HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista että kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten edustajilta.
Tapahtuma käynnistyi kaupunkien edustajien puheenvuoroilla. Mira Jarkko Helsingin kaupungilta aloitti esittelemällä pian lanseerattavan Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman. Klusteri keskittyy löytämään rakentamisen kiertotalouden mahdollisuuksia ja ratkaisuja pääkaupunkiseudulla ja luomaan markkinaehtoista kiertotaloustoimintaa ja sitä kautta löytää kriteereitä kilpailutukseen.
Vuonna 2024 Keravan asuntomessuilla korostuu kestävä rakentaminen ja liikkuminen, kertoi Johanna Kuusisto. Kiertotalouden toteuttaminen on aloitettu asemakaavoituksesta ja yleissuunnittelusta. Tavoitteena on saada sekä alueen energiajärjestelmät että energian käyttö näkyväksi. Kiertotalousaiheet jatkuvat rakentamisesta myös rakennetun ympäristön käyttövaiheeseen, jossa huomioidaan myös vesi ja ruoka. Alueella toimii Jalotus ry, jonka kanssa kiertotalousaiheita on kehitetty. Ruoka ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan alueelle suunnitellussa ruuantuotannossa, perustettavassa viljelyosuuskunnassa sekä jokivarren luontoympäristön tukemisessa. Liikkuminen alueella tulee keskittymään pyöräilyyn, junaan sekä jo käytössä oleviin sähköbusseihin.
Espoon Keran kaupunginosan kiertotaloudesta kertoi Emmi Kauhanen. Kerasta tehdään kiertotalouteen ja digitaalisuuteen perustuva kaupunginosa tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimijat halutaan mukaan hyvissä ajoin, toiminnallisuuksien kehittäminen on käynnissä tämän vuoden loppuun asti. Alueelle luodaan myös oma ilmastotiekartta.
Tuoretta tutkimustietoa rakennuskannan käytöstä ja materiaalivarannoista
Mario Kolkwitzin (Tampereen yliopisto) Vantaata koskevan tutkimuksen mukaan uusia asuntoja rakennetaan paljon, kun taas purettavat kohteet ovat toimistoja ja varastoja. Kiertotalouden mukaisesti tulisi nykyistä tarkemmin tarkastella, voiko nykyistä rakennuskantaa käyttää jatkossa purkamisen sijaan. Lisäksi Kolkwitz toi esiin, että kaupunkirakenne ei voi hajautua äärettömästi, joten on tunnistettava tiivistettävät alueet, ja uusien rakennusten suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden muutosten mahdollistaminen. Kolkwitz sekä Tapio Kaasalainen jatkoivat vielä rakennusmateriaalimääriin liittyvästä tutkimuksestaan, jossa on selvitetty nykyisten rakennustyyppien runkomateriaalit (betoni, tiili, puu, teräs), sekä kuinka nämä määrät suhtautuvat uusien rakennettavien rakennusten materiaalimääriin.
Innovatiiviset rakentamisen kiertotalousratkaisut esittelyssä
Kahdessa kohde-esittelyssä tutustuttiin Solwersin Itä-Pasilan hankkeeseen sekä Arkkitehtuuritoimisto Tallin ja Sitowisen konseptiin Ala-Malmilla sijaitsevan Karviaistie 12:n peruskorjauksesta ja korottamisesta.
Itä-Pasilassa pyritään kierrättämään koko kortteli ja sijoittamaan alueelle liiketilaa, asuntoja ja toimistoa. Hankkeessa ei haeta pelkästään rakentamisen kiertotaloutta, vaan kaikki kestävän kehityksen osat huomioidaan: ekologisen kestävyyden osalta keskitytään uusiutuvaan energiaan ja ekotehokkaaseen tuotantoon, sosiaalisen kestävyyden osalta yhteisöllisyyteen, hyvään asuin- ja työympäristöön ja taloudellisen kestävyyden osalta materiaalien kierrätykseen. Useat kiinteistönomistajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa konseptia kohtaan ja sitä on tarkoitus monistaa muuallekin Suomeen sekä Ruotsiin.
Karviaistie 12:n arkkitehtuurikutsukilpailussa Arkkitehtuuritoimisto Talli ja Sitowise ovat luoneet konseptin, jossa on hyödynnetty myös rakennesuunnitteluosaamista rakennejärjestelmän kehityksen osalta. Hillityllä arkkitehtuurilla pyrittiin ajattomaan ja siten visuaalisesti kestävään rakentamiseen. Rakennejärjestelmässä nykyinen kirjahyllyrunko säilytetään, uusille kerroksille tehdään omat perustukset rakennuksen ulkopuolelle ja ne sulautetaan rakennuksen julkisivuun. Tätä konseptisuunnitelmaa voidaan monistaa myös muihin samankaltaisiin hankkeisiin.
HAMK:n Markku Raimovaara esitteli opiskelijoiden ideointityön tuloksia, jossa haettiin esteettisesti laadukkaita ja monistettavia konsepteja purettavan betonielementtirakennuksen rakenteiden uudelleenkäyttöön. Voittaneen idean mukaan nykyisen rakennuksen rungossa on toisteisuutta, jota hyödynnetään käyttämällä paikallavaletut sisäseinät sekä ontelolaatat ja täydennetään niitä puurakenteilla (työstä Yle-uutinen). Jaetulla toisella sijalla palkittu konseptissa oli kehitetty monenlaiseen rakentamiseen soveltuva modulaarinen tilaelementti, joka on valmistettu puretuista elementeistä tehdasolosuhteissa. Samaa modulaarisuus-ajatusta oli käytetty kolmannessa palkitussa työssä, jossa moduulit soveltuvat esimerkiksi harrastekäyttöön, mikä vastaa jo alkaneeseen asuntojen ja tilojen käytön murrokseen.
Spolia design Oy:n Petri Salmi korosti esityksessään rakennusosien uudelleenkäytön lähes olematonta markkinaa ja toi esiin, että rakennuksessa on kuitenkin rungon lisäksi valtavasti muitakin materiaaleja uudelleenkäytettäväksi. Avaimena on rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien sitoutuminen sekä tavoitteiden konkretisoiminen ennen purkuvaihetta. Purettavan materiaalin arvokysymystä Spolialla on pohdittu myös negatiivisen myyntihinnan kannalta eli purkukustannusten vähenemisenä.
Aapo Räsäsen diplomityön tämänhetkisten tulosten perusteella uudelleenkäytettävää tiiltä kyllä löytyy, ja tässä tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä purettujen tiilten käytettävyyden tunnistamiseen: historiatietojen avulla päättely, alkuimunopeuden testaus, ultraääni- ja ohuthietestit. Testausten tulokset tullaan julkaisemaan Räsäsen diplomityössä.
Uusia monivuotisia tutkimushankkeita aluillaan
Satu Huuhka kertoi ReCreate -hankkeesta, joka on kokonaisten betonielementtien uudelleenkäytön tutkimus (reusing prefabricated concrete for a circular economy). Hankkeen osakokonaisuuksiin kuuluu teknologioiden, liiketoiminnan, lainsäädännön, työn tekemisten tapojen ja ympäristövaikutusten näkökulmat. Viiden Euroopan maan yhteinen hanke, jonka tuloksia viestitään vielä useampiin maihin. Koerakentamispilotteja tehdään Suomessa, Ruotsissa, Saksassa sekä Hollannissa. Hanke jatkuu maaliskuuhun 2025 asti.
Suuriin ja erityisesti mineraalisiin rakennusjätevirtoihin keskittyvä ICEBERG -hanke, joka kestää vuoteen 2024. Suomessa hankkeessa on mukana VTT (tilaisuudessa puhunut Margareta Wahlström) ja Purkupiha Oy, ja suomalainen osahanke keskittyy purkupuun kierrätysratkaisuihin. Tässäkin hankkeessa tehdään suljettujen kiertojen DEMO-tarkasteluja purkamisesta ja rakentamisesta.
Rakennusosien uudelleenkäyttöä, muunneltavia asuntoja ja uusia verkkotyökaluja
Purkukohteista rakennusosien uudelleenkäyttöön ohjaamisen perusteella Kierrätyskeskus on luonut toimivia tapoja purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttöön. Kierrätyskeskuksen Jenni Särmän mukaanpilottien perusteella on todettu, että materiaalin vastaanottajan toimesta (tässä tapauksessa Kierrätyskeskuksen) tehty erillinen irtaimen ja rakennusosien kartoitus on tarpeellinen, turvallisuus- ja vastuukysymykset on käsiteltävä hankeosapuolien kanssa sekä sovittava yhteiset pelisäännöt. Digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää nykyistäkin paremmin. Suurimmat päästösäästöt aiheutuvat sähkö- ja elektroniikkalaitteista.
CIRCuIT:n haastattelututkimuksessa on selvitetty esteitä sisäisesti muunneltavien asuinkerrostalojen kehittämiselle Tanskassa ja Suomessa. Yllättävimpänä yhtäläisenä esteenä on, että kuluttajilla ei ole kysyntää muunneltaville asunnoille. Tämän kysynnän herättämiseksi on luotu virtuaalinen asuntotesti.Jyrki Tarpio esitteli kehitettyä asuntosarjaa, jossa oli hyvin monipuolisesti käytetty 102 m2 tilaa useissa eri asuin- ja työtilaratkaisuissa. Yhteenveto julkaistaan tieteellisessä artikkelissa myöhemmin tänä vuonna. Tutkimus ei ole vielä valmis, joten esitys ei ole mukana tallenteessa.
CIRCuIT-hankkeen Henna Teerihalme esittely hankkeessa kehitettäviä työkaluja, joilla voidaan edistää kiertotalouden näkyvyyttä sekä kiinnostavuutta. Atlaksessa tullaan esittämään karttamuodossa kiertotalouteen liittyvää tietoa, Wikiin lisätään aiheeseen liittyviä artikkeleita ja sanastoa, numeerisia indikaattoreita kehitetään kolmen eri indeksin puitteissa (esim. kiertotalousaste, rakennusten käyttöaste, kiertotalouden mukaisten uudisrakennusten osuus). Tilaisuuden osallistujat pääsivät vaikuttamaan kyselyn avulla näiden työkalujen kehitykseen.
Kokonaisuudessaan päivä antoi paljon pureksittavaa niin tutkimustulosten kuin käytännön kiertotaloustoimien esittelyn osalta. Ifa Kytösaho Vantaan kaupungilta kokosi päivän huomiot yhteen todeten, että on mahtavaa kuinka paljon kiertotaloudessa alalla tällä hetkellä tapahtuu ja tilaisuudessa esitelty laaja kehitystyö antoi paljon syötteitä myös Vantaan kaupungin jo ennestään laajaan kiertotalouden kehittämistyöhön (Katso Ifan esitys tallenteelta!). Yhteistyö jatkuu sekä CIRCuIT- että KIRA-Kioski-hankkeiden merkeissä. FIGBC kutsuu kaikki asiantuntijat mukaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään. CIRCuITin aiheista kuulet muun muassa sähköpostilistalta, johon voi liittyä CIRCuITin nettisivuilla.
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Lisätietoja Kestävän kehityksen asiantuntijat Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.
Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme tapahtumissa muille alan toimijoille. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään.
