Luontovaikutukset positiivisiksi

Kiinteistö- ja rakennusalan luontovaikutuksia ei vielä oteta juurikaan huomioon, mutta ne ovat nopeasti nousemassa keskeiseksi teemaksi.

Siinä missä päästövähennykset ovat monella toimijalla jo systemaattista työtä, luontovaikutusten ymmärrys ja hallinta on vasta alkuvaiheessa.

Luonto osaksi päätöksentekoa

Toimialalla on kuitenkin herätty siihen, että luonnon monimuotoisuus ei ole pelkkä ympäristökysymys – se liittyy suoraan alueiden vetovoimaan, viihtyisyyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kaupunkien kestävyyteen.

Luonto, tai sen puute, näkyy myös rakennusten houkuttelevuudessa – ja vaikuttaa näin myös lopputuotteen, eli rakennusten hintaan.

Samaan aikaan EU:n biodiversiteettistrategia, maankäyttöön liittyvä sääntely sekä rahoittajien ja asiakkaiden odotukset lisäävät painetta ottaa luonto osaksi päätöksentekoa myös rakentamisessa.

Tähän tarpeeseen vastaaminen vaatii uudenlaista osaamista, mutta tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Katse omalta tontilta koko arvoketjuun

Yritysten luontovaikutusten tarkastelu voidaan jakaa kahteen eri tasoon: toisaalta on tarkasteltava yrityksen arvoketjun luontovaikutuksia, kuten rakennusmateriaalien tuotannon ja hankinnan aiheuttamia haittoja, ja toisaalta on tarkasteltava paikallisia luontotoimia esimerkiksi tontti- tai kiinteistökohtaisesti.

Materiaalituotannossa tarvitaankin mittavaa työtä luontohaittojen vähentämiseksi – esimerkiksi raaka-aineiden hankintapaikkojen haittoja vähentämällä tai kompensoimalla ja tuotantoa vähähiilistämällä. Kierrätettyjen materiaalien käyttö on myös tärkeä keino vähentää luontohaittoja.

Uudisrakentamisessa paikallisia luontovaikutuksia voi huomioida esiselvityksillä, hyvillä suunnitteluratkaisuilla, rakennuksen sijoittelulla ja työmaa-aikaisella toiminnalla sekä säilyttämällä ja lisäämällä paikallista kasvillisuutta. Olemassa olevien kiinteistöjen sopeutumiskykyä sään ääri-ilmiöihin ja paikallisia luontoarvoja voidaan kehittää samanaikaisesti, esimerkiksi kehittämällä piha-alueiden toiminnallisuuksia ja kasvillisuutta kestämään rankkasateita ja helteitä sekä ehkäisemään tulvimista.

Tässä osiossa käsitellään seuraavia ratkaisuja:
7. Luontotoimien tavoitteet ja kannusteet kuntoon
8. Luontovaikutukset numeroiksi
9. Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön rakennushankkeisiin
10. Kaupungeista sopeutuvia

Ratkaisut

7. Tavoitteet ja kannusteet kuntoon luontovaikutuksiin

8. Luontovaikutukset numeroiksi

9. Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön rakennushankkeisiin

10. Kaupungeista sopeutuvia

7. Tavoitteet ja kannusteet kuntoon luontovaikutuksiin

Yhteiskunnan tasolla luonnon tärkeys sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen että esimerkiksi kansanterveyden kannalta osataan jo mitata euroissakin. Kiinteistöalalla siirtyminen luonnolle haitallisesta toiminnasta plussan puolelle edellyttää vielä selkeytystä niin yritysten tavoitteisiin kuin kannusteisiinkin.

Luonnon merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tunnistetaan yhteiskunnan tasolla hyvin. Kaupunkiluonto edistää mielenterveyttä, sydän- ja hengitysterveyttä ja voi vähentää terveysmenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Luonnon lisääminen tuo siis kaupunkeihin ekologista, sosiaalista ja taloudellista arvoa. Monet kaupungit ja kunnat ovatkin jo tarttuneet toimeen: kunnilla on luontotavoitteita strategioissa, kaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa.

Luonnon arvo näkyviin myös yrityksissä

Luonto tulisi nähdä myös kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan arvokkaana pääomana, ei sivuroolissa olevana kustannuseränä. Esimerkiksi vaikka tontin kasvillisuuden säilyttäminen voi pienentää myytävien rakennusoikeusneliöiden määrää, se lisää viihtyisyyttä ja rakennettujen neliöiden arvoa.

Myös kiinteistötasolla luonto siis luo arvoa, jonka edelläkävijäyritykset jo tunnistavat. Yritykset tekevät muun muassa biodiversiteettistrategioita, asettavat omia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita tai päivittävät suunnitteluohjeitaan ja kiinteistöjen hoito-ohjeita.

Sääntelymuutokset, kuten EU:n ennallistamisasetus ja luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen, luovat uusia kannusteita. Tällöin etulyöntiasemassa ovat ne yritykset, jotka ovat jo etukenossa harjoitelleet luonnon huomioivia toimintatapoja.

Näillä toimilla voidaan vahvistaa vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta:

A. Yrityksille malleja luontotavoitteiden asettamiseen

Omat luontotavoitteet voivat toimia johtamisen välineenä ja tehdä luonnon huomioimisesta näkyvän, mitattavan ja kehitettävän osan yrityksen toimintaa. Tavoitteiden tueksi voidaan kehittää toimintamalleja esimerkiksi kiinteistöjen hoitoon, suunnitteluohjeistukseen tai hankintakriteereihin.

Senaatti-kiinteistön luontotiekartan tavoitteena on luonnon kokonaisheikentämättömyys konsernin omilla alueilla. Myös Vantaan kaupungilla on tavoitteena olla luontopositiivinen vuonna 2030.

B. Hankkeisiin määrällisiä ja laadullisia tavoitteita

Niin rakennus- kuin infrahankkeille tulisi asettaa selkeitä määrällisiä ja laadullisia luontotavoitteita. Tavoite voi liittyä yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tontilla olevan puuston tai muun luonnon huomioimiseen ja säilyttämiseen. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi viherkertoimen tavoiteluvut tai ekologinen kompensaatio.

Turun raitiotiehankkeella on myös luonnon monimuotoisuutta tukeva tavoite, joka kirjattiin osaksi Raitiotieallianssin sopimusta ja kannustimia. Toteutussuunnittelun aikana laskettiin potentiaalisesti menetettävien luontoarvohehtaarien määrä reitillä ja tehtiin valintoja toimenpiteistä luontohaitan estämiseksi tai korvaamiseksi esimerkiksi ennallistamalla tai kompensoimalla.

C. Luonnonarvomarkkinan hyödyntäminen

Luonnonarvomarkkina voi tuoda luontoarvot osaksi investointipäätöksiä ja liiketoimintaa ja mahdollistaa yrityksille luontopositiiviset toimet.

Ympäristöministeriön Marketta-hanke kehittää vapaaehtoista luonnonarvomarkkinaa.

D. Kansallisella sääntelyllä minimitaso kaikkien luontotyölle

Kun käytännön kokemusta kertyy ja laskentatavat vakiintuvat (ks. ratkaisu 8), lainsäädännöllä voidaan asettaa vähimmäisvaatimukset esimerkiksi luontoselvitysten laatimiselle, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle ja ekologisen kompensaation hyödyntämiselle.

E. Vihreälle rahoitukselle luontokriteerit

Tällä hetkellä rahoituksen ehtona on usein, ettei luonnolle saa tuottaa merkittävää haittaa. Tulevaisuudessa luontoa parantavat tai ennallistavat toimet voisivat itsessään olla omaa, rahoituskelpoista liiketoimintaansa.

Myös ympäristöluokitukset, kuten BREEAM ja LEED, kannustavat luontoratkaisuihin – esimerkiksi viherkatot ja hulevesiratkaisut voivat tuoda pisteitä ja lisätä hankkeen arvoa.

