Minkälaista kestävyystyötä rakennusalan yritykset tällä hetkellä tekevät? Minkälaisia haasteita alan yritykset kestävyysmurroksen edessä kohtaavat? Entä miten näitä haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan?
Tällaisten kysymysten äärelle kerääntyi 13.-15.3. joukko teknisen alan opiskelijoita ja alan yrityksiä RIL:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän Teekkari Hackathonin merkeissä. Nyt toista vuotta peräkkäin järjestetty Hackathon pidettiin virtuaalisesti, joten teekkarit pääsivät osallistumaan koko maan laajuisesti asuin- tai opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Osallistumaan saatiinkin 11 joukkuetta, jotka koostuivat opiskelijoista niin Oulusta, Tampereelta kuin Aalto-yliopistostakin.
Hackathonin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijoita rakennusalan yritysten kestävyystyöhön ja simuloida kestävän kehityksen projektien ja kehitystyön vaatimaa ongelmanratkaisua ja tiimityötä. Yrityksille se tarjosi mahdollisuuden saada tuoretta ja innovatiivista näkökulmaa oman toimintansa kehittämiseen sekä mahdollisuuden päästä kosketuksiin tulevaisuuden osaajien kanssa. Tilaisuuteen osallistuivat haasteineen alan suunnittelu- ja konsulttitoimistot AFRY, A-insinöörit, Ramboll, Sitowise ja Sweco. Kukin yritys tarjosi yhden kestävyystyöhönsä liittyvän haasteen opiskelijoiden ratkaistavaksi. Kukin opiskelijajoukkue ratkoi 46 tunnin aikana yhtä yrityshaastetta.
Kaksi päivää kestävyyshaasteiden ratkomista
Hackathon käynnistettiin 13.3. aloitustilaisuudessa, jossa hackathoniin osallistuvat yritykset pääsivät esittäytymään ja kuultiin puheenvuorot tilaisuuden järjestäjätahoilta, RIL:iltä ja FIGBC:ltä. Ennen varsinaisten yrityskohtaisten haasteiden tarkempaa briifausta kuultiin myös hackathonin teemaan johdatteleva puheenvuoro Spolia Designin Mikko Piitulaiselta, joka kertoi esimerkinomaisesti, miten pienempikin start up -toimija kuten Spolia voi omalta osaltaan toiminnallaan lähteä ratkaisemaan suurtakin haastetta. Heidän tapauksessaan kiertotalouden periaatteiden mukaiseen rakentamiseen siirtymistä ja sitä tukevien prosessien kehittämistä.
Piitulaisen puheenvuoron jälkeen joukkueet saivat tarkemmat yrityskohtaiset ohjeet haasteisiin sekä vastauksia etukäteen kysyttyihin kysymyksiin ja viime hetken sparrausta haasteiden asettajilta. Näiden briifauksien jälkeen alkoi ratkaisujen työstöaika, joka jatkui keskiviikkoon 15.3. klo 15 asti. Yritysten teekkareille tarjoamat haasteet olivat kaikki mielenkiintoisia ja keskenään varsin erilaisia, mikä myös tarjosi opiskelijajoukkueille mahdollisuuden moninaisten ja innovatiivistenkin ratkaisuehdotuksien kehittämiseen.
Hackathon huipentui keskiviikkona 15.3. iltapäivällä, kun ratkaisuiden työstö- ja toimitusaika päättyi päätöstilaisuuden alkaessa. Alun ohjelman läpikäynnin ja tervetuliaissanojen jälkeen opiskelijajoukkueet pääsivät pitchaamaan ratkaisuitaan yrityksille pienryhmissä ja kuulemaan samalla toisten ryhmien esitykset. Yrityksillä oli myös mahdollisuus keskustella joukkueiden kanssa ja esittää tarkentavia kysymyksiä ratkaisuihin liittyen. Esittelyjen jälkeen yritykset jäivät sitten pohtimaan ja arvioimaan ratkaisuja. Tärkeimpinä arviointikriteereinä oli ratkaisun innovatiivisuus ja toteutettavuus sekä esityksen selkeys ja vastaavuus tehtävänantoon.
Tulevaisuuden työ ja kiertotalous
Arvioinnin aikana joukkueet ja muut webinaariin liittyneet kuulivat Sitran johtavan asiantuntijan Eero Jalavan puheenvuoron kiertotalouden ja muiden megatrendien vaikutuksesta tulevaisuuden työelämään. Jalavan puheenvuoro linkittyi oivallisesti Hackathonin teemaan ja tavoitteisiin. Jalava avasi puheenvuorossaan Sitran tunnistamia megatrendejä ja sitä miten kiertotalouden periaatteiden mukaisiin systeemeihin ja toimintamalleihin siirtyminen tulee ratkaisemaan useita muun muassa ilmastopäästöihin ja resurssien ylikuluttamiseen liittyviä haasteita.
