Rakennettu ympäristö muodostaa merkittävän osan Suomen ilmasto-, luonto- ja talousvaikutuksista. Se on tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme, josta tulee huolehtia ja jota kannattaa kehittää nykyistä paremmin. Rakennettu ympäristö on myös meidän suomalaisten elinympäristö ja määrittää pitkälti, kuinka hyvin voimme arjessamme sopeutua ilmastonmuutokseen. Rakennus- ja kiinteistöala on myös Suomen suurin työllistäjä, noin puolen miljoonan ihmisen työpaikka Suomessa. Tämän vaikuttavan alan kestävyysmurroksessa – vähähiilisyydessä, kiertotaloudessa, energiamurroksessa ja luontotoimissa – on viime vuosina edetty oikeaan suuntaan, mutta vauhti on vielä liian hidas.
Green Building Council Finland (FIGBC) esittää hallitusohjelmaan neljää kokonaisuutta, joilla voidaan samanaikaisesti vahvistaa Suomen taloutta, vauhdittaa ilmastotavoitteita ja materiaalitehokkuutta, hillitä luontokatoa ja luoda uutta liiketoimintaa.
Kestäviä ratkaisuja on olemassa runsaasti – nyt tarvitaan vain ohjausta oikeaan suuntaan!
Tällä hetkellä kotimarkkinassa on enemmän tarjontaa kuin kysyntää vähähiilisille tuotteille. Kiinteistö- ja rakennusalan arjessa korkeapäästöisemmät ja neitseellisistä raaka-aineista tuotetut rakennusmateriaalit ovat usein edelleen taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin vähähiiliset ja kiertotaloudelliset tuotteet. Vähähiilisyys ja kiertotalous eivät ole vielä alan valtavirtaa.
Rakennetun ympäristön valtava potentiaali päästöjen vähentämisessä, hiilen sitomisessa ja hiilikädenjäljen kasvattamisessa ei ole vielä käytössä.
Jos emme löydä keinoja kannustaa markkinakehitystä päästöjen alentamiseen, on suuri riski, että jäämme vähähiilisen rakentamisen kehityksessä jälkeen muista Pohjoismaista. Tällöin rakentamisen ja asumisen kustannukset voivat nousta. Samalla kasvaa myös riski siitä, että tulevaisuuden osaaminen ja ratkaisut tulevatkin meille tuontitavarana.
Kannusteet kuntoon myös korjausrakentamiseen
Vähähiilisten ja kiertotaloudellisten materiaalien käyttö ei yksin riitä tekemään rakentamisesta kestävää. Kestävyyden taloudellisista kannusteista puhuttaessa on välttämätöntä tarkastella myös sitä, pidämmekö hyvää huolta olemassa olevasta rakennuskannasta – tärkeästä kansallisvarallisuudestamme. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on myös kiertotalouden ytimessä.
Korjausrakentaminen auttaa pidentämään rakennusten käyttöikää ja luo mahdollisuuksia yhteiskunnankin kannalta tärkeään energiatehokkuuteen, -joustoon ja -kierrätykseen. Korjausten yhteydessä on luontevaa tehdä myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumista helpottavia muutoksia sekä rakennuksiin että pihoille.
Kannustamalla korjausrakentamiseen vauhditetaan sekä kestävyyttä että kasvua ja työllisyyttä. Se on sekä taloudellisesti fiksua että myös päästöjen ja luontovaikutusten näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen.
FIGBC:n ehdotus:
Tulevalla hallituskaudella Suomessa otetaan käyttöön tehokas ja vaikuttava valikoima rakennetun ympäristön kestävyyden taloudellisia kannustimia.
Kannustimet ohjaavat investointeja kestäviin ratkaisuihin sekä vahvistavat Suomen kilpailukykyä.
Lisäksi kannustimien vaikutuksia kansantalouteen ja ilmastotavoitteisiin seurataan säännöllisesti osana valtion ilmastopolitiikkaa. Seurantaa voidaan tehdä esimerkiksi osana energia- ja ilmastostrategiaa tai keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU).
Kiinteistö- ja rakennusalalla kiertotaloustoimien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Nyt on aika siirtyä piloteista toimien skaalaamiseen.