F. Maankäytön ohjaukseen johdonmukaisuutta

Luontotavoitteille ei ole rakennustason velvoittavaa lainsäädäntöä, toisin kuin esimerkiksi rakennusten ilmastovaikutuksille. Kunnat ovat avainasemassa: luontotavoitteet tulisi kirjata esimerkiksi kaavamääräyksiin tai tontinluovutusehtoihin. Sitovat vähimmäisosuudet esimerkiksi viherpeitteelle voivat toimia samaan tapaan kuin hiilijalanjäljen raja-arvot.

Vantaan kaupunki hyödyntää vihertehokkuusmittaria kaavoituksen ja jatkossa aluekehityksen työkaluna. Kaavoihin ja tontinluovutusehtoihin sisältyy esimerkiksi vaatimuksia viheralueiden säilyttämisestä ja vettä läpäisevien pintojen käytöstä.

Toteutumista hidastavat tekijät:

Organisaatiotason luontotavoitteet puuttuvat.
Luontotavoitteet ovat hankkeissa poikkeus – ei sääntö.
Sääntely ja rahoitus eivät vielä ohjaa riittävästi.
Luonto ei näy johdonmukaisesti maankäytön ohjauksessa.
Luontoratkaisut hyödyttävät yhteiskuntaa, mutta kustannukset keskittyvät omistajille.
Luonnon arvo ei näy euroina investointi- ja kustannuslaskelmissa.

8. Luontovaikutukset numeroiksi

Infran ja rakennusten luontojalanjälki muodostuu rakennuspaikalla ja muualla arvoketjussa tapahtuvan toiminnan tuloksena. Vaikka luontojalanjäljen kokonaisvaltainen laskenta on vasta kehitteillä, sen odotetaan tulevaisuudessa vakiintuvan osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa.

Kaupunkien ja alueiden kaavoituksessa luontovaikutusten arviointi on jo arkipäivää. Kaupunkiluonnon määrää ja laatua arvioidaan jo nyt useissa kaupungeissa vihertehokkuuden laskentatyökaluilla. Myös julkisten hankintojen ohjaaminen ekologisin kriteerein on suunnitteilla.

Sen sijaan infran ja rakennusten ja niissä käytettävien rakennustuotteiden osalta luontovaikutusten laskenta on vasta kehittymässä. Vaikka valmista mittaria ei vielä ole, ensimmäiset toimijat ovat jo laskeneet luontojalanjälkeään.
Luontovaikutusta voi myös arvioida sen osatekijöiden kautta, arvioimalla rakentamisen aiheuttamia maankäytön muutoksia, kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä. Tämän raportin ratkaisut 1–6 ovat siis usein hyviä myös luontojalanjäljen pienentämisen kannalta.

Hyviä toimia voi tehdä jo heti

Vaikka laskenta vielä kehittyy, on arviointi ja haittojen vähentäminen jo nyt mahdollista. Vähähiilisyystoimilla voidaan usein pienentää myös luontohaittoja. Esimerkiksi kierrätettyjen raaka-aineiden tai uudelleenkäytettyjen tuotteiden hyödyntäminen rakentamisessa vähentää sekä päästöjä että luontohaittoja. Korjaus- ja lisärakentaminen taas vähentää painetta maankäytön haitallisille muutoksille. Myös hankkeiden paikallisten luontovaikutusten tunnistaminen ja minimointi on olennaista.

Luonnonarvomarkkinat

Luonnonarvomarkkinat luovat taloudellisen kannustimen luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Niiden ytimessä on ajatus, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla – kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja luonnon monimuotoisuudella – on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella. Valtion roolina on asettaa kriteerit tuotettaville luonnonarvoyksiköille, luoda niille varmentamisjärjestelmä, mahdollistaa yksiköiden rekisteröinti ja niiden pysyvyys.

Lähde: ym.fi

Suosituksia ja hyviä esimerkkejä

A. Vakiinnutetaan ja yhtenäistetään luontovaikutusten laskentakäytännöt

Luontovaikutusten arviointi on jo mahdollista olemassa olevilla työkaluilla, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa eri suunnitteluvaiheissa. Laskennoilla voidaan tuottaa tietoa sekä arvoketjun että rakentamispaikan luontovaikutuksista, joko lyhytaikaisesti tai koko elinkaaren ajalta.

