World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Kiinteistö- ja rakennusalan energiankulutuksessa huomio kiinnittyy helposti uudisrakentamiseen ja uusiin teknologioihin. Merkittävä osa rakennusten energiankulutuksesta syntyy kuitenkin rakennuksissa, jotka ovat jo olemassa. Siksi myös merkittävä osa lähivuosien energiansäästöistä tehdään nykyisessä rakennuskannassa: parantamalla rakennusten käyttöä, ohjausta ja teknisten järjestelmien toimintaa.
Lumo Kodeilla on yli 43 000 asuntoa, ja tällaisessa asuntokannassa pienilläkin parannuksilla voi olla merkittävä vaikutus. Samalla mittakaava asettaa omat vaatimuksensa: yksittäisessä rakennuksessa toimiva ratkaisu pitää pystyä ottamaan käyttöön laajasti eri kohteissa, ja vaikutuksia on pystyttävä seuraamaan riittävän tarkasti.
Lämmityksessä ratkaisee kyky reagoida rakennuksen todelliseen käyttäytymiseen
Lähes koko kiinteistökantamme lämpenee kaukolämmöllä, joten lämmityksellä on suuri merkitys kokonaisenergiankulutukseen.
Viime vuosina olemme kehittäneet omaa LumoHeat-konseptiamme, jonka tavoitteena on parantaa lämmityksen ohjausta asuntojen todellisten olosuhteiden perusteella. Ratkaisu hyödyntää asuntoihin asennettuja lämpötila-antureita, joiden avulla sisälämpötiloja voidaan seurata laajasti kiinteistökannassa. Järjestelmä hyödyntää myös sääennusteita lämmityksen ohjauksessa.
Tavoitteena on tasaisempi sisälämpötila ja asumismukavuuden parantuminen, pienempi lämmityksen huipputehotarve ja energian tehokkaampi käyttö.
Vuoden 2025 lopussa ratkaisu oli käytössä lähes 400 kohteessa. Suuressa kiinteistökannassa hyöty syntyy siitä, että samaa tietoa voidaan hyödyntää laajasti eri rakennuksissa. Näin poikkeamia voidaan tunnistaa nopeammin ja toimivia ratkaisuja ottaa käyttöön muuallakin.
Kysyntäjousto yhdistää kiinteistön energiajärjestelmään
Lämmityksen ohjauksessa seuraava askel on kysyntäjousto. Siinä tarkastelun kohde ei ole enää vain yksittäisen rakennuksen energiankulutus, vaan myös se, milloin energiaa kulutetaan.
Kun rakennusten lämmitystä voidaan ohjata kaukolämpöverkon tarpeiden mukaan, kulutuspiikkejä voidaan tasata ja lämmöntuotantoa käyttää tehokkaammin. Käytännössä rakennukseen voidaan varastoida lämpöä ennen kulutuspiikkiä ja vähentää lämmitystehoa hetkellä, jolloin verkon kuormitus on suurimmillaan. Asukkaan näkökulmasta lämpötila pysyy normaalina ja sisäolosuhteet hyvinä, mutta energiaverkon näkökulmasta kuormitus tasaantuu.
Vuonna 2025 laajensimme kysyntäjouston käyttöä uusille paikkakunnille. Ratkaisu hyödyntää samoja lämpötila-antureita, etävalvontaa ja sääennusteita kuin lämmityksen optimointi. Samalla järjestelmä tuottaa tarkempaa tietoa sisäolosuhteista, mikä auttaa tunnistamaan poikkeamia ja ohjaamaan korjaavia toimenpiteitä aiempaa nopeammin.
Vedenkulutuksen vähentäminen säästää myös energiaa
Vedenkulutuksen vaikutus energiankäyttöön jää usein vähemmälle huomiolle kuin lämmitys tai sähkö. Asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden valmistaminen kuluttaa kuitenkin energiaa, joten vedenkäytön vähentämisellä on vaikutusta myös energiankulutukseen.
Olimme jo pidemmän aikaa kartoittaneet mahdollisuuksia ottaa huoneistokohtainen vedenmittaus käyttöön olemassa olevassa asuntokannassa. Selvitysten perusteella yli 13 000 asunnossa oli jo valmiina joko mekaaniset vesimittarit tai varaukset niiden asentamiseen.
Merkittävä alkusysäys hankkeen käynnistämiselle tuli Lumo-kotien asukkailta. Laajassa vastuullisuuskyselyssä esille nousi toive kulutusperusteisesta vesilaskutuksesta. Päätöstä vauhdittivat myös veden ja lämmitysenergian viime vuosien hintakehitykset. Veden osuus asumisen kustannuksista oli kasvanut nopeasti.
Vuoden 2021 lainsäädännössä luvanvaraisiin rakennushankkeisiin tullut laskutusvelvoite sekä valmistuneissa kohteissa saadut kokemukset vesimittauksesta ja laskutuksesta tukivat hankkeeseen ryhtymistä.
Vuonna 2025 käynnistimme hankkeen, jossa noin 13 000 asuntoon asennetaan huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit. Hanke kattaa noin kolmanneksen asuntokannastamme. Lumo-kotien asukkaat voivat seurata vedenkulutustaan digitaalisen My Lumo -palvelun kautta, josta he näkevät vuorokausittaiset vedenkulutustiedot ja kuluvan kuukauden kulutus- ja laskutuskertymät.
Ensimmäisten kokemusten perusteella vedenkulutus on mittaroinnin käyttöönoton jälkeen ollut laskusuunnassa. Kulutusperusteinen laskutus lisää kustannusten läpinäkyvyyttä ja kannustaa veden säästöön. Vedenkulutuksen vähentyessä myös lämmitysenergian tarve pienenee.
Energiatehokkuus vaatii jatkuvaa tekemistä
Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuudessa ei ole yhtä ratkaisua, jolla merkittävät säästöt syntyvät. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten hyvin rakennukset toimivat arjessa ja kuinka nopeasti niiden toimintaa koskevaan tietoon pystytään reagoimaan.
Lämmityksen ohjaus, rakennusautomaatio, kysyntäjousto, vesitehokkuus, lämmöntalteenottoratkaisut ja teknisten järjestelmien toimivuus muodostavat kokonaisuuden, jossa yhdenkin osa-alueen parantaminen voi vaikuttaa koko rakennuksen energiankulutukseen.
Suuren asuntokannan näkökulmasta olennaista on myös toistettavuus. Yksittäisessä kohteessa saavutettu säästö on hyvä tulos, mutta vielä tärkeämpää on löytää toimintatapoja, joita voidaan soveltaa laajasti ja joiden vaikutuksia voidaan mitata.
Kirjoittaja: Vastuullisuuspäällikkö Elina Ekelund, Lumo Kodit Oyj
Green Building Council Finlandin Vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen
