ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa

Kiihtyvä kaupungistuminen ja tiivistyvä kaupunkirakenne tekevät kaupungeista yhä riskialttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten laajoja hulevesitulvia ja pitkiä hellejaksoja, jotka aiheuttavat taloudellisia vahinkoja ja uhkaavat ihmisten ja muun lajiston terveyttä, hyvinvointia ja jopa henkeä. Kaupunkien monipuolinen viherrakenne on avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeuduttaessa. Kun viherrakennetta vaalitaan jo nyt, sillä on aikaa kasvaa kaupunkien tarvitsemaksi turvaksi. Runsaan ja riittävän kaupunkivihreän avulla varmistetaan myös luonnon monimuotoisuus.

Kaiken hyvinvoinnin pohjana on toimivat ekosysteemit. Kaupunkivihreän avulla tuotetaan ekosysteemipalveluita, kuten imeytetään hulevesiä, viilennetään rakennuksia ja sidotaan hiiltä. Pitkällä tähtäimellä investoinnit viherrakenteeseen ja sen kehittämiseen tuovat säästöjä, sillä lievennämme muuttuvasta ilmastosta aiheutuvia riskejä. Monimuotoinen kaupunkivihreä sopeutuu ilmastonmuutokseen paremmin.

Kasvavilla kaupunkialueilla viherrakenteen vahvistaminen vaatii uudenlaisia, yhdessä muotoiltuja kaupunkikehittämisen periaatteita sekä työkaluja suunnittelun avuksi. ARVO-hankkeessa kehitämme työkalua, alueellista viherkerrointa, sekä ekosysteemipalveluiden että luonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun arviointiin. Työkalua hyödyntämällä viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen asetetaan etusijoille maankäytön suunnittelussa.

Osallistu hankkeen tapahtumiin ja koulutuksiin, lue verkkosivuiltamme lisää viherrakenteen nykytilasta, työkalun pilotoinnista ja käyttöönotosta – tule mukaan antamaan viherrakenteelle sille kuuluva arvo!

ARVO-hankkeen tavoitteet

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa:

Laaditaan nykytilakatsaus viherrakenteen huomioimisesta maankäytön suunnittelussa
Kehitetään työkalu, alueellinen viherkerroin, joka soveltuu ekosysteemipalveluiden että luonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun arviointiin
Testataan työkalun toimivuutta pilotoimalla sitä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla sekä liitännäispartnerikaupungeissa
Tutkitaan kehitettävän työkalun vaikuttavuutta
Osallistetaan kaavoituksesta vastaavat ammattilaiset työkalun kehittämiseen ja opastetaan sekä koulutetaan heitä sen käyttöön
Vahvistetaan kaupunkien johdon ja päättäjien ymmärrystä viherrakenteen merkityksestä ja vaikutuksesta ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa
Laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

ARVO-hankkeen toteuttavat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Aalto-yliopisto sekä Green Building Council Finland.
Liitännäispartnereina mukana pilotoimassa: Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Porvoo, Tampere ja Turku.

Hankkeen toteutusaika on 1.10.2023-31.12.2025.

Opi lisää

Mitä ovat ekosysteemipalvelut

Olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävät ja olevat, toistensa kanssa vuorovaikuttavat luonnon elolliset osat, kuten kasvit ja eläimet sekä elottomat osat, kuten maaperä ja vesi, muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia, joita kutsutaan ekosysteemeiksi. Esimerkiksi metsä, lampi ja pelto ovat ekosysteemejä, joissa niille tyypillinen lajisto ja elottomat osat muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden.

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyjä. Ekosysteemien toimintaa ylläpitäviä ja sääteleviä prosesseja, kuten vedenkierron säätelyä ja veden puhdistamista kutsutaan ylläpito- ja säätelypalveluiksi. Vaikka ylläpito- ja säätelypalvelut ovat välttämättömiä ekosysteemien toiminnalle ja ihmisten hyvinvoinnille, niiden mittaaminen ja rahallisen arvon määritteleminen on vaikeaa.