Sponda on pilotoinut biodiversiteettimittareita hankkeissaan. Ramboll on käyttänyt biodiversiteettimittareita esimerkiksi pohjoismaisen kiinteistösijoittajan CapManin kanssa sekä Lempäälän Saikan asuntomessualueen projekteissa. Mittareiden avulla voidaan analysoida luontovaikutuksia ja mitata biodiversiteetin muutosta toimenpiteiden seurauksena.

B. Numeeriset luontomittarit osaksi hankkeiden ohjausta

Hankkeiden tavoiteasetannan tueksi tarvitaan helppokäyttöisiä mittareita. Kehitteillä olevat työkalut tukevat vertailua ja tavoiteasetantaa. Viherkerrointavoitteen tuottavat laskurit ovat kunnissa jo laajasti käytössä.

Viherkerroinlaskurit ovat kunnissa laajasti käytössä viheralueiden suunnittelun ohjaamiseen. Esimerkiksi Vantaan kaupunki hyödyntää vihertehokkuutta maankäytön suunnittelussa ja Skanska on pilotoinut työkalua hankkeissaan.

C. Pilotoidaan ja parannetaan epätäydellisiä käytäntöjä

Käytännön pilotit uusista luontovaikutusten laskennoista tuottavat arvokasta tietoa, ja oppiminen voi alkaa jo nyt. Hiililaskenta on hyvä alku, josta arviointia voi laajentaa muihin osatekijöihin.

Granlundin vetämässä hankkeessa kehitettiin rakennusten ja tuotteiden luontojalanjäljen laskentaa esimerkkikohteiden LCA-pohjaisen laskennan kautta.

Jyväskylän yliopistossa kehitetään rakentamisen luontojalanjäljen arviointia väitöstyönä yhteistyössä SRV:n ja muiden yritysten kanssa.

Toteutumista hidastavat tekijät:

Arvoketjun luontovaikutuksia ei vielä pystytä arvioimaan ja mittaamaan.
Elinkaarilaskennan osaaminen rajoittuu hiililaskentaan.
Rakentamispaikan luonnon laadun ja elinkaarihyötyjen arviointi jää huomiotta.

9. Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön rakennushankkeisiin

Rakennushankkeissa tontin rakentamaton osa, luonto ja sen tuomat mahdollisuudet saavat usein vain vähän huomiota rakennusoikeusneliöiden hallitessa päätöksiä. Luontopohjaiset ratkaisut voisivat tuottaa paljon lisäarvoa, mutta niiden käyttö on vasta alkutekijöissään.

Rakennetun ympäristön luontopohjaiset ratkaisut voivat esimerkiksi vähentää tulvariskiä, sitoa hiiltä, viilentää kaupunkiympäristöä ja lisätä viihtyisyyttä. Ne voivat tarkoittaa vaikkapa puiden säästämistä ja istuttamista, viherseiniä ja -kattoja, viheralueiden “villiinnyttämistä”, läpäisevien pihakivien käyttämistä asfaltin sijaan, tai tontin hulevesiä käsittelevien näyttävien istutusalueiden eli sadepuutarhojen rakentamista pihoille.

Fiksulla suunnittelulla säästöä ja sopeutumista

Jotta ratkaisut yleistyvät, ne on sisällytettävä hankkeiden tavoitteisiin ja suunniteltava osaksi toteutusta ja ylläpitoa.Suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota sekä luontohaittojen minimointiin, luontoarvojen lisäämiseen että ilmastonmuutoksen sopeutumiseen – esimerkiksi säästämällä puita, välttämällä turhaa maansiirtoa ja lisäämällä uusia viherrakenteita. Toteutus edellyttää selkeitä vastuita ja osaamista koko prosessin ajan suunnittelusta kiinteistön ylläpitoon asti.

Luonnon säästäminen voi säästää euroja

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen hyödyt vaikuttavat lähiympäristön ihmisten arkeen. Kustannukset kuitenkin koituvat rakennushankkeelle. Siksi tarvitaan hyötyjen näkyväksi tekemistä – myös euroina. Toisaalta ratkaisut voivat olla hyvinkin kustannustehokkaita – kuten olemassa olevan luonnon säästäminen.

Suosituksia ja hyviä esimerkkejä

A. Lisää osaamista organisaatioihin

Osaaminen mahdollistaa luontohyötyihin liittyvien tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen tehokkaasti organisaation sisällä. Esimerkiksi kaavoituksessa kertynyt luontotieto tulisi siirtää rakennushankkeisiin asti, ohjauksen ja yhteistyön keinoin.

SATOssa luonnon monimuotoisuus on osa henkilöstön vastuullisuuskoulutusta. Tavoitteena on, että jokaisella on riittävä ymmärrys omaan työrooliin kuuluvista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä asioista.

B. Lisätietoa erilaisten ratkaisujen hyödyistä ja kustannuksista

Luontopohjaiset ratkaisut tukevat kestävyyttä, viihtyisyyttä ja kiinteistöjen arvoa.

Esimerkiksi Urban Nature Atlas -karttapalvelu kokoaa yhteen erilaisia, toteutettuja luontopohjaisia ratkaisuja eri puolilta maailmaa hankkeiden suunnittelua tukemaan.

C. Luontotoimien arvo esiin viestintää ja markkinointia kehittämällä

Luontotoimia voidaan toteuttaa niin hanke- kuin kaupunkitasollakin. Hyötyjen konkretisointi eri toimijoille auttaa tekemään ratkaisuista haluttuja.

Helsingin kaupunki on käyttänyt kyselyjä ja työpajoja kerätäkseen asukkaiden näkemyksiä luonnonhoidosta ja lisätäkseen ratkaisujen hyväksyttävyyttä.

D. Luontopohjaiset ratkaisut mukaan rakennusprosessin kaikkiin vaiheisiin

Kun ratkaisuista on enemmän tietoa ja osaamista, ne on helpompi sisällyttää rakennusprosessin kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta ylläpitoon asti. Esimerkiksi viherkaton rakentaminen ja ylläpito vaatii erilaista osaamista ja budjetointia kuin peltikaton asennus.

Skanska käyttää biodiversiteettityökaluja työmaillaan arvioidakseen ja vahvistaakseen luonnon kannalta myönteisiä vaikutuksia.
HOAS käyttää pihasuunnittelun tarkistuslistaa ja karttapohjaista luontotietoa luonnon huomioimiseksi jo hankesuunnittelussa.

E. Kompensaatioiden ja ennallistamisen toimintatavat tutuksi

Luonnon monimuotoisuutta rakentamisessa voidaan vahvistaa kehittämällä ekologisen kompensaation ja ennallistamisen malleja. Ne mahdollistavat haittojen hyvittämisen silloin, kun haittoja ei voida täysin estää.

Vantaan kaupunki aloitti Suomessa ensimmäisen ekologisen kompensaation asemakaavahankkeessa. Luontohaitta hyvitetään ennallistamalla talousmetsää Sotungin Palokalliossa.

Toteutumista hidastavat tekijät:

Luontopohjaisia ratkaisuja ei tunneta tai hoksata hankkeissa.
Tilaajien luonto-osaamisessa merkittäviä eroja.
Luontoa hyödyttävät investoinnit eivät välttämättä ole heti kannattavia.
Tavoitteet eivät aina siirry toteutukseen asti.

10. Kaupungeista sopeutuvia

Monimuotoinen kaupunkiluonto auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa – monien muiden hyötyjen lisäksi. Kun luontoa vahvistetaan suunnitelmallisesti sekä koko kaupungin että kiinteistöjen tasolla, hyöty on suurin.

Kaupunkiluonnolla on moninainen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja alueiden viihtyisyydessä. Monimuotoinen luonto on sopeutuvampi ja kaupunkilaisille terveellisempi kuin betoni- tai asfalttiviidakko.

Viheralueet voivat pienentää tulvariskiä, puut voivat vähentää helteiden vaikutusta ja viihtyisä lähiympäristö voi lisätä alueen vetovoimaa. Kiinteistönomistajan näkökulmasta alueen sopeutumiskyky ja viihtyisyys vaikuttavat myös kiinteistön arvon säilymiseen ja riskienhallintaan.