Valtio voi vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta – aiemmin kuvattujen taloudellisten kannusteiden ja hiilijalanjäljen raja-arvosääntelyn lisäksi – muun muassa lainsäädäntömuutoksilla. Nykyisellään kansalliset kiertotaloustoimet käsittelevät kiertotaloutta yhtenä laajana kokonaisuutena, jolloin esimerkiksi kiertotalouden lainsäädäntökeskustelussa puhutaan lähes samassa lauseessa vaatteista, limupulloista ja betonielementeistä. Rakennustuotteiden ja -materiaalien kiertotalous vaatii kuitenkin erikoistuneempaa tarkastelua, jotta lainsäädännöllisiä esteitä saadaan ratkottua.
FIGBC:n ehdotus:
Perustetaan kansallinen, rakentamisen kiertotalouden erityiskysymyksiin keskittyvä toimenpideohjelma.
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää muutosta monella tasolla. Mittavatkaan taloudelliset kannusteet eivät kuitenkaan lisää kiertotaloustuotteiden käyttöä, ellei niihin liittyvä lainsäädäntö kehity, ja toisinpäin. Rakentamisen kiertotalous on otettava kokonaisuutena haltuun – näin saadaan aikaan vaikuttavaa muutosta.
Julkiset hankinnat voivat ohjata markkinaa paitsi vähähiilisiin ratkaisuihin, myös hiiltä ja hiilidioksidia varastoiviin rakennusmateriaaleihin ja ratkaisuihin. Rakennettu ympäristö tarjoaa merkittävän, toistaiseksi alihyödynnetyn mahdollisuuden sitoa hiiltä pitkäaikaisesti rakennuksiin ja infrastruktuuriin. Tämä potentiaali tulisi tunnistaa ja kytkeä aktiivisesti osaksi julkisten hankintojen ekologisia kriteereitä.
Julkinen raha pyörittää suurta osaa kiinteistö- ja rakennusalasta. Julkisissa hankinnoissa on kyse yksittäistä hankintaa suuremmasta asiasta ja ekologisten kriteerien tulisi ilmentää nykyistä paremmin tahtotilaa siitä, millaista rakentamista haluamme nähdä ja millaiseen rakentamiseen haluamme kannustaa teollisuutta ja toimijoita muuttumaan.
Julkiset hankinnat luovat selkeää kysyntää vähähiilisille ratkaisuille – ja ohjaavat markkinaa kestävään suuntaan.
FIGBC:n ehdotus:
Vahvistetaan ekologisten kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa.
Erityisesti vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota tällä hetkellä infrahankinnoissa, valtion rahoittamassa asuntotuotannossa ja puolustusrakentamisessa, joihin investoidaan taantumankin aikana.
Jatkamme taustatyötä 2026 aikana
FIGBC selvittää vuoden 2026 aikana tarkemmin vähähiilisyyden ja kiertotalouden taloudellisten kannusteiden kansantaloudellisia vaikutuksia. Selvitämme myös yhdessä jäsenverkostomme kanssa kestävyyden liiketoiminnallisen hyödyn rakentumista. Tiedon täydentyessä myös ehdotukset tarkentuvat.
Ota yhteyttä!
Vähähiilisen ja kiertotaloudellisen markkinan kehittyminen luo pohjaa niin Suomen kilpailukyvylle kuin myös kestävämpien ja viihtyisämpien elinympäristöjen kehittämiselle. Niillä pystytään tukemaan koko sektorin muutosta tavalla, joka hyödyttää sekä taloutta, ilmastoa, luontoa että kansalaisten hyvinvointia.
Kestäviä ratkaisuja on olemassa, haluatko kuulla niistä lisää?
Lue: Yhteiskunnan päättäjille – Kestävyysmurroksen vauhdittaminen hyödyttää koko Suomea
FIGBC on voittoa tavoittelematon kiinteistö- ja rakennusalan järjestö. Jäsenemme edustavat koko rakennettua ympäristöä, läpi arvoketjun ja elinkaaren.
Yhdessä haluamme johtaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymää.
Visiomme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala.
