World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Kiinteistö- ja rakennusalalla vastuullisuustyö on keskittynyt pitkään erityisesti energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Nyt huomio siirtyy yhä vahvemmin kiertotalouteen. Siitä on tulossa keskeinen keino vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja vastata kiristyviin vastuullisuusvaatimuksiin.
Mitä kiertotalous KIRA-alalla sitten tarkoittaa? Se mielletään helposti jätteiden kierrätykseksi, vaikka kyse on laajemmasta talousmallista: materiaaleja käytetään mahdollisimman pitkään ja niiden arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman korkealla tasolla. Rakentamisessa tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöä eli käytettyjen osien hyödyntämistä uudelleen uusien tuotteiden sijaan.
Kiertotalouden edistämisellä on merkittävät ilmasto- ja ympäristöhyödyt
Kiinteistö- ja rakennusala on keskeisessä asemassa kiertotalouden edistämisessä. UNEP:n mukaan jopa puolet maailman neitseellisistä materiaaleista käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Rakennusala tuottaa puolestaan noin 30 prosenttia maailman jätteistä, ja merkittävä osa jätteestä syntyy purku- ja korjaushankkeissa.
Rakennusten käyttöiän pidentäminen vähentää jätteen syntymistä, mutta vielä pidemmälle päästään säilyttämällä rakennusosat käytössä. Kun ehjä rakennusosa irrotetaan ja käytetään uudelleen, sen sisältämä materiaalien ja valmistuksen arvo säilyy huomattavasti paremmin kuin tilanteessa, jossa osa päätyy purettuna materiaalikierrätykseen.
Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa rakentamisella on merkittävä rooli, sillä jopa 35 prosenttia maailman ilmastopäästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Energiatehokkuuden parantamisen rinnalle onkin noussut tarve vähentää rakennusten elinkaarenaikaisia päästöjä. Tässä rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäytöllä on merkittävä rooli, sillä se vähentää uuden, neitseellisen materiaalin tarvetta ja siten myös valmistukseen liittyviä päästöjä.
Sääntely ohjaa jo nyt kiertotalouskentän muodostumista
Kiertotalouden merkityksen kasvaessa edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimintamalleja rakennusosien uudelleenkäyttöön. Tulevina vuosina kehitystä ohjaa vapaaehtoisuuden lisäksi yhä vahvemmin myös sääntely. Keskeisiä nostoja sääntelystä ovat:
- Rakentamislaki (751/2023), joka vahvistaa elinkaariajattelua ja edellyttää rakennuksen suunnittelussa huomiota muun muassa rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen.
- Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka lisää tarvetta tunnistaa, dokumentoida ja seurata uudelleenkäyttöön soveltuvia rakennusosia.
- CPR-asetus (EU Construction Products Regulation 2024/3110), joka tuo rakennustuotteille uusia vaatimuksia muun muassa suorituskyvystä, ympäristöominaisuuksista, jäljitettävyydestä ja digitaalisesta tuotetiedosta. Asetus kattaa myös käytetyt rakennustuotteet ja tukee niiden ominaisuuksien ja vaatimustenmukaisuuden osoittamista.
- Rakentamisen vähähiilisyyssääntely, joka ohjaa vähentämään rakennuksen elinkaarenaikaisia ilmastopäästöjä. Uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntäminen voi vähentää rakennuksen elinkaarenaikaisia päästöjä ja siten parantaa käytettyjen osien kilpailukykyä suhteessa uusiin tuotteisiin.
- Jätelainsäädännön uudistaminen, jossa valmistellaan nykyistä jätelakia laajempaa kiertotalouslainsäädäntöä. Tavoitteena on vahvistaa materiaalien kiertoa ja säilyttää materiaalien arvo kierrossa mahdollisimman pitkään.
- EU Circular Economy Act, jota EU-komissio valmistelee vahvistamaan kiertotaloutta ja sekundääristen materiaalien markkinoita. Se voi osaltaan edistää kehitystä, jossa käytettyjen rakennusosien ja muiden sekundääristen materiaalien markkinat vahvistuvat.
Kyse ei ole siis yksittäisestä laista, joka muuttaisi KIRA-alan toimintatavat. Sen sijaan muodostumassa on kokonainen sääntelyketju: rakentamissääntely ohjaa suunnittelua, purkumateriaaliselvitykset tekevät materiaalit näkyviksi, vähähiilisyyssääntely lisää uudelleenkäytön ilmastoarvoa ja tuotetietoa koskeva sääntely luo edellytyksiä rakennusosien kelpoisuuden ja ominaisuuksien osoittamiselle.
Käytettyjen rakennusosien markkina on vasta muodostumassa – mutta se tapahtuu
Uusien rakennustuotteiden markkina on jo hyvin järjestäytynyt, mutta käytettyjen rakennusosien markkina on vielä pirstaleinen. Haasteena ei ole niinkään tahdon puute vaan käytännön toteutus: prosessit, liiketoimintamallit ja niitä tukeva ekosysteemi ovat vasta muodostumassa. Muutos vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, uusia ratkaisuja ja toimivia työkaluja.
Rakennusosien uudelleenkäyttö tulee kasvamaan sekä vastuullisuustyön että liiketoiminnan näkökulmasta. Tulevaisuudessa ehjänä irrotettu rakennusosa voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin materiaalina murskattu rakennusosa. Samalla uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta, pienentää päästöjä ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Suunta on selvä: rakennusosien uudelleenkäyttö ei ole enää vain edelläkävijöiden toimintaa, vaan siitä on muodostumassa KIRA-alan uusi normaali.
Kirjoittaja: Lotta Kauppinen, Co-founder & CGO
Reround Oy
