FIGBC esittää hallitusohjelmatavoitteissaan useita keinoja rakennetun ympäristön kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Miksi kestävyyteen panostaminen kannattaa tiukkoinakin aikoina?
Eduskuntavaalien vuonna 2027 lähestyessä katse on kiinni tulevassa: mitä seuraavalla hallituskaudella pitäisi tehdä, jotta Suomi pääsisi taas kestävän kasvuun kiinni, samalla ratkoen ilmasto- ja luontokriisin ongelmia? Miten kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurros vauhdittuisi?
Näitä kysymyksiä me FIGBC:ssä olemme selvittäneet yhdessä jäsenten kanssa jo viimeisen vuoden ajan.
Ohjausryhmä- ja hallitustyöskentelyn, jäsenkyselyjen sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa pidettyjen kestävyysdialogitapaamisten pohjalta olemme koonneet FIGBC:n hallitusohjelmatavoitteet, joissa ehdotetaan neljää kokonaisuutta seuraavaan hallitusohjelmaan.
Ehdotamme kestävyyden taloudellisten kannusteiden parantamista, raja-arvo-ohjauksen kehittämistä, rakentamisen kiertotalouteen keskittyvää toimenpideohjelmaa sekä ekologisten kriteerien vahvistamista julkisessa hankinnassa.
Mutta miksi näitä toimenpiteitä kannattaa tehdä taloudellisesti tiukkoina aikoina?
Vähähiilisyyteen panostaminen on kilpailukykyymme panostamista
Energiantuotannon päästöjen alentaminen ollut vaikuttavaa viime vuosina.
Voimakkaana ajurina on toiminut päästökauppa, minkä lisäksi valtio on tukenut energiatehokkuuden parantamista esimerkiksi entisillä ARA:n energia-avustuksilla.
Vastaava malli tulisi saada toimimaan rakentamisen tuotesidonnaisten päästöjen osalta.
Päästökaupan muutosten myötä hiili-intensiivisten rakennusmateriaalien hintojen ennakoidaan nousevan lähivuosina. Jatkossa siis paljon päästöjä = lisäkuluja per asuinneliö. Päästökauppa kannustaa myös rakennusmateriaalien tuotannon vähähiilistymiseen. Monet rakennustuotteiden valmistajat ovatkin jo panostaneet tuotantonsa päästöjen vähentämiseen. Tällä hetkellä hidasteena on kuitenkin, että vähähiilisten tuotteiden kysyntä on vähäistä. Vähähiilisiä ratkaisuja on tarjolla, mutta markkina kehittyy hitaasti. Taloudelliset kannusteet valita vähähiilisiä materiaaleja hankkeissa ovat vaatimattomat.
Valtio voisi kannustaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja korjaamiseen. Jos taloudellisia kannustimia valita vähähiilisiä rakennusmateriaaleja parannettaisiin nyt, olisimme Suomessa:
- Valmiimpia päästökaupan vaikutusten alkaessa näkyä rakennusmateriaalien hinnoissa. Vähähiilinen asuntotuotanto on tulevaisuudessa halvempaa kuin hiili-intensiivisten materiaalien käyttäminen. Investoinnit vähähiilisyyteen nyt ehkäisevät tulevia kustannuksia eli euroja/asuinneliömetri.
- Globaalien edelläkävijöiden joukossa, mikä luo vientipotentiaalia. Vähähiilisten rakennusmateriaalien ja –teknologioiden kysynnän ennustetaan kasvavan globaalisti voimakkaasti.
Kiertotalous vahvistaa yhteiskunnan huoltovarmuutta
Globaalin rakentamisen markkinan ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti. Kiristyvän globaalin kilpailun aikana rakennusmateriaalien tuonti ulkomailta ei ole itsestäänselvyys. Jo käytössä olevien materiaalien tehokas hyödyntäminen on sekä ilmaston, luonnon että huoltovarmuuden kannalta viisasta.
Tällä hetkellä rakennustuotteiden ja -materiaalien kiertotaloudellinen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole vielä alan normi. Pilotteja ja esimerkiksi Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehneitä alan toimijoita on runsaasti, mutta kiertotalouden skaalautuminen osaksi arkea ei ole vielä tapahtunut.
Valtion toimilla muutosta voidaan vauhdittaa sekä lainsäädäntöä selkeyttämällä että esimerkiksi markkinan taloudellisia kannusteita parantamalla. Investoinnit kiertotalouteen nyt ja esteiden raivaaminen muutoksen tieltä turvaavat Suomen tulevaisuutta.
Kestävyyteen panostaminen tuottaa taloudellista hyötyä montaa reittiä
Suomi voi olla vähähiilisen ja kiertotalouspohjaisen rakentamisen suunnannäyttäjä. Hallitusohjelmalla on suora vaikutus siihen, kuinka nopeasti ala pystyy siirtymään vähäpäästöisiin ratkaisuihin – ja miten hyvin Suomi onnistuu rakentamaan kilpailukykyä ja sopeutumaan ilmasto- ja luontokriisin keskellä.
Taloudellinen hyöty syntyy montaa eri reittiä:
- Vähähiilisten ja kiertotalousmateriaalien markkina kasvaa luoden uutta vientipotentiaalia.
- Kustannustehokkaat veroratkaisut voivat olla tehokkaampia kuin suorat tuet.
- Korjausrakentamisen kustannusten lasku lisää asuntokannan investointeja.
Vähähiilisten materiaalien markkinan kehittyminen turvaa sitä, että rakennusmateriaalien kustannukset pysyvät kohtuullisina päästökaupan nostaessa korkeapäästöisempien materiaalien hintaa.
Kestävyyteen panostaminen taloudellisesti tiukkoina aikoina on siis yksi tapa viitoittaa tietä ulos taantumasta – kohti sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.
Viedään yhdessä viestiä hyvistä ratkaisuista
Yhteisten ratkaisuehdotusten löytäminen vaikeina aikoina ei ole helppoa. Murroskausina ei ole olemassa sellaisia ehdotuksia, jotka olisivat aivan kaikkien mielestä hyviä.
FIGBC:n hallitusohjelmatavoitteet on koottu kuulemalla monia tahoja ja pääteemat ovat FIGBC:n hallituksen hyväksymiä. Kiinteistö- ja rakennusalalta löytyy silti varmasti tahoja, joille nämä ehdotukset eivät ole mieluisia. Meidän ehdotuksiamme ohjaa tavoite maapallon rajoissa menestyvästä kiinteistö- ja rakennusalasta.
Hyviä ratkaisuja on kentällä jo todella paljon – sellaisia, jotka ovat sekä ekologisesti kestäviä että tukevat toteuttajansa taloudellista menestystä. Niitä me ehdotamme myös Suomi Oy Ab:lle.
Lue lisää FIGBC:n ehdotuksista tulevalle hallituskaudelle:Rakennettu ympäristö tarjoaa ratkaisuja kasvuun, ilmastokriisiin ja luontokatoon.
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
PS. Nyt on hyvä hetki jakaa tietoa oman yrityksen ratkaisuista. Ja jos FIGBC:n ehdottamat hallitusohjelmatavoitteet esimerkiksi kestävyyden taloudellisten kannusteiden parantamisesta tuntuvat omilta, myös niitä saa mieluusti jakaa vaikkapa oman yrityksen viestinnässä tai somessa eteenpäin.
