World Green Building Week on maailman laajin kestävän rakennetun ympäristön kampanja. Vuonna 2026 kampanjan teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys, #BuildItReady. Tavoitteena on tuoda esiin ratkaisuja, jotka auttavat varautumaan muutoksiin sekä rakentamaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tämä artikkeli on FIGBC:n jäsenorganisaation asiantuntijapuheenvuoro osana kampanjaviikkoa.
Rakennusten rasitusolosuhteet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä
Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan lämpimämmäksi ja sateisemmaksi. Rakennusten julkisivuista ja parvekkeista suurimmalla säärasituksella ovat tällä hetkellä eteläiset ilmansuunnat ja rannikkoseudulla sijaitsevat rakennukset. Kosteuden ja jäätymis-sulamissyklien lisääntyessä myös muualla sijaitsevien rakennusten rasitustaso lähenee nykyistä rannikkoseutua. Tämä tarkoittaa, että rakennusten kunnossapidon merkitys kasvaa koko Suomessa.
Kiinteistönomistajan näkökulmasta kyse ei ole ainoastaan teknisestä haasteesta. Rakenteiden vaurioituminen, korjaustarpeiden aikaistuminen ja kasvavat ylläpitokustannukset voivat heikentää rakennuksen käyttöarvoa sekä kasvattaa merkittävästi elinkaaren aikaisia kustannuksia ja korjausvelkaa.
Korjausstrategioiden on kehityttävä ilmaston muuttuessa
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennuskantaan ei voida kokonaan estää, mutta niihin voidaan varautua.
Rakenteiden kunnon järjestelmällinen seuranta, oikea-aikaiset kuntotutkimukset sekä ilmastorasitukset huomioivat korjausratkaisut muodostavat yhdessä tehokkaimman keinon hallita tulevaisuuden riskejä.
Kiinteistönomistajalle kyse on lopulta samasta asiasta kuin kaikessa vastuullisessa kiinteistönpidossa: päätöksistä, jotka tehdään riittävän ajoissa. Mitä paremmin kiinteistön korjausstrategia huomioi muuttuvan ilmaston vaikutukset jo tänään, sitä paremmin rakennus säilyttää toimintakykynsä ja arvonsa myös tulevaisuudessa.
Rakennusten elinkaari ulottuu tavallisimmin useiden sukupolvien päähän. Koska ilmasto ja siten rakennusten vaipparakenteisiin kohdistuva säärasitus tulee muuttumaan jo yksittäisen rakennuksen elinkaaren aikana, tulee korjauspäätöksiä tehdessä ymmärtää, millaisille kosteus- ja lämpörasituksille rakenteet altistuvat tulevaisuudessa ja miten nämä muutokset vaikuttavat rakennusten vaurioitumiseen.
Nykyisestä rakennuskannasta valtaosa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, aikana, jolloin rakenteiden käyttöikä- ja elinkaariajattelu oli merkittävästi vähäisempää kuin nykyään. Erityisesti näihin rakennuksiin kohdistuvat riskit tulevatkin kasvamaan merkittävästi ilmaston muuttuessa.
Väitöstyöstä apua kestävään korjausrakentamiseen
Artikkelin kirjoittaja on tutkinut betonirakenteiden vaurioitumisen ennustamista ja kehittänyt osana väitöskirjaansa käyttöikämalleja oikea-aikaisten ja -laajuisten korjausten toteuttamiseen. Käyttöikämallit huomioivat vanhan rakennuskannan materiaaliominaisuuksien lisäksi eri rasitustasoalueet, kuten maantieteelliset sijainnit ja ilmansuunnat sekä ilmaston muuttumisen vuosisadan lopulle saakka.
Tällä hetkellä esitarkastuksessa olevan väitöskirjan konkreettiset laskentaesimerkit auttavat jatkossa kiinteistönomistajia tunnistamaan ne betonirakenteiset rakennukset ja rakenneosat, joissa riskit ovat suurimmat ja joihin korjaamisen varat tulisi kohdentaa. Oikea-aikaisella korjaamisella ja kohteiden priorisoinnilla voidaan sekä välttää turhia kustannuksia ja päästöjä että vahvistaa rakennusten ilmastoresilienssiä.
Kirjoittaja: Niko Lindman, Team Lead/Ramboll Finland Oy, Väitöskirjatutkija/Tampereen yliopisto