Ylläpito- ja säätelypalvelut mahdollistavat tuotantopalveluiden syntymisen. Tuotantopalvelut ovat helpommin mitattavissa olevia resursseja, kuten ravinnon ja raaka-aineiden tuotantoa. Kulttuuripalvelut, kuten luonnon virkistyskäyttö luovat ihmisille hyvinvointia. Ekosysteemipalveluiden vaikutukset vaihtelevat mittakaavaltaan. Hiilensidonnan ja varastoinnin vaikutuksen ja merkityksen voidaan ajatella olevan globaali, kun taas virkistyskäytön tai pienilmaston säätelyn vaikutus on paikallinen.

Ekosysteemipalveluita syntyy myös kaupungeissa. Puistojen ja katujen puut osallistuvat säätely- ja ylläpitopalveluiden tuotantoon sitomalla hiiltä, haihduttamalla vettä ja viilentämällä ilmaa. Ne voivat tuottaa marjoja tai hedelmiä eli tuotantopalvelua. Kaupunkipuut tuottavat myös kulttuuripalvelua tekemällä kaupunkitilasta viihtyisän. Kaupunkipuiden tuottamien ekosysteemipalveluiden arvoa on tutkittu i-Tree –hankkeessa.

Ekosysteemipalveluiden säilymisestä on huolehdittava ilmastonmuutoksen edetessä – myös kaupungeissa. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet lisääntyvät pääkaupunkiseudulla, mikä altistaa kaupungit tulville. Helleaallot ovat erityisen vaarallisia ikääntyneille. Kaupungeissa paras sopeutumisen ratkaisu on viherrakenne, joka pystyy esimerkiksi viivyttämään vettä ja viilentämään ilmaa. Sopeutumisen ratkaisujen on tapahduttava lähellä asukasta.

Alueellinen viherkerroin tekee näkyväksi kaupunkien viheralueilla, kaduilla ja pihoilla syntyvät ekosysteemipalvelut. Se auttaa perustelemaan viherrakennetta tukevia suunnitteluratkaisuja siellä, missä ekosysteemipalveluja ei vielä synny riittävästi ja toisaalta turvaamaan olemassa olevaa ekosysteemipalvelutarjontaa. Nyt suunniteltava ja toteutettava viherrakenne on siis sijoitus tulevaisuuteen. Kun luodaan uutta viherrakennetta ja vaalitaan olemassa olevaa, viherrakenteella on aikaa kasvaa kaupunkien ja sen asukkaiden tarvitsemaksi turvaksi.

Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elävän luonnon kirjoa, vaihtelua ja runsautta. Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kolmella tasolla, joita ovat lajien monimuotoisuus, lajin sisäinen geneettinen monimuotoisuus ja ekosysteemien eli elollisen ja elottoman luonnon muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien monimuotoisuus.

Kaikki monimuotoisuuden tasot ovat tärkeitä ja yhteydessä toisiinsa. Lajin sisäinen geneettinen vaihtelu turvaa lajin säilymisen, ja auttaa sitä sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Monimuotoisuutta tarvitaan ylläpitämään ekosysteemin rakennetta ja prosesseja. Ekosysteemien monimuotoisuus luo edellytykset lajien monimuotoisuudelle. Monimuotoiset ekosysteemit sietävät paremmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja palautuvat niistä.

Luonnon prosessit vedenkierron säätelystä hiilensidontaan ovat välttämättömiä myös ihmisten hyvinvoinnille. Luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Monet ekosysteemipalveluista ovat riippuvaisia monimuotoisuuden säilymisestä tai hyötyvät siitä. Tällaisia ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi säätelypalveluihin kuuluvat hiilensidonta ja maaperän ravinteiden mineralisoituminen ja monet tuotantopalvelut, kuten puun ja rehun tuotanto.

Eliöiden erilaisten roolien myötä myös erilaisia ekosysteemipalveluita syntyy monimuotoisessa ekosysteemissä enemmän.

Elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen ihmistoiminnan seurauksena on merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Tulevaisuudessa myös ilmastonmuutoksen rooli luontokadon aiheuttajana kasvaa entisestään. Monimuotoisuuden vähentyessä myös ekosysteemipalveluiden tuotanto voi heikentyä. Monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa eliöyhteisöissä negatiivisesti esimerkiksi ravinteiden talteenottoon, biomassan tuotantoon ja hajotukseen.

