä betonia ja ensimmäisiä vähähiilisiä teräslaatuja. Purkubetonille on keksitty laajamittainen kaupallinen ratkaisu, jolla materiaali saadaan pysymään kierrossa. Lainsäädäntö ja tuotevaatimukset ovat päivittyneet siten, että uusiomateriaalien käyttö on mahdollista ja houkuttelevaa. 

Luonnon monimuotoisuuden ja vihreän infran merkitys on kasvanut 

Tulevaisuuden kestävässä infrastruktuurissa näkyy vihreän infrastruktuurin merkityksen ja volyymin merkittävä kasvu etenkin urbaaneilla alueilla. Viherrakentaminen koetaan tärkeänä osana infrahankkeita. Kaupungit ovat vihertyneet entisestään. Varsinkin suurimmissa infrahankkeissa on kyetty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. Hankkeissa on tehty toimenpiteitä, joilla on kyetty parantamaan muun muassa kaupunkipurojen, paahdeniittyjen ja kosteikkojen ekologista tilaa ja lisäämään hiilen sidontaa.  

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on lisännyt myös muun muassa katutilojen, puistojen ja aukioiden viihtyisyyttä ja parantanut kaupunkikeskustojen pienilmasto-olosuhteita.  Hankkeiden tuottamaa yhteiskunnallista hyvinvointia on arvioitu kokonaiskestävyyden näkökulmasta ja myös luonnon monimuotoisuuden mittaaminen ja arvottaminen on saatu osaksi infrahankkeita koskevaa päätöksentekoa.

Ideoi, kokeile, aseta tavoitteita ja toimi 

Tavoiteltavan tulevaisuuden ja muutoksen kuvittelu ja ennustaminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos kuvitellaan tavoitteiden olevan jotakin, mitä vielä ei ole ja joka on vasta sitten joskus tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kestävä infra on kuitenkin läsnä jo nyt; aloitteina, kokeiluina ja tiekarttoina. Nykyhetken toimilla ja päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, millaiseen tulevaisuuteen päädymme.  

Kirjoittaja 

Riina Känkänen 
Head of Sustainability, Ramboll Finland 
Riina toimii toista kautta FIGBC:n infra -toimikunnan puheenjohtajana 

Kirjoitus perustuu infra-toimikunnan visio-työpajaan syksyllä 2022. 

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun