#BuildingLife Ambassador Forum kokosi 20 KIRA-alan muutosjohtajaa keskustelemaan hankkeen tavoitteista, Suomen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä toimialan muutoksen vauhdittamisesta. Keskustelun avasi MEP Sirpa Pietikäinen.
Kestävä rakennettu ympäristö vaatii yhä laajempaa yhteistyötä. Olemme sellaisten haasteiden äärellä, ettei niitä yksin kykene kukaan ratkaisemaan”, alusti Mikko Nousiainen. Green Building Council Finlandin strategiassa yksi keskeisistä tavoitteista on tuottaa yhteistyössä alan kanssa hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma.
”Tiekarttoja ja selvitystyötä on tehty runsaasti, mutta ne pitäisi vielä sovittaa yhteen ja opittua tietoa jakaa laajalti kaikkien hyödyksi”, totesi Nousiainen ja jatkoi kiittäen #BuildingLife -hankkeen lähettiläiden työtä. ”Lähettiläiden organisaatiot ovat olleen ensimmäisiä ottamassa suuriakin kehitysaskeleita ja näyttäneet esimerkkiä siitä, miten vähähiilisyys on kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.
Kiitoksen Nousiainen osoitti myös MEP Sirpa Pietikäiselle, joka on tukenut rakennetun ympäristön ympäristötyötä jo ennen kuin itse hanke polkaistiin käyntiin. Pietikäinen on myös yksi #BuildingLife -hankkeen eurooppalaisista lähettiläistä.
Backcasting – tavoitteesta taaksepäin laskien
Vähähiilinen tulevaisuus on kova vääntö, mutta tehtävissä, totesi Pietikäinen heti alkuun. ”Kiinteistö- ja rakennusala on verrattain konservatiivinen ja myös siiloutunut. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa, sillä meillä on vain tämä yksi maapallo”. Jos nykyisellä kulutuksen tasolla jatketaan, tarvittaisiin vuonna 2050 kolme maapalloa, Pietikäinen muistutteli.
“Olemme siirtymässä ilmastonmuutoksen kiihtyvyysvaiheeseen”, kertoi Pietikäinen ja lainasi kuulemaansa lausahdusta ”You haven´t seen anything yet!” Resurssitehokkuuden täytyy kymmenkertaistua, sillä olemme tällä hetkellä vielä kaukana tavoitteista. Pietikäinen kehotti siirtymään suunnittelusta budjettiajatteluun. Meillä on käytössämme enää n. 270 gigatonnia hiilidioksidia (IPCC 2018). Nykyisellä tahdilla budjetti riittää 5–10 vuotta. Tuosta lopputuloksesta toimialojen keskinäisellä yhteistyöllä, tieteen ja tutkimuksen tuella on laskettava taaksepäin, mitä toimia tarvitaan, jotta tavoite saavutetaan, Pietikäinen tarkensi backcasting -ajatustapaa. Hiilineutraalius meidän tulee saavuttaa 2030-35 välillä!
Yritysvastuusääntely – keskusteluita taksonomiasta ja kompensaatioista
Yhteisissä keskusteluissa taksonomia, ESG ja kompensaatiot mietityttivät eniten. Pietikäinen ennusti yhä useamman investoijan vaativan vihreää rakentamista tulevaisuudessa. Pietikäinen kertasi myös muuten tulevaa yritysvastuusääntelyä EU:ssa:
- Euroopan parlamentin mietintö yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta – komissiolta odotetaan aloitetta kesällä 2021
- Kestävää hallinnointia koskeva lainsäädäntöehdotus – kesällä 2021
- Uusi kestävän rahoituksen strategia – kesällä 2021
- Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevän Solvenssi II –direktiivin tarkistus – syksyllä 2021
- Rahoitusvälineiden markkinat –direktiivin ja asetuksen MiFID II/MiFIR tarkistus – loppuvuodesta 2021
Kestävän rakennetun ympäristön strategiaa odotetaan julkistettavaksi vuoden 2021 lopussa. Strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia erityisesti edistämällä kiertotaloutta rakennusten koko elinkaaren ajan. Komissio aikoo käsitellä strategiassa seuraavia kohtia:
- Rakennustuoteasetuksen uudistaminen
- Kiertotalousperiaatteiden integrointi rakennusten suunnittelun ja kehittämisen tueksi, sekä digitaalisten lokikirjojen kehittäminen
- Level(s) – elinkaariarvioinnin integrointi julkisiin hankintoihin ja EU:n kestävän rahoituksen kehykseen
- Mahdollinen EU:n jätedirektiivin uudistaminen
- Maaperään liittyvien aloitteiden edistäminen
Lopuksi Pietikäinen vielä kertasi eurooppalaisen Bauhausin merkityksen. Uusi eurooppalainen Bauhaus tuo EU:n vihreän kehityksen ohjelman periaatteet ihmisten elinympäristöihin: kaiken Bauhausiin liittyvän tulee noudattaa kiertotalouden ja ympäristöllisen kestävyyden periaatteita, suojella ja vahvistaa biodiversiteettiä ja torjua ilmastonmuutosta.
Euroopan parlamentti on Pietikäisen aloitteesta esittänyt vuoden 2022 nimeämistä Eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Vihervuoden tarkoitus on lisätä eurooppalaisten viherympäristöjen määrää taajamissa ja kaupungeissa sekä lisätä tietoisuutta viherympäristöjen terveys-, ympäristö- ja taloudellisista hyödyistä. ”Vihervuoden ajatus sopii hyvin myös Bauhausin periaatteisiin. Hyvä vihersuunnittelu ei maksa paljon, mutta antaa moninkertaisesti”, päätti Pietikäinen puheenvuoronsa.
Ambassador Forum: materiaalipäästöt keskiössä
Lähettiläiden kesken käydyissä pienryhmäkeskusteluissa materiaalipäästöjen ja yhteistyön merkitys korostui. Keskustelijoiden kesken oli selkää, että energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen uusiutuvien energioiden käyttöön on täysin mahdollista toteuttaa ja on suurelta osin jo käytännössä. Materiaalipäästöjen leikkaaminen edellyttää yhteistyötä ja keskustelua läpi koko arvoketjun – kaiken kaikkiaan yhteistyö ja avoin keskustelu koettiin tärkeäksi. Toimintaedellytyksiä katsottiin myös kauempaa: todettiin, että resurssien niukkuus näyttäytyy muualla maailmassa jo aivan toisin ja siksi kiertotalouteen siirtyminen on olennainen osa tulevaa toimintaa.