Kaupungistuminen vaikuttaa monimuotoisuuteen esimerkiksi pirstomalla ekologisia verkostoja maankäytön muutosten vuoksi. Kaupungeissa voidaan kuitenkin tehdä myös luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen voidaan lisätä uusia viherrakenteita, kuten katto- tai katuvihreää, ja olemassa olevien viheralueiden monimuotoisuutta voidaan lisätä. Esimerkiksi nurmialueita voidaan niityttää tai kasvillisuuden kerroksia lisätä. Ihmisen luomat elinympäristöt voivat tukea jopa uhanalaisia lajeja.

ARVO-hankkeessa tavoitteemme on vahvistaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun tukeminen sekä ylläpitäminen vaatii ammattitaitoista suunnittelua. Alueellinen viherkerroin -työkalulla on mahdollista mitata myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

ARVO-hankkeen julkaisuja

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lataa julkaisu

Pöpeliköt kunniaan!

ARVO-hankkeen hankekumppanien ja liitännäiskaupunkien edustajien ryhmä matkasi syyskuussa 2024 maata pitkin perehtymään kaupunkisuunnittelun ratkaisuihin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Pohjoismaissa on tehty pitkäjänteisesti töitä kaupunkiviherrakenteen kehittämiseksi monimuotoisemmaksi ja monitoiminnallisemmaksi. Tulokset näkyvät toteutetuissa projekteissa. Tutustu matkalta poimittuihin oppeihin!

Lue koko artikkeli!

Kaupunkivihreän seminaari: Viherrakenteen arvo ja suunnittelun lähtökohdat

Viherrakenteen arvo ja suunnittelun lähtökohdat
Alueellista viherkerrointa tuotiin Suomeen alunperin Virtuaalivehreä-hankkeessa, ja nyt työkalua kehitetään edelleen ARVO-hankkeessa. Seminaarissa kuultiin myös kaupunkien viherrakenteen suunnittelun kehityksen suunnista neljän viime vuosina käynnissä olleen hankkeen: Co-carbon, BOOST, No Net Loss City, sekä Ekosysteemitilinpidon ja Virtuaalivehreän tulosten kautta. Seminaarin keynote-puhuja, professori Arto O. Salonen joka on mm. Suomen kestävyyspaneelin jäsen, käsitteli innostavassa puheenvuorossaan ihmisten elämänlaadun ja kestävyyden yhteyttä.

Lue seminaarin kooste!

ARVO-hankkeen tavoitteena systeeminen muutos

Maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde, Aalto-yliopisto, ollut tuomassa alueellista viherkerrointa Suomeen Virtuaalivehreä-hankkeessa, ja nyt on tunnistettu, että työkalua on syytä kehittää edelleen. ARVO-hankkeessa mukana on kolme kaupunkia ja yhteensä kahdeksan aluetta. Lisäksi maanlaajuista ulottuvuutta tuovat liitännäispartnerit.

Katso Vimeosta

Miten hyvinvointimurros vaikuttaa kaupunkien suunnitteluun?

Miten käynnissä oleva hyvinvointimurros vaikuttaa kaupunkien suunnitteluun? ”Millaisessa ympäristössä ihmiset kävelevät? No, kauniissa, viehättävässä ympäristössä”. Entäpä kulkutapojen valinta?
Professori Arto O. Salonen puhui Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024 muun muassa älykkäimmän liikkumisen hierarkiasta.

Katso Vimeosta

Hyvä kaupunki houkuttelee asukkaiden parhaat puolet esiin

”Hyvässä kaupungissa ihmiset liittyvät sukupolvien ketjuun ja ehkä he ajattelevat, että olisipa kiva jättää seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa. Jos kokee luontoon integroitumista, voi kokea arvostusta, yhteyttä suurempaan ja siitä syntyy elämänlaadun kokemus,” kertoi professori Arto O. Salonen puhui Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024.

Katso Vimeosta

Alueiden tiivistyessä ekosysteemipalvelut on pidettävä riittävinä

Johanna Huttunen, Vantaan kaupunki, kertoi Vantaan olevan yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Vantaalla yleiskaava ohjaa kaupunkirakennetta tiivistymään erityisesti keskustoissa ja raideliikenteen pysäkkien tuntumassa. Alueiden tiivistyessä ekosysteemipalvelut on pidettävä riittävinä.

