Yhteiskunnan päättäjä: Kestävyysmurroksen vauhdittaminen hyödyttää koko Suomea

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurros on yhteiskunnan etu. Yhteiskunnan päättäjien tehtävä on varmistaa, että lainsäädäntö, verotus ja julkinen hankinta ohjaavat kiinteistö- ja rakennusalaa yhteiskunnan kannalta kestävimpiin ratkaisuihin.

Kiinteistö- ja rakennusalan positiivista muutosta vauhdittamalla koko yhteiskunta saa isoja hyötyjä – niin taloudellisesti, päästöjen kannalta, kansanterveydellisesti kuin kiristyvässä globaalissa materiaalikilpailussa.

Tällä hetkellä kannustimet eivät kuitenkaan ohjaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurrosta riittävän hyvin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimet tai kiertotalous näyttäytyvät edelleen monille kiinteistönomistajille lähinnä kustannuksina – ilman lyhyen aikavälin hyötyjä ja kannusteita. Muutosta täytyy tukea, eikä sitä voi jättää alan yksittäisten toimijoiden harteille.

Kannusteet kuntoon, hyötyä yhteiskunnalle

Yhteiskunnan politiikalla muutosta voidaan tukea esimerkiksi luomalla verokannusteita tai näyttämällä suuntaa julkisella kysynnällä. Julkisilla toimijoilla on suuri rooli omistajina, rahoittajina ja kysynnän luojina.

Onnistuessaan kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurros vaikuttaa positiivisesti koko Suomen kilpailukykyyn. Muutoksen tarve on globaali, ja jos Suomi onnistuu edelläkävijänä, avautuu myös suuria vientimahdollisuuksia. Mutta tulevaisuus ei toteudu ilman kunnon kannusteita. Tulevaisuus tehdään.

Valtion toimilla tavoitteet ja kannusteet kuntoon

Animi id odio et voluptates nostrum maxime officiis voluptatibus autem veniam. Sequi aliquam dolore exercitationem non sed ea est quia velit. Assumenda ut nostrum in ut rerum tempora voluptas alias.

1. Verotus kannustamaan

Verotuksella voidaan luoda kannusteita ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja materiaalien tehokkaan käytön yleistymiseksi rakennetussa ympäristössä.

• Vähähiilisyyttä, kiertotalousratkaisujen käyttöä, korjausrakentamista ja kiinteistöjen sopeutumistoimia voitaisiin tukea verotuksella samaan tapaan kuin autoverotuksella on tuettu sähköautojen yleistymistä.
• Verokannusteiden mahdollisuudet kannattaa selvittää ja hakea esimerkkejä myös kansainvälisesti.
• Esimerkiksi verohelpotukset kierrätysmateriaaleille tai jätemaksujen korottaminen voisivat ohjata kiertotalouteen ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.

2. Lainsäädännöllinen ohjaus kuntoon

Valtiotasolla tulisi miettiä, miten voidaan tehostaa sekä vähähiilisyyden, kiertotalouden että luontotoimien ohjausta.

• Vähähiilisyyden ohjauskeinona ilmastoselvitys ja siihen linkitetyt hiilijalanjäljen raja-arvot voivat toimia tehokkaasti. Ohjausvaikutus paranisi, jos raja-arvoja kiristettäisiin nykyistä tehokkaammin ja ne kattaisivat kaiken rakentamisen eli uudisrakentamisen lisäksi korjausrakentamisen ja infrahankkeet.
• Kun luontovaikutusten laskentatavat vakiintuvat, lainsäädännöllä voidaan asettaa vähimmäisvaatimukset esimerkiksi luontoselvitysten laatimiselle, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle ja ekologisen kompensaation hyödyntämiselle.
• Myös kiertotalouden lainsäädäntöä tulee selkeyttää rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja rakennusmateriaalien hyödyntämisen helpottamiseksi.

3. Julkinen kysyntä ja omistajaohjaus vipuvartena

Valtion rooli on hyvin moninainen: verotuksen ja lainsäädännön lisäksi valtio vaikuttaa markkinaan erittäin merkittävänä omistajana ja rahoittajana. Julkinen kysyntä voi kiihdyttää markkinamuutosta merkittävästi.

• Valtion omistajaohjauksen vaikutukset sekä kiinteistökantaan että infrahankkeisiin ovat parhaimmillaan nopeita ja erittäin vaikuttavia.
• Valtion rahoitusohjauksella voidaan vaikuttaa valtion tukeman asuntokannan toimiin.
• Ekologisten kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa tulisi vauhdittaa.
• Julkisella sektorilla voitaisiin selvittää myös vähähiilisten tuotteiden ostositoumusten hyödyntämistä – jotka puolestaan voivat vauhdittaa vähähiiliseen tuotantoon vaadittavia teollisuusinvestointeja.

4. Kansallinen näkymä kuntoon tehdasinvestointeihin ja hiilidioksidin talteenottoon

Vähähiilinen tuotanto, kiertotalous ja hiilidioksidin talteenotto tarjoavat globaaleja vientimahdollisuuksia ja ovat osa kansallista huoltovarmuutta. Osaako Suomi ottaa edelläkävijäroolin?

• Teollisuuden investointitukia tulisi uudistaa niin, että niillä voitaisiin tukea vähähiilisten materiaalien ja hiilidioksidin talteenoton tuotantoinvestointeja myös silloin, kun ne suuntautuvat kotimarkkinoille.
• Hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön rakennusmateriaaleissa tarvitaan kansallista
suunnitelmaa.

5. Insinöörikansan osaaminen päivitettävä

Osaamista sekä vähähiilisyydestä, kiertotaloudesta että luontotoimista tarvitaan lisää.

• Osaamistarpeet tulee huomioida sekä tutkinnoissa
että täydennyskoulutuksessa.
• Tietoa tarvitaan myös uusista sääntelytoimista, kuten
luonnonarvomarkkinoista tai julkisen hankinnan ekologisista kriteereistä.

Tutustu kaikkiin osioihin!

Tuotesidonnaiset päästöt laskuun

Luontovaikutukset positiivisiksi

Yhteiskunnan päättäjille

Yrityspäättäjille

Lataa 10 ratkaisua

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen!

Lataa raportti

Lue lisää taustaraportista

Korjaussuunnitelman taustaraportti kuvaa kaikkia suosituksia tarkemmin ja esittelee kymmeniä hyviä esimerkkejä lisää. Taustaraportista löytyy myös vinkkejä lisälukemiseen! Lataa taustaraportti (pdf)

Ota yhteyttä

Liina Länsiluoto

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

liina.lansiluoto@figbc.fi

+358 40 835 4900

Liina toimii päävastuullisena asiantuntijana vaikuttamistyössä. Tavoitteena on auttaa jäsenistöä, kiinteistö- ja rakennusalaa, sekä yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä vauhdittamaan kestävyysmurrosta yhteistyössä. 

Korjaussuunnitelma

Korjaussuunnitelman on mahdollistanut #BuildingLife -hanke.