World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Talotekniikan toiminnan varmistaminen on vakiintunut osa rakennushankkeiden laadunhallintaa. Tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tekniset järjestelmät toimivat suunnitellusti käyttöönottohetkellä. Muuttuvassa ilmastossa tämä ei kuitenkaan enää riitä.
Hellejaksot pitenevät, jäähdytystarve kasvaa ja käyttäjien odotukset sisäilmastosta kiristyvät. Keskustelu keskittyy silti pääosin lämpötilaan, vaikka tulevaisuuden merkittävin sisäilmastohaaste voi olla kosteus.
Suomessa rakennusten talotekniikka on suunniteltu ilmastoon, jossa kesäajan kosteuskuormat ovat olleet verrattain maltillisia. Kun lämpötila ja ilmankosteus kasvavat samanaikaisesti, kuormitus ei näy pelkästään kasvavana jäähdytystarpeena. Kosteus voi vaikuttaa suoraan järjestelmien suorituskykyyn.
Erityisesti kastepisteohjatuissa jäähdytysratkaisuissa sisäilman kosteuden kasvu voi rajoittaa käytettävissä olevaa jäähdytystehoa juuri silloin, kun sitä tarvitaan eniten. Kyse ei siis ole vain lämpöviihtyvyydestä, vaan siitä, pystyykö talotekniikka tuottamaan suunnitellut olosuhteet myös kosteampina kesinä.
Samaan aikaan sääntely kehittyy. Päästöttömän rakennuksen energiatehokkuusasetuksessa on esitetty tulevaisuuden ilmastoa paremmin vastaavan sääaineiston käyttöä energialaskennassa. Ajatus on perusteltu. Vuonna 2030 valmistuva rakennus on käytössä vielä vuonna 2080.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikki rakennukset pitäisi mitoittaa vuoden 2080 ääriolosuhteille. Ylimitoitus kasvattaa kustannuksia ja sitoo pääomaa kapasiteettiin, jota ei välttämättä koskaan tarvita. Ilmastonmuutokseen varautumisen ei pidä tarkoittaa varmuuden vuoksi rakennettua talotekniikan ylisuorituskykyä.
Ratkaisua pitää hakea muuntojoustavuudesta.
Rakennushankkeissa pitää kysyä nykyistä useammin, miten talotekniikkaa voidaan kehittää rakennuksen elinkaaren aikana. Jätetäänkö konehuoneisiin lisätilaa? Varaudutaanko tulevaan kosteudenpoistoon putki- ja viemärivarauksilla? Suunnitellaanko automaatiojärjestelmä ja jäähdytysverkostot siten, että kapasiteettia voidaan kasvattaa myöhemmin?
Liian usein järjestelmien toimivuutta tarkastellaan vasta hankkeen loppuvaiheessa käyttöönoton yhteydessä, vaikka niiden onnistuminen ratkaistaan jo suunnittelussa, hankinnoissa ja rakentamisen aikana. Siksi talotekniikan toimivuuden varmistamisesta pitää tehdä koko hankkeen läpi kulkeva johtamismenettely, ei käyttöönottovaiheen tarkistuslista.
Lopulta talotekniikan toimivuuden varmistamisessa ei ole kyse vain käyttöönotosta, vaan rakennuksen kyvystä ylläpitää suunnitellut olosuhteet koko elinkaarensa ajan.
Kirjoittaja: Kimmo Liljeström, NCC, asiantuntijoiden johtaja, talotekniikka
Ohjausryhmän puheenjohtaja: Jäähdytystehon mitoitusopas – jäähdytystehon mitoitus, järjestelmäratkaisut ja olosuhdetarkastelut muuttuvaan ilmastoon hanke