Katso Vimeosta

Työkalu tuottaa jokaisesta mitattavasta ekosysteemipalvelusta teemakartan

”ARVO-hankkeessa kehitetään kaksiosainen viherrakenteen suunnittelutyökalu, joka soveltuu viherrakenteen tuottamien ekosysteemipalveluiden mittaamiseen ja luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen”, kertoi Johanna Huttunen, Vantaan kaupunki, Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa ekosysteemipalveluiden katvealueita ja viherrakennesuunnittelutarpeita sekä perustella suunnitteluratkaisuja. Laskennat tehdään paikkatieto-ohjelmassa.

Katso Vimeosta

Toivomme yhteistyötä ja jokaisen panosta

Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024 järjestetyssä paneelikeskustelussa keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että vihreästä ja kaupunkivihreästä keskustellaan yhä enemmän – toimi keskustelija sitten korttelitasolla, yhteiskunnallisena keskustelijana tai ministeriössä. Anttinen Oiva Arkkitehtien Selina Anttinen peräänkuulutti jatkuvaa kehittämistä ja tavoitetason nostamista, jotta hyvät ratkaisut kumuloituisivat projekti projektilta ja muodostaisivat uutta perustasoa seuraaville projekteille.

Katso Vimeosta

Opi lisää – linkkivinkit

Sallitusti villi – Opas kaupunkiluonnon monimuotoisuuden arviointiin ja rikastamiseen rakennetussa ympäristössä

Sallitusti villi –opas tarjoaa keinoja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen kaupunkiympäristössä. Opas on tehty Helsingin rakennettuja ympäristöjä silmällä pitäen, mutta sen keinoja voi hyvin soveltaa myös muualla Suomessa.

Sallitusti villi

Ilmastokestävän kaupungin suunnitteluopas

Ilmastokestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun (ILKKA) -hankkeen tavoitteena oli edistää ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua. Hankkeessa luotiin suunnittelutyökaluja kaupunkisuunnittelun tueksi ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseksi. Hankkeen tuloksista koottiin Ilmastokestävän kaupungin suunnitteluopas. Oppaasta löytyy myös mielenkiintoisia esimerkkejä parhaista sopeutumiskäytännöistä Suomesta ja ulkomailta.

Ilmastokestävän kaupungin suunnitteluopas

Viherympäristöliiton Viherympäristö-lehden artikkelit

Viherympäristöliton sivuilla on julkaistu ytimekkäitä Viherympäristö-lehden artikkeleita, jotka käsittelevä monipuolisesti kaupunkien viheralueita ja niiden merkitystä esimerkiksi ekosysteemipalveluiden tarjoajina tai maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Viherympäristö-lehti

Polyttajat.fi -verkkosivu

Polyttajat.fi -verkkosivulle on koottu pölyttäjiin liittyvää tietoa tiiviisti ja yleistajuisesti. Sivustolla kerrotaan pölyttäjien merkityksestä ekosysteemien toiminnalle ja esitellään Suomen merkittävimmät pölyttäjät. Lisäksi sivustolle on koottu keinoja pölyttäjien tukemiseksi erilaisissa elinympäristöissä, ja näihin liittyvää lukemistoa.

Pölyttäjätietoa

BOOST-hanke

BOOST-hankkeen tavoitteissa on ekologista kompensaatiota koskevan kansallisen ja kansainvälisen ymmärryksen parantaminen, ekologisen kompensaatiojärjestelmän kehittäminen sekä valtavirtaistaminen.

BOOST for biodiversity offsets

Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -selvitys

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

SITRAn uutinen

Luontokunnat.fi

Luontokunnat.fi on Luontokunnat ja Luontoviisaat kunnat -verkostojen sivusto, joka tukee kuntia ja kaupunkeja niiden toimissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja luonnon kestävässä käytössä.

Luontokunnat.fi

Hankepartnerit

ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (10/2023-12/2025) vahvistetaan viherrakennetta ja tunnistetaan sen tuottamia arvoja tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland.