9.9.2025

Ilmastotiekartta ei yksin vie perille – JM Suomessa ilmastokuormaa vähennetään konkreettisilla teoilla

JM Suomi julkaisi keväällä 2024 ilmastotiekartan, jonka tavoitteena on saada rakentamisesta aiheutuvat ilmastopäästöt lähelle nollaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan tekoja. JM Suomessa projektien hiilijalanjälkeä on pienennetty muun muassa vähähiilisen betonin käyttöönotolla ja fossiiliton työmaa -konseptin avulla sekä jätehuollon kehittämisen kautta.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

JM Suomi julkaisi keväällä 2024 ilmastotiekartan, jonka tavoitteena on saada rakentamisesta aiheutuvat ilmastopäästöt lähelle nollaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan tekoja. JM Suomessa projektien hiilijalanjälkeä on pienennetty muun muassa vähähiilisen betonin käyttöönotolla ja fossiiliton työmaa -konseptin avulla sekä jätehuollon kehittämisen kautta.

JM Suomi on ollut Green Building Council Finlandin jäsen vuodesta 2022, ja yritys on allekirjoittanut myös #BuildigLife-toimintaohjelman. Keväällä 2024 käyttöön otettu ilmastotiekartta koostettiin JM Suomen ja koko JM-konsernin ilmastotavoitteiden pohjalta.

”Tavoitteenamme ei ole vain rakentamisesta aiheutuvien CO2-päästöjen vähentäminen, vaan saada vähennettyä myös asumisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvaa ilmastokuormaa. Rakentaminen aiheuttaa suurimman ilmastopiikin rakennuksen elinkaareen, mutta toteutamme kodeissa myös monia asumisen vastuullisuutta lisääviä ratkaisuja. Kaikki JM Suomen rakennukset ovat esimerkiksi energiatehokkuudeltaan A-luokkaa”, JM Suomen ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Visa Kivisaari kertoo.

JM Suomelle on tärkeää olla mukana Green Building Council Finlandin toiminnassa, koska se on keskeinen kestävän rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehitystä edistävä järjestö. Jäsenenä JM Suomi voi osaltaan vahvistaa koko alan toimintaa esimerkiksi materiaali- ja resurssitehokkuudessa. Kivisaari toteaa, että järjestön työpajoista ja asiantuntijasparrauksesta on saanut eväitä omaan työhön.

”Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan koko alan ja toimitusketjun yhteistyötä”, Kivisaari sanoo.

Ilmastotoimet etenevät kartan mukaan

”Meillä rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan niin, että ne kestävät ja ovat käytössä vielä sadan vuoden päästä”, JM Suomen tuotekehitysyksikön tekninen johtaja Altti Halinen tiivistää.

Tuotekehitysyksikkö edistää JM Suomen innovatiivisuutta ja kehittää muun muassa elinkaariajatteluun pohjautuvia ratkaisuja, jotka vähentävät rakentamisen ja kiinteistöjen ilmastovaikutuksia.

”Olemme keränneet ilmastotiekarttaan tärkeimmät keinot, joilla matkaamme kohti ilmastotavoitteitamme. Pelkkä ilmastotiekartta ei riitä, vaan tarvitaan tekoja ja tiekarttaa on lisäksi päivitettävä jatkuvasti. Kartta on tärkeä työkalu ja se antaa suunnan kehitystyölle”, Kivisaari miettii.

JM Suomessa on reilussa vuodessa saatu jo paljon aikaan. Esimerkiksi vuodesta 2024 lähtien uudet rakennustyömaat ovat olleet fossiilivapaita. Tämä tarkoittaa, että kaikki työmailla käytettävä energia on alkuperältään fossiilitonta. Myös työkoneissa käytetään uusiutuvan sähkön lisäksi uusitutuvia polttoaineita. Fossiilittomuus koske toistaiseksi vain työmaa-alueen toimintaa, mutta se velvoittaa myös työmaalla toimivia urakoitsijoita ja alihankkijoita. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.

JM Suomessa kerrostalojen omistusasunnot rakennetaan Joutsenmerkin kriteerien mukaisesti. Lue lisää JM Suomen Joutsenmerkityistä asunnoista

Fossiiliton työmaa ja hiilijalanjäljen laskenta vauhdissa

Halinen ja Kivisaari ovat erityisen innoissaan JM Suomen tekemästä kehitystyöstä vähähiilisen betonin käyttöönotossa. JM Suomi on siirtynyt tämän vuoden aikana pääosin vähähiilisen betonin käyttöön.

Esimerkiksi kaikki välipohjat valetaan GWP.85-luokituksen betonilla, jonka päästöt ovat 15 prosenttia pienemmät kuin tavallisesti käytetyillä betoneilla. Suunnitelmissa on laajentaa vähähiilisen betonin käyttöä myös elementteihin ja siirtyä nykyistäkin vähäpäästöisempään betoniin. Lue lisää vähähiilisestä betonista

”Tarkoituksena on ottaa JM Suomessa mahdollisuuksien mukaan myös GWP.70-betoni käyttöön, jolloin betonin aiheuttama ilmastokuorma vähenee 30 prosenttia. Tähän meillä on vahva tahtotila. Konsernitasolla iso asia on ruotsalaisen sementtivalmistaja Cemvision kanssa aloitettu yhteistyö, jonka avulla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää entisestään”, Halinen kertoo.

JM Suomi haluaa etupainotteisesti vähentää rakentamisesta aiheutuvia päästöjä ja tehdä enemmän, mitä laki vaatii. Uusi rakentamislaki vaatii esimerkiksi ilmastoselvitystä vasta vuodesta 2026 alkaen, mutta JM Suomessa perusteellisia hiilijalanjälkilaskemia on tehty jo kahden vuoden ajan.

”Haluamme kehittää alaa, koska tunnemme vastuumme päästöjen vähentämisessä. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen CO2-kuormituksesta. Suurilta osin kuormitus tulee jo käytössä olevien rakennusten energiankäytöstä, mutta uudisrakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä hyvin merkittävä osa aiheutuu jo rakennusvaiheessa. Isossa roolissa ovat siis myös rakennusmateriaalien valmistajat. Kun tiedämme tuotteiden valmistuksen päästöt, voimme tarkemmin laskea myös rakennuskohtaisen hiilijalanjäljen”, Kivisaari toteaa.

Kiertotalouden tavoitteena jätemäärän vähentäminen

Kiertotalouden kehittäminen ja tehostaminen on yksi ilmastotiekartan poluista. Rakennuksen pitkä elinkaari on kiertotalouden mukaisen suunnittelun lähtökohta. Rakennustyömailla kiertotalouden kehittäminen näkyy käytännössä jätemäärien vähentämisenä ja kierrätyksen edistämisenä, mitä JM:ssä onkin tehty yhteistyössä jäteyhtiön kanssa.

Sekajätteen osuutta rakennusjätteistä on onnistuttu laskemaan yli viidenneksellä kokonaisjätemäärästä ja vastaavasti kierrätysastetta nostettua. Tässä on auttanut sisäinen työmaiden välinen kilpailu, jossa ennen oli mukana vain lajittelun onnistuminen, mutta nyt mukana on myös koko jätemäärän mittaaminen. Lue lisää rakennustyömaan kiertotaloudesta

”Jos vertaamme lukuja vuoteen 2022, niin silloin kierrätysasteemme oli 56 prosenttia. Viime vuoden lukema oli jo 71 prosenttia eli olemme siltä osin päässeet tavoitteeseemme. Haastavampaa on ollut koko jätemäärän vähentäminen ja siinä olemme vielä matkalla. Seuraava tavoitteemme on saada jätemäärä alle 25 kiloon neliöltä”, Kivisaari kertoo.

JM Suomessa vietetään kansainvälistä World Green Building Week 2025 -tapahtumaa 8.–12. syyskuuta. Viikon teema Business goes better when you’re bold on buildings nostaa esiin kestävien rakennusten kaksinkertaisen hyödyn: ne tukevat rakennetun ympäristön kestävyyttä ja vahvistavat liiketoiminnan kilpailukykyä. Teema kannustaa yrityksiä rohkeisiin ratkaisuihin, jotka tuovat lisäksi strategista arvoa. Myös JM Suomen uudessa strategiassa ilmastotavoitteellinen toiminta on nostettu yhdeksi kärkiaiheeksi.

Lisätietoja:
Visa Kivisaari, ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija, JM Suomi, p. 046 921 1230, visa.kivisaari@jmoy.fi

Laura Saraste-Mäkinen, viestintäpäällikkö, JM Suomi, p. 0400 764 148, laura.saraste-makinen@jmoy.fi

Kirjoittaja: JM Suomi Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

Rakentamisen luontosanakirja

Rakentamisen luontosanakirjan tavoitteena selkeyttää rakennusalan luontosanastoa, tehdä tunnetuksi luonto- ja biodiversiteettiteeman konsepteja, ja karsia pois mahdollisia väärinymmärryksiä.

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva – Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi

Granlundin laatima selvitys: Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva - Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi.

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun