Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data.
Tapani Mäkikyrö esitteli Pohjois-Suomen rakennusklusteria ja kertoi kuinka suuri merkitys yhteistyöllä on pohjoisen elinvoimaisuudelle ja rakennusalalle ollut. ”On pystytty jättämään yrityksen pikkutakit narikkaan ja yhteistyöllä edistetty koko alaa”. Klusteri on muodostamassa uusia tavoitteita. Kolme tärkeintä tavoitetta tulevat olemaan kiertotalous, tulevaisuuden talot, sekä nuorten houkuttelu töihin rakennusalalle. Toimenpiteitä ei ole vielä määritelty, mutta suunta on selvä ja ne tulevat sisältämään paljon yhtymäkohtia digitalisaation ja tiedon hallinnan kanssa.
Tiedon riippuvuudet täytyy nähdä ja ymmärtää
Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä kertoi juuri päättyneestä KIRA Dataflow -hankkeesta. Hankkeessa on tunnistettu kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiokehityksen keskeisimpiä asioita kuten:
- Toiminnanohjauskeskeisyys: data halutaan kytkeä suoraan omiin prosesseihin, ei irrallisina sovelluksina tai työkaluina.
- Yrityksillä käynnissä sisäinen ICT kehitys: ICT-toiminnallisuuksien uudistus, joilla haetaan organisaation sisäistä tuottavuutta.
- Datapaine: dataa pitää saada muunnettua uusiin järjestelmiin ja standardointi ts. vakiointi. Tietopääoman halutaan virtaavan elinkaaren läpi.
- (Digi)kulttuurin muutosjohtaminen. Paine lisätä useisiin asiantuntijatehtäviin digiosaamista eikä luoda uusi (erillisiä) rooleja sitä varten.
Näiden asioiden edistäminen on erityisen tärkeää, koska tietoa menetetään merkittäviä määriä siirryttäessä hankevaiheesta seuraavaan, kuten esimerkiksi jo suunnittelusta rakentamiseen. Haasteina on muun muassa manuaalinen työ datan keräämisessä sekä tiedon vakioimattomuus. Lisäksi tietotarpeet laajenevat jatkossa yli toimialojen ja organisaatioiden.
Dataa tarvitaan kiertotalouden toteutumiseen ja tuotteiden arvon kiertoon markkinassa. Tieto koko elinkaaresta aina rakennustuotteesta purkamiseen asti täytyy saada vakioituun muotoon, siihen täytyy investoida, jotta saadaan rekonstroitua dataa myös vanhoista hankkeista ja lisäksi datahukka on minimoitava ja alati lisääntyvä määrä data säilyttää vastuullisesti.
Arola ehdottaa ratkaisuksi tiedon riippuvuuksien esille tuomista. Jokainen asia pitää peilata eri teemakerrosten kautta. Pitää pystyä liputtamaan asiat mihin tarvitaan muutosta.
Aleksi Lunden KMPG:ltä esitteli säännösympäristöä ja sen kehitystä. Päivityksenä Lunden kertoi lainsäädännön edistymisestä, kuten juuri hyväksytystä ilmastolaista, komission rakennustuoteasetuksen päivityksestä sekä rakentamislaista, joka on ensin etenevä osa uudesta kaavoitus- ja rakentamislakipaketista, joka on jaettu rakentamislaiksi sekä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi.
Käsiteltävän datan määrä vaatii kapasiteettia ja kulttuurin muutosta
Lopuksi Sitowisen Katja Rodionovan esitys loksautti osallistujien leukoja silkassa vaikuttavuudessaan. Hän näytti, miten tiedonhallinta muuttuu lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirryttäessä, yksinkertaisesta ja suoraviivaisesta erittäin monimutkaiseen ja keskinäisiä riippuvuuksia sisältävään.
Siirtymä edellyttää merkittävää kasvua käsiteltävässä uuden tiedon määrässä ja haastaa siksi tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Miten tulevaisuudessa pystytään käsittelemään rikasta elinkaaritietoa, joka täydentyy kokemusperäisellä tiedolla? Teknisten ratkaisuiden ohella yksilön ja yhteisön toiminnalla on suuri merkitys. Tarvitaan aloitteellisuutta ja vaikuttavuutta yhteistyöhön.
Yhteistyön on alettava yrityksen sisäisestä arvomaailmasta, jossa tuetaan yksilön eettistä päätöksen tekoa, tiedon läpinäkyvyyttä, kannetaan vastuu yhdessä, arvostetaan mutta myös opitaan virheistä ja korjataan prosessia koko yrityksen tasolla. Rodionova myös kertoi miten projekteissa voisi hyödyntää pistekoemaisia tiedon jakamisen ja hyödyntämisen tarkasteluja, jotta voidaan parantaa prosesseja ja vähentää tietohukkaa.
Tapaamisen vapaassa keskustelussa pohdittiin eettistä päätöksentekoa sekä Oulun ja pohjoisen yhteistyön merkitystä ja mahdollisuuksia alan kehitykselle. Lisäksi mietittiin miten datamäärän kasvu luo tarpeen tulevaisuudessa KIRA-alalla osaavista data-analyytikkoista. Lisäksi ideoitiin Oulun asuntomessuille 2025 pilottirakennus, jossa data olisi alusta lähtien kaikkien käyttäjien käytössä. Näin data ei katoaisi matkan varrella!
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kehittää alan kiertotalousosaamista ja -koulutusta yhdessä täydennyskoulutuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tiivistää ja laajentaa alueellisia kiertotalouden toimijaverkostoja sekä kansainvälistää suomalaista kiertotaloustoimintaa.
Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme alue- ja teematapahtumissa muille alan toimijoille. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään ja tutustu Rakenna Kiertotaloutta -verkkosivustoon.
Lisätietoja: Ella Lahtinen ja Elina Samila
