Joukko rakennustuotteiden uudelleenkäytön asiantuntijoita kokoontui lokakuun ensimmäisenä päivänä ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteen kutsumana pyöreän pöydän ajankohtaiskeskusteluun.
Kolmituntisen tilaisuuden aikana saimme kuulla rikasta ja monipuolista keskustelua siitä, missä uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamisessa tällä hetkellä mennään, mitä oppeja hankkeista on jo kertynyt, mihin jatkossa tulisi keskittyä ja miten EU:n rakennustuoteasetus tulee ohjaamaan alan kehitystä tulevaisuudessa.
Uudelleenkäytön yleistyminen edellyttää muutoksia rakentamisen prosesseihin, ja sen myötä muun muassa kelpoisuusvaatimusten selkeyttäminen nousee keskeiseen rooliin. Tarvitaan yhtenäiset mutta soveltuvat ohjeet materiaalien käyttöön ja luotettavaan arviointiin, jotta uudelleenkäytettävät rakennustuotteet pystyvät ottamaan jalansijaa rakennustuotemarkkinoilla.
Mitä olemme oppineet ensimmäisistä hankkeista?
UURAKET ja ReCreate -hankkeista on saatu ensimakua siitä, minkälaisia uudenlaisia toimenpiteitä, prosessivaiheita, työkaluja, toimijoita ja yhteistyökuvioita tarvitaan uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen hankkeissa. Nämä hyväksi tunnistetut toimintatavat olisi tärkeää saada osaksi jokapäiväistä rakentamista jo lähitulevaisuudessa. Asian edistämiseksi muun muassa Helsingin kaupungin Kiertotalousklusteri on kehittänyt uudelleenkäytettäville rakennustuotteille kelpoisuustyökalun, jota kehitetään jatkuvasti uusien kokemusten sekä oppien muodostuessa.
Ensimmäiset kokeilut ovat osoittaneet, että uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen rakennuspaikkakohtaisella varmistamisella on mahdollista nykyisten teknologioiden ja käytäntöjen valossa – kunhan prosessissa on mukana kaikki olennaiset osapuolet tarpeeksi aikaisessa vaiheessa hanketta ja uudelleenkäyttö huomioidaan jo hakkeen suunnitteluvaiheessa.
Riippuen uudelleenkäytettävästä tuotteesta ja hanketiimin osaamisesta, hankkeeseen voi olla tarpeen ottaa mukaan ulkoinen konsultti johtamaan uudelleenkäyttöprosessia, jotta kelpoisuuden osoittaminen saadaan onnistuneesti tehtyä. Tämä korostuu etenkin nykytilanteessa, ennen kuin aihepiirin osaaminen ja erilaiset käytännöt ovat vakiintuneet rakentamisen arkeen.
Kohti yhteisiä toimintatapoja
Jatkossa on keskityttävä siihen, miten hyvät ja toimivat käytännöt saadaan yhtenäistettyä, vakiinnutettua ja valtavirtaistettua. Pyöreässä pöydässä kannatusta sai tarve yhtenäiselle mutta joustavalle prosessille kelpoisuuden määrittämiseksi ja toteamiseksi luvanvaraisissa rakennushankkeissa. Prosessia ei haluta standardoida liikaa, jotta se ei muodostaisi tulevaisuudessa rajoitteita uudelleenkäytölle.
Lisäksi keskustelua herätti kelpoisuuden osoittavien tahojen pätevyyden määrittäminen sekä heidän riittävän asiantuntemuksen varmistaminen arviointiprosessissa. Pöydässä muun muassa pohdittiin, olisiko tarvetta uudelle pätevyysvaatimukselle vai voitaisiinko riittävä asiantuntemus todeta jollain muulla tapaa, kuten hyödyntämällä jo olemassa olevia pätevyysvaatimuksia.
EU:n CPR-asetuksen tulevaisuus – Suomen mahdollisuus vaikuttaa
Pyöreän pöydän toisessa osassa saimme Kirsi Martinkaupin (Rakennusteollisuus RT) esittelemänä tilannekatsauksen EU:n rakennustuoteasetuksen (Construction Products Regulation, CPR) toimeenpanosta. Näillä näkymin uuden CPR:n mukaiset tuotestandardit – joista osa tulee koskemaan myös uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita – valmistuvat hiljalleen vuosien 2027–2039 aikana.
Kansallinen sääntely on voimassa niin kauan, kunnes uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita koskevia standardeja astuu voimaan. Standardointipyyntöjen valmistelu etenee komission perustamissa tuoteryhmäkohtaisissa Acquis-experttiryhmissä. Pyyntöjen perusteella eurooppalaisen standardointijärjestön CENin tietyt tekniset komiteat tulevat laatimaan CE-merkintään johtavia harmonisoituja tuotestandardeja myös joillekin uudelleenkäytettäville rakennustuotteille.
Jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua standardointityöhön. Suomessa eri tuoteryhmille on omat kansalliset seurantaryhmät. Mikäli olet kiinnostunut seuraamaan standardointipyyntöjen ja harmonisoitujen tuotestandardien valmistelua tai haluat vaikuttaa niiden laadintaan, sinun kannattaa ensivaiheessa olla yhteydessä kyseenomaisen tuoteryhmän kansallisen standardointiryhmän toimialayhdyshenkilöön. Ryhmät ja niiden yhteyshenkilöt löydät täältä: Standardointiryhmät | SFS.
Nyt on aika toimia ja muovata tulevaisuuden suuntaa
Nyt on siis oikea hetki kerryttää kansallista osaamista uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta ja samalla vaikuttaa siihen, miten alaa tullaan ohjaamaan EU-tasolla.
Koska osa EU:n standardeista voi tulla voimaan vasta yli 10 vuoden kuluttua, kansallisten toimintatapojen muodostuminen korostuu entisestään, jotta pystymme viemään alaa eteenpäin jo lähitulevaisuudessa.
Kirjoittajat:
Tia Möttönen ja 
Salla Saukkoriipi
