World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Vallilan kiertotalouden kirjokorttelin kehittäminen osoittaa, että rakennusosien uudelleenkäyttö ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on otettava huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa. Onnistuminen edellyttää selkeitä tavoitteita, luotettavaa tietoa, tiivistä yhteistyötä ja uudenlaisia toimintamalleja koko arvoketjulta.
Helsingin Vallilassa on käynnissä mittava kaupunkikehityshanke. YIT kehittää aikoinaan Telian pääkonttorina palvellutta korttelia 697 monikäyttöiseksi ja nykyistä huomattavasti vehreämmäksi kaupunkiympäristöksi. Suunnitelmassa säilytetään korttelin historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaita osia, hyödynnetään olemassa olevia rakennuksia uusissa käyttötarkoituksissa ja rakennetaan myös uutta. Tavoitteena on yhdistää asuminen, työ ja vapaa-aika eläväksi kaupunkikortteliksi sekä kokeilla kiertotalouden ratkaisuja kokonaisen korttelin mittakaavassa.
Korttelin vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1930-luvulta, jolloin tilat palvelivat meijeritoimintaa. Vankkaa rakennusmassaa, tiiltä ja betonia, riittää edelleen. Nykyisin tiiviisti rakennettu kortteli avautuu niukasti ympäröivään kaupunkiin, eikä kasvillisuudelle tai valolle juuri jää sijaa.
Vallila 697 toimii samalla oppimisalustana, jossa tutkitaan olemassa olevan rakennuskannan, rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia kokonaisen kaupunkikorttelin mittakaavassa.
”Kaupunkien tulevaisuus rakentuu yhä useammin olemassa olevien alueiden uudistamisesta. Vallila 697:ssä haluamme oppia ja todentaa, miten arvokkaita resursseja voidaan säilyttää ja samalla luoda uusia mahdollisuuksia ihmisille, yrityksille ja ympäröivälle kaupungille”, YIT:n vastuullisuusjohtaja Wilhelm Ehrnrooth sanoo.
Olemassa oleva rakennuskanta osaksi uutta korttelia
Alueelle laaditussa viitesuunnitelmassa tarkastellaan kiertotalouden ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä. Suunnittelussa yhdistyvät alueen teollisen historian ja identiteetin säilyttäminen sekä uudenlaisen kaupunkiympäristön kehittäminen. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika sijoittuvat samaan kortteliin.
Korttelin vanhimmat, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat osat on tarkoitus säilyttää ja integroida uuteen kokonaisuuteen. Myös muuta olemassa olevaa rakennuskantaa suunnitellaan hyödynnettäväksi uusissa käyttötarkoituksissa.
Kortteliin suunnitellaan kolmea pihatilaa, Teollisuuskadulta Elimäenkadulle kulkevaa jalankulkuyhteyttä sekä rakennusten kivijalkoihin sijoittuvia julkisia tiloja. Kasvillisuudella, suureksi kasvavilla puilla ja muilla viherratkaisuilla pyritään lisäämään alueen vehreyttä jopa kymmenkertaisesti.
”Vallilan kiertotalouden kirjokortteli tarjoaa mahdollisuuden soveltaa kiertotalouden ratkaisuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä siitä koko rakennusalaa hyödyttävä pilotti”, YIT:n kaupunkikehityksestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo.
Rakennusosien uudelleenkäyttö alkaa ennen rakentamista
Kaavakehityksen yhteydessä on selvitetty, mitä rakennuskantaa kannattaa säilyttää, mitä voidaan hyödyntää uusissa käyttötarkoituksissa ja mitä joudutaan purkamaan. Samalla tarkastellaan purettavien rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia.
Tavoitteena on irrottaa mahdollisimman paljon rakennusosia ehjinä ja käyttää niitä uudelleen ensisijaisesti samassa korttelissa. Tarkasteltavia osia ovat esimerkiksi ontelolaatat, pilarit, palkit, alakatot ja sisälasiseinät. Materiaalien soveltuvuutta arvioidaan sitä mukaa, kun niitä puretaan.
Sisätiloista irrotettuja käyttökelpoisia rakennusosia ja materiaaleja myydään kortteliin perustetussa Kiertotalouskornerissa ja verkkokaupassa. Uuteen käyttöön on toimitettu muun muassa parketteja, palamattoja, lasiseinäjärjestelmiä, ovia, kaapistoja ja valaisimia.
”Kaavatyön selvitykset ovat konkretisoineet, kuinka suuri osa rakennusosista voidaan hyödyntää uudelleen. Se edellyttää kuitenkin riittävästi aikaa ja resursseja irrottamiseen, kunnostamiseen ja myyntiin”, hankkeen vetäjä Benjamin Kalliola toteaa.
Kiertotalous edellyttää muutoksia koko arvoketjussa
Rakennusosien uudelleenkäyttö poikkeaa uusien tuotteiden hankinnasta. Osat täytyy tunnistaa, irrottaa ehjinä, lajitella, kunnostaa, varastoida ja toimittaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Myös suunnittelun on mukauduttava käytettävissä oleviin rakennusosiin ja niiden ominaisuuksiin.
Taloudellisten vaikutusten lisäksi ratkaisuja arvioitaessa on tarkasteltava materiaalien käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Käytännön toteutuksessa on sovitettava yhteen hankinnan prosessit, suunnittelu, aikataulutus, varastointi, logistiikka ja kustannukset.
”Kiertotalouden laajamittainen toteuttaminen edellyttää muutoksia hankintaan, suunnitteluun, varastointiin ja logistiikkaan. Toimivat ratkaisut löytyvät kokeilemalla ja kehittämällä niitä yhdessä koko alan kanssa”, Benjamin Kalliola sanoo.
Korttelin kaavaehdotusvaiheessa yhteistyötä on tehty tiiviisti suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. Avoin keskustelu ja matala yhteydenpitokynnys ovat tukeneet ratkaisujen löytämistä myös haastavissa tilanteissa.
Kumppanit rakentavat uudelleenkäytön osaamista
Rakennusosien uudelleenkäyttö vaatii uusia kumppanuuksia ja osaamista. Korttelin kiertotalouskauppaa ja verkkokauppaa ylläpitää uudelleenkäyttöön erikoistunut Spolia Design Oy. Yhtiö toimii myös Rakennusosapankin operaattorina ja tarjoaa kunnille ja yrityksille koulutusta, hankekohtaista sparrausta ja mahdollisuuksia tutustua uudelleenkäytettäviin rakennusosiin.
Yhteistyötä tehdään myös Suomen suurimman ammatillisen oppilaitoksen, Stadin AO:n kanssa. Opiskelijat ovat osallistuneet Vallilassa ammatillisiin harjoittelujaksoihin, joissa he ovat perehtyneet vanhojen rakennusosien irrottamiseen ja kunnostamiseen. Hankkeessa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös kiertotalouteen liittyvän ammatillisen osaamisen kehittämisessä.
Vallila 697:n tärkeimmät opit
Vallilan kortteli toimii käytännön oppimisalustana, jonka avulla YIT kehittää kiertotalouden toimintatapoja myös tuleviin hankkeisiin. Tavoitteena on toimintamalli, jossa kiertotalouden mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesti jo hankkeen alkuvaiheessa.
Hankkeen tähänastiset opit voidaan tiivistää seuraavasti:
| Kiertotalouden tavoitteet määritellään hankkeen alussa. Samalla sovitaan tavoitteiden keskinäisestä priorisoinnista ja päätöksentekoa ohjaavista mittareista. |
| Olemassa oleva rakennuskanta kartoitetaan riittävän aikaisin. Luotettava tieto rakennuksista, rakennusosista ja materiaaleista luo perustan suunnittelulle. |
| Uudelleenkäyttö otetaan osaksi suunnittelua. Mahdollisuuksia ei arvioida vasta purkuvaiheessa, vaan ne vaikuttavat suunnitteluun, hankintaan ja aikatauluun. |
| Kustannuksia ja ympäristövaikutuksia tarkastellaan rinnakkain. Rakennusoikeuden, kustannusten ja hiilivaikutusten yhteensovittaminen vaatii määrätietoista ohjausta. |
| Vastuut ja toimintatavat sovitaan koko arvoketjussa. Uudelleenkäyttö edellyttää suunnittelun, hankinnan, purkamisen, kunnostamisen, varastoinnin ja logistiikan yhteensovittamista. |
| Yhteistyölle luodaan selkeät rakenteet. Tiivis vuoropuhelu tilaajan, suunnittelijoiden, viranomaisten, kumppaneiden ja oppilaitosten välillä tukee ratkaisujen löytämistä. |
| Ratkaisuja kokeillaan käytännössä. Pilotointi tuottaa tietoa siitä, mikä toimii ja mitä pitää vielä kehittää. |
| Opit dokumentoidaan ja skaalataan. Yksittäisen hankkeen kokemuksista rakennetaan toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muissa kohteissa. |
