Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa.
”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen, eli COP27:n tuloksista uutisoitiin negatiivisesti, mutta World Green Building Councilin näkökulmasta on todettava, että COP kerrallaan GBC-verkosto on saanut enemmän jalansijaa kokouksissa ja WorldGBC:stä on tullut eräänlainen rakennetun ympäristön Go To-järjestö”, kertoi Aho.
Toiseksi positiiviseksi asiaksi Aho nimesi päätöksen vahinkorahastosta, ns. Loss and Damage fund. Tärkeää tämä päätös on kahdesta syystä. Kuten Nature-lehden julkaisemasta infograafista nähdään, ne maat, jotka ovat ilmastokriisin aiheuttaneet, eivät tule ilmastonmuutoksesta kärsimään läheskään yhtä merkittävästi kuten kehittyvät maat. Siksi juuri oikeudenmukaisuuden vuoksi, päätös vahinkorahastosta on merkittävä. ”Samalla aikaansaatu päätös rahastosta saattaa olla alkusysäys monien muiden umpisolmujen ratkaisemiseen”, totesi Aho.
Hyvä pöhinä ei näy mittarilukemissa
Viimeisin IPCC-raportti osoitti, että on eriytymässä kahdenlaista suuntaa. ”Meillä on alalla paljon kärkitoimijoita, jotka kehittävät toimintaa hienosti ja niin sanotulla hyvällä pöhinällä, mutta valitettavasti globaalilla koko rakennetun ympäristön tasolla luvut osoittavat aivan väärää suuntaa”, kiteytti Aho raportin tulkintoja. Esimerkiksi energiankulutuksen osalta Global Alliance for Buildings and Conctructionin Global status report for buildings and construction osoitti, että toimialan kulutus on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle ja samalla kehittyvissä maissa on lisätty fossiilisten polttoainekaasujen käyttöä rakennuksissa.
”Tämä korostaa tarvetta, että toimialan on edettävä paljon vahvemmassa etukenossa, kuin mitä lainsäädäntö meiltä edellyttää. Meidän tulee vastata näihin haasteisiin, eikä odottaa, että joku jossain tekee ongelmat ratkaisevat päätökset.”
Ei euroa per metri
Maapallolla rakennetaan joka kuukausi New Yorkin kokoinen ala. Kun globaali hiilibudjettimme 1,5 asteelle on 20 GtCO2e, tästä rakentamiseen kuluu vuoteen 2050 mennessä 25 %, siis neljännes koko hiilibudjetista.
Rakennetun ympäristön volyymit kasvavat koko ajan ja tämä pitäisi kyetä kompensoimaan teknologisella muutoksella, toisin sanoen paremmalla ympäristötehokkuudella. Kuitenkin IEAn infograafi osoittaa rakennetun ympäristön energiaintensiteetin parantumisen pysähtyneen
”Meillä on merkittävä rakentamisen hankinta- ja palvelumalleihin sekä ansaintalogiikkaan liittyvä rakenteellinen ongelma. Meidän pitäisi rakentaa toimitus- ja ansaintamallit suorituskykyyn ja palvelutasoon perustuen, ei tavara- ja materiaalitoimitusten määrään pohjautuen. Siis ei euroa per tonni, neliömetri tai metri, vaan euroa per tuotettu palveluyksikkö”, selvensi Aho tarvetta toimialan syvämuutokselle.
Emme voi odottaa lainsäädäntöä
”WorldGBC:n näkemyksen mukaan regulaatio on vain yksi markkinoita muuttava vipuvarsi. Sitä tärkeämpää on, miten me jokainen toimimme sekä organisaatioina, arvoverkkoina että yksittäisissä rakennushankkeissa.”
Aho otti esimerkiksi Suomen #BuildingLife -hankkeen. ”Sitoumuksissa on saatu hienoja tuloksia. Kuten sitoumukset yleisestikin, ne perustuvat sille, että yksittäiset toimijat sitoutuvat sovittuihin tavoitteisiin. Nyt tavoitevuodet ovat kuitenkin niin lähellä, että sitoumuksista on siirryttävä mitattaviin, skaalattaviin toimiin.”
#BuildingLifen kansallisten toimintaohjelmien lisäksi World Green Building Council tuotti tiekartan EU:n säädöskehitykselle. ”Euroopan unionin regulaation haasteena on se, että se perustuu jäsenmaiden yksimielisyyteen ja tämä luo tilaa tulkinnanvaraisuudelle ja kasvattaa vesittämisen mahdollisuuksia. World Green Building Councilin Roadmapissa luotiin hyvin kattava näkemys siitä, mihin EU:ssa voidaan tehokkaasti vaikuttaa.
Ukrainan sota toi vauhtia energiansäästön poliittiseen ohjaukseen. ”On suorastaan surullista, että Euroopassa olisi ollut kymmeniä vuosia aikaa ratkaisevasti parantaa energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta, mutta se on nostettu asialistan kärkeen vasta tällaisen tragedian seurauksena”, totesi Aho.
Ja tässä on kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilla valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa energiakysyntään. Syvimpänä ongelmana eivät niinkään ole fossiiliset energialähteet, vaan se kuinka paljon niitä käytetään.
”Regulaatio on vain mahdollistava, se ei itsessään ratkaise mitään. Ratkaisun avaimet ovat meidän omissa käsissämme, vain toimiala itse pystyy toteuttamaan tarvittavan muutoksen. Ja tähän GBC-verkosto on perustettu: markkinan transformaatioon toimialan omasta halusta ja omin toimin”, päätti Aho puheenvuoronsa.