MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä.
MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tähdätään Positive Energy District (PED) konseptin testaamiseen ja todentamiseen. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia innovatiivisia teknologioita ja tutkitaan parhaita toteutustapoja, miten alueista saataisiin rakennettua energiaomavaraisia tai jopa energiapositiivisia alueita uusiutuvan energian tuotannon avulla. Kahden pilottikaupungin lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.
Irti kaasuverkosta ja aurinkoenergian kokeiluja
Jasper Tonen, Groningenin pilottikaupungin projektikoordinaattori kertoi puheenvuorossaan paikallisista olosuhteista ja haasteista Groningenissa. Tonen on toiminut hankkeen vetäjänä kahden vuoden ajan ja jäljellä pilotointia on vielä vuoden verran.
Groningen on lisännyt hankkeessaan runsaasti aurinkoenergian tuotantoa ja kokeillut myös sen sijoittamista kelluville lautoille vesistön päälle. Lisäksi on testattu vertikaalisia talon seinässä olevia aurinkopaneeleita hyödyn maksimoimiseksi.
Hollannissa ei ole kaukolämpöverkkoa, kuten Suomessa ja osana tätä hanketta kaukolämpöverkkoa on sekä laajennettu että otettu käyttöön uusissa kohteissa.
Toisin kuin Suomessa, Groningenin hankkeessa on ollut mukana kerrostalojen lisäksi myös pientaloja, joissa on toteutettu useita erilaisia lämpöpumppuratkaisuja ja irrotettu yksittäisiä rakennuksia kaasuverkosta. Hankkeeseen haettiin kiinteistöomistajia osallistujiksi muun muassa lehti-ilmoituksilla. Erilaisten asuinkiinteistöjen tilanne arvioitiin ja niihin suositeltiin ratkaisuja, joista kuitenkin asukkailla itsellään oli lopullinen päätäntävalta.
Asuinkiinteistöjen osalta merkittävintä olivat yhdistelmät erilaisia ratkaisuja, kun taas yksittäisenä toimenpiteenä ja suurimpana onnistumisena Tonen nimesi vanhaan rakennukseen (Mediacentrale) lisätyn maalämpöpumpun, joka säästää jopa 70% lämmitysenergiasta.
Energialaskujen osuus tulee kasvamaan, johtaako se energiaköyhyyteen
Samuli Rinne kattoi omassa esityksessään energiantuotannon kokonaisuuden Oulun kaupungissa ja Kaukovainion pilottialueella. Rinne kertoi Oulun kaupungin taustatutkimuksista ja toimista hiilineutraaliuteen, mihin energiantuotannon kokonaisuus perustuu Oulun pilotissa ja millä edellytyksillä mallia on mahdollista soveltaa muualle.
Rinne kertoi, että kyselyä tehdessä suurimmalla osalla energialasku (sisältää myös liikkumisen energian/polttoaineet) olivat alle 5 % kokonaisbudjetista.
Ymmärrettävästi tilanne on nyt muuttunut ja paineet energian käytön ja tuotannon tehokkuuteen ovat kasvaneet. Suomessa ei vielä viime talvena kärsitty energiaköyhyydestä, mutta tänä talvena tilanne saattaa olla hyvin erilainen. Energiapositiivisuus ei ole vielä korttelitasolla Oulussa mahdollista, mutta Pohjois-Pohjanmaalla voisi olla jo, totesi Rinne.
Kaukovainiossa lämpöpumput ja hukkalämpö
Myös Kaukovainiossa kokeiltiin vertikaaleja pystysuuntaisia aurinkopaneeleja seinissä. Kaukovainion alueella ratkaisut kuitenkin perustuvat vahvasti lämpöpumppuihin ja hukkalämmön hyödyntämiseen. S-kauppa Arinan ylijäämälämpöä syötetään kaukolämpöverkkoon ja varastoidaan kesäisin porakaivovarastoon. Sivakan rakentamaan uuteen taloon on tuotu useita lämpöpumppuratkaisuja, kuten lämmöntalteenotto poistoilmasta, kaukolämmön paluuvedestä ja jätevedestä. Näiden ratkaisujen toteutus maksoi vain noin 100 €/m2 enemmän suhteessa perinteiseen toteutusmalliin.
Rinne totesi merkittäväksi tekijäksi kulutusjouston maksimoimiseen, että energialaitoksella olisi suurempi kontrolli vähintäänkin suurimmista lämpöpumppuratkaisuista.
Energialaitoksen automaatiolla olisi mahdollista reagoida ja sopeuttaa omaa tuotantoa vastaavasti saavuttaen niin tuotannollisia kuin taloudellisia hyötyjä. Tärkeänä toistettavuuden kannalta Rinteen mielestä ovat valmiit sähkölaitosten sopimusmallit kiinteistönomistajan sähkön tai lämmöntuotannolle verkkoon.
Lue lisää:
https://www.ouka.fi/oulu/kaukovainio/tulevaisuus
Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut (OMAVA)
Kommenttipuheenvuorossaan Timo Määttä, Helsingin kaupunki, korosti sekä kulutusjouston hyödyntämistä että monistettavuutta erityisesti kauppojen lauhdelämmön osalta. Kuten Oulussa, on myös Helsingin kaupungin tavoitteena hiilineutraalius.
Helsingin kaupungin OMAVA-hankkeen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa korttelitason alueellisten energiainvestointien suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisimman energiaomavaraisista, jopa hiilinegatiivisista ratkaisuista. Teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa selvitetään korttelitason energiaratkaisujen erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja.
Hanke aloitetaan nopealla kokeilulla jo tänä syksynä Hanke aloitetaan nopealla kokeilulla jo tänä syksynä Suvilahden, Tukkutorin (mm. Teurastamo) ja Korkeasaaren alueilla. Tavoitteena on kuvata etenemismalli, esittää elinkaarilaskelmat ja ehdotuksen kokonaisratkaisusta perusteluineen, jotta saadaan oppeja suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinavuoropuheluun yritysten kanssa.
ENASU − Energiatehokkaan alueen suunnittelu -kehityshanke
Ville Kaleva Tampereen sähkölaitokselta, ENASU − Energiatehokkaan alueen suunnittelu -kehityshankkeen edustajana, toi omassa kommenttipuheenvuorossaan esiin sähkölaitoksen näkökulmaa ja miten energiankierrätystä tai energian kiertotaloutta tulisi lisätä.
Uusien alueiden suunnittelussa ei tällä hetkellä huomioida riittävän hyvin energiankierrätystä ja energiatehokasta lämmöntuottoa. ENASU-hankkeessa edistetäänkin hukkalämmön hyödyntämistä ja laaditaan konkreettiset ohjeet siitä, miten uusi, matalalämpöverkkoa hyödyntävä alue tulisi suunnitella. Kaleva vahvisti Samuli Rinteen näkemystä siitä, että lämpöpumppujen ohjauksesta sähkölaitoksen suunnasta olisi hyötyä ja se parantaisi joustavuutta nopeissa tilanteissa.