Suunnitelmallisuus kannattaa sekä kaupunki- että kiinteistötasolla

Tehokkaimmin hyötyjä voidaan saavuttaa tekemällä suunnitelmallista työtä kaupunkiluonnon vahvistamiseksi. Kaupunkiorganisaatioilla on tärkeä rooli työn koordinoimisessa, kokonaissuunnitelmien tekemisessä sekä kaupungin omistamien viheralueiden kehittämisessä.

Myös kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden osalta suunnitelmallisuus tuottaa suurimmathyödyt. Kuten ratkaisussa 9 kuvattiin, valitsemalla luontopohjaisia ratkaisuja uudis- ja korjaushankkeisiin voidaan saada aikaan monia hyötyjä. Olemassa olevaan kiinteistöön puolestaan voidaan tehdä esimerkiksi ilmastoriskikartoitus ja sen pohjalta sopeutumissuunnitelma.

Toimet voivat olla lopulta suhteellisen pieniäkin, esimerkiksi nurmikoiden muuttamista niityiksi tai puuston vahvistamista, mutta jos vaikkapa tulvariski on suuri, voidaan tarvita isompiakin muutoksia. Rahallisesti on kuitenkin huomattavasti kannattavampaa varautua ennakkoon kuin korjata vahinkoja niiden tapahduttua.

Pienillä teoilla isoja hyötyjä

Kiinteistönomistajien on tärkeä tunnistaa oman roolinsa merkittävyys: pientenkin toimien vaikutus voimistuu, kun niitä tehdään monella tontilla samaan aikaan. Ratkaisujen vakiinnuttamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, osaamisen lisäämistä ja muutoksia esimerkiksi budjetointiin.

Suosituksia ja hyviä esimerkkejä

A. Kaupunki- ja kiinteistötason suunnitelmat kuntoon

Yksittäiset toimet voimistuvat, kun niitä tehdään koordinoidusti ja yhdistetään muiden tekoihin. Kaupunkiorganisaatioilla on tärkeä rooli kokonaisuuden koordinoinnissa – kiinteistönomistajat voivat puolestaan hoitaa omat suunnitelmansa kuntoon. Pihat, puutarhat, puistikot ja taloyhtiöiden viheralueet voivat yhdessä muodostaa tärkeitä ekologisia verkostoja – ja auttaa näin esimerkiksi sopeutumisessa.

SATO, Y-Säätiö ja Tampereen kaupunki kehittävät pihasuunnittelua ja viheralueiden hoitoa tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Asukkaille viestitään aktiivisesti muutosten taustoista hyväksyttävyyden lisäämiseksi.

B. Ylläpidon osaaminen ja suunnitelmat kuntoon

Ylläpidon keinoin voidaan auttaa alueita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja vahvistaa monimuotoisuutta. Kiinteistöjen ylläpidon osaamista luonnonmukaisista ratkaisuista tulee lisätä. Lisäksi ylläpidon suunnitelmia ja sopimuksia tulee kehittää.

Vantaalla kaavoittajien ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyö on konkretisoitunut rakennusjärjestyksen määräyksissä, jotka tukevat luonnon huomioimista suunnittelusta toteutukseen.
Helsingin Longinojan alueella toteutettavassa GreeninCities-hankkeessa kehitetään luontopohjaisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

C. Ylläpidon rahoituksen jäsentely uudelleen

Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tukevat kiinteistöjen ylläpidon käytännöt voivat samalla pienentää ylläpitokustannuksia. Muutos voi vaatia kuitenkin alkuinvestointeja, kuten suunnittelukuluja ja muutostoimenpiteitä.

Tampereen viherpalveluohjelmassa on esitetty avoimien viheralueiden, kuten maisemapeltojen ja niittyjen, ylläpidon kustannuksia.

Toteutumista hidastavat tekijät:

Osaaminen ei jakaudu tasaisesti, eikä tieto aina kulje suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti.
Yksittäisten toimenpiteiden merkitys voi jäädä epäselväksi.
Ylläpidon pitkäjänteinen rahoitus voi olla haastavaa.

Tutustu kaikkiin osioihin!

Tuotesidonnaiset päästöt laskuun