Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, Energy Performance of Buildings
Directive) pohjalta kansalliseen lainsäädäntöön tehdään useita muutoksia. Talvi
2025–2026 näyttää, kuinka kansallista liikkumavaraa käytetään Suomessa ja minkälaisia
konkreettiset muutokset ovat.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu osana EU:n tavoitetta vähentää päästöjä koko unionin tasolla. Tavoitteena on hiilivapaa rakennuskanta vuonna 2050.
Direktiivin muutokset tekee ymmärrettäväksi eurooppalainen konteksti: monessa maassa pyristellään irti kaasulämmityksestä ja Venäjä-riippuvuudesta. Fossiiliton kaukolämpö tai päästötön sähkö ovat vielä monessa Euroopan maassa utopiaa. Toisaalta esimerkiksi aurinkoenergian potentiaali on eri luokkaa kuin Suomessa.
Suomessa lehtienkin otsikoissa keväällä 2024 näkynyt keskustelu ”pakkoremonteista” liittyi poliittiseen vääntöön, jota direktiivitekstin hyväksymisen aikaan käytiin EU-tasolla. Suomen lisäksi moni muukin maa toivoi direktiiviin kansallista liikkumavaraa. Tämä myös saavutettiin, minkä seurauksena lopullinen direktiiviteksti antaa monessa kohtaa runsaasti kansallista liekaa.
Kansallinen liikkumavara käydään läpi asetus asetukselta
Direktiivi tuo muutoksia useisiin lakeihin ja asetuksiin. Lisäksi ympäristöministeriö laatii uuden, kokoavan lain rakennusten energiatehokkuudesta. Tämän tavoitteena on selkeyttää eri asetusmuutosten myötä melko monimutkaiseksi muotoutuvaa lainsäädäntöä.
Laki- ja asetusmuutosten valmisteluun on kahden vuoden siirtymäaika kaikissa jäsenmaissa. Suomessa valmistelua on tehty syksystä 2024 alkaen ja ensimmäiset muutokset olivat lausuntokierroksella keväällä 2025. Alkukeväästä lausunnoilla oli muutoksia koskien rakentamislakiin tulevia, lähinnä semanttisia muutoksia.
Touko-kesäkuussa lausunnoilla oli kolme keskeistä asetusta koskien energiamuotokertoimia, uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuutta sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantamista päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä.
Syksyllä 2025 lausunnoille on tarkoitus tulla asetuksia koskien muun muassa sähköautojen latauspisteitä, automaatiota ja energiatodistuksia.
Kohti ”päästötöntä rakennuskantaa”
Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että uudet, julkisten elinten omistuksessa olevat rakennukset ovat päästöttömiä rakennuksia 1.1.2028 alkaen ja kaikki uudet rakennukset ovat päästöttömiä 1.1.2030 alkaen.
Kesällä 2025 lausunnoilla olleissa asetuksissa linjattiin keskeisiä asioita tähän liittyen: miten päästötön rakennus jatkossa määritellään, ja millaisilla energiamuotokertoimilla päästöttömän rakennuksen E-luku lasketaan.
Tiivistettynä: jos asetusluonnosten ehdotukset menevät läpi, uudet rakennukset voitaisiin Suomessa määritellä päästöttömiksi ilman, että niiden energiatehokkuus olisi nykyistä parempi ja ilman muitakaan kovin suuria muutoksia nykyiseen rakennustapaan.
Energiamuotokerrointen muutosten nyrkkisääntönä kaikkien energiamuotojen kertoimet pienenisivät -25 %, pois lukien fossiiliset polttoaineet. Perusteluna tähän on energiantuotannon päästöjen väheneminen sekä sähkön että kaukolämmön osalta. Lisäksi energiamuotokertoimia voisi pienentää vielä enemmän, jos kiinteistö käyttää päästötöntä sähköä tai kaukolämpöä. Tämä siis käytännössä lieventäisi energiatehokkuusvaatimuksia.
Toisaalta E-luvun raja-arvot, joita uudisrakentamisessa ei saa ylittää, olisivat kiristymässä. Vaihtelu käyttötarkoitusluokittain on suurta kuten aiemminkin.
Kiristyksenä asetusluonnoksissa on ehdotettu myös lämpöhäviöön liittyvää muutosta. Uudelleen laadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää päästöttömältä rakennukselta vähintään kymmenen prosenttia pienempää energiantarvetta kuin nykyisenlaisella uudella lähes nollaenergia-rakennuksella on. Tämä saavutettaisiin asetusluonnoksen mukaan sillä muutoksella, että rakennuksen lämpöhäviö voi olla jatkossa enintään 90 % vertailuarvoilla määritetystä vertailulämpöhäviöstä, kun se tällä hetkellä voi olla 100 %.
Lisäksi yksi muutos on, että rakennuksille tulee jatkossa laskea käytönaikainen rakennuksen
energiankäytön päästö. Tälle on määritelty myös raja-arvot asetusluonnoksessa. Käytännön rakentamiseen tämä laskenta ei vaikuttaisi, koska asetukseen kirjatut raja-arvot ovat hyvin löyhät. Asetuksessa ehdotettu laskentatapa on erilainen kuin ilmastoselvityksen kautta uusilta rakennuksilta vuoden 2026 alusta alkaen vaadittu rakennuksen hiilijalanjäljen laskentatapa.
Asetuksissa on ehdotettu myös muita muutoksia esimerkiksi uusien rakennusten ilmastointiin
sekä U-arvojen kiristämiseen korjausrakentamisessa. Muun muassa sähköautojen lataamisesta ja rakennusautomaatiosta tiedot täsmentyvät, kun niitä koskevat asetukset tulevat lausunnoille
Valmistelu jatkuu
Asetusluonnokset saivat lausuntokierroksella runsaasti palautetta ja paljon myös kritiikkiä. Isossa kuvassa nyt käydään keskustelua siitä, tarvitseeko sääntelyllä vielä parantaa energiatehokkuutta vai onko Suomen energiatuotannon puhdistuminen vähentänyt rakennuskannan päästöjä niin paljon, että uusia rakennuksia voidaan kutsua päästöttömiksi lähinnä laskentatapoja muuttamalla.
Kaikkien kansallisten lakimuutosten tulisi olla voimassa viimeistään 29.5.2026. Tuleva talvi siis
näyttää, mihin muotoon rakennusten energiatehokkuuden sääntely Suomessa asettuu tuleviksi vuosiksi.
Kävi miten kävi, tämä keskustelu koskee vain käytönaikaisia energian päästöjä. Toinen puoli päästöistä eli rakentamisen tuotesidonnaiset päästöt vaativat vielä paljon töitä tulevina vuosina, jotta visio hiilivapaasta rakennuskannasta vuonna 2050 toteutuu.
Kirjoittaja: Liina Länsiluoto, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Green Building Council Finland
Artikkeli on osa KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2025 -katsausta, jonka KTI Kiinteistötieto Oy julkaisi 12.9.2025.