Jalava myös kertoi, miten kiertotalouden periaatteiden mukaisen toiminnan yleistyminen tulee vaikuttamaan tulevaisuuden osaajien tarpeeseen ja työhön niin yleisesti kuin kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta. Sitran tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa kiertotalouteen erikseen erikoistuvien asiantuntijoiden rooli pienenee ja resurssien kiertoon pohjautuva ajattelu tulee integroitumaan kaikkeen perustoimintaan ja kaikkien toimijoiden rooleihin arvoketjuissa. Jalava näki tärkeänä nuorten ja alalle vasta siirtyvien osaajien roolin ja koki, että näiden osaajien houkuttelemiseksi yritysten tulee entistä enemmän viestiä ja omaksua kestävyys osaksi perustekemistä ja toiminnan tavoitteita. Näin yritykset luovat merkityksellisempiä työtehtäviä nuorille osaajille.
Innovatiivisia ratkaisuehdotuksia
Viimeisenä vuorossa oli tilaisuuden kohokohta eli voittajien julistus ja voittaneiden ehdotusten esittely. Yritykset kertoivat vuorotellen perustelunsa voittajan valintaan ja julistivat voittajaratkaisun. Voittajaryhmä pääsi vielä esittelemään ratkaisunsa pääpointit kaikille kuulijoille.
Kuten haasteet, myös teekkarien tuottamat ratkaisut olivat keskenään hieman erilaisia ja toivat kaikki oman lisänsä ja näkökulmansa esitettyihin haasteisiin. Haasteesta riippuen ratkaisuja oli lähdetty etsimään niin palvelu- ja asiakasnäkökulman kuin myös koko rakentamisen hankeprosessin kehittämisen tasolla.
Digitaalisuuden hyödyntäminen korostui AFRYn haasteen ratkaisussa, molemmat haastetta ratkaisseet joukkueet päätyivät samanhenkiseen ratkaisuun. Molemmissa ehdotuksissa haluttiin tehostaa rakennusosien uudelleen käyttöä ja kierrätystä tietomallinnuksen kautta tehtävällä tiedon skannauksella ja keruulla. Arvioinnissa päädyttiinkin jakamaan voitto molempien osallistuneiden joukkueiden välillä. Haasteessa opiskelijoilta pyydettiin ratkaisuehdotusta rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyvän tiedon keruusta, digitalisaatiosta ja hyödyntämisestä suunnittelussa tai eteenpäin myynnissä.
Rambollin uudistavan suunnittelun haasteessa visioitiin mitä kokonaisvaltainen uudistava suunnittelu voisi tulevaisuudessa tarkoittaa. Haastetta oli lähdetty ratkaisemaan innovatiivisesti uudenlaisilla rakentamisen konsepteilla, joista voittajaehdotus oli onnistunut yhdistämään niin uutta energiantuotantoteknologiaa, jonka konseptoinnissa he olivat huomioineet erityisen hyvin skaalattavuuden ja ottaneet huomioon myös esim. arkkitehtonisia arvoja ja uuden kaltaisen markkinointikanavan mahdollisuudet tulevaisuudessa.
Swecon lähiöuudistushaasteen voittaja taas oli ottanut vahvan asukkaiden osallistamiseen nojaavan strategian, joka myös edesauttoi heidän valintaansa kyseisen haasteen voittajaksi. Haasteessa Sweco pyysi joukkueita luomaan uudenkaltaisen Lähiö 2.0 konseptin, jossa asukaslähtöisyys, kierto- ja jakamistalous sekä digitaaliset palvelut ohjaisivat perinteisten suomalaisten lähiöiden uudistamista nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin.
Sitowisen haaste esitti joukkueille kysymyksen, miten globaalit vastuullisuushaasteet tuodaan osaksi jokaista Sitowisen asiakasprojektia ja miten se jalkautetaan osaksi asiakastyötä. Tähän voittajajoukkue vastasi hahmottelemalla asiakasprosessin läpi koko hankeprosessin ja miten vastuullisuusnäkökulmaa voitaisiin ottaa huomioon koko hankkeen ajan. Lisäksi he pohtivat ansiokkaasti myös esimerkiksi vastuullisuuden valvontaa ja konsultointia hankeprosessin ohessa.
A-Insinöörien haasteessa taas pohdittiin, miten heidän kehittämäänsä ympäristökädenjälkimittaria voitaisiin hyödyntää kestävän kehityksen edistämiseksi alalla. Voittajajoukkue kehitti konseptin palvelusta, jonka kautta asiakkaat voivat löytää teemoja sille, miten he voisivat käyttää A-insinöörien aikaisempien hankkeista kertynyttä tietoa. Aikaisempien hankkeiden dataa käytettäisiin ja luokiteltaisiin hanketyypeittäin sekä toimialoittain.
Voittajajoukkueet:
Juho ja kaverit: Albert Korpivaara, Juho Leivo ja Eeli Mikkola
+: Ruutriikka Karppinen, Maria Korpela ja Emma Kuula
TARAKI: Tuomas Hakamäki, Annika Jaakkola, Sonja Laasonen ja Eetu Näyrä
SEES: Sila Kartal, Sebastian Alexsandro Mäkinen, Ezgi Samanci ja Elena Sitrakova
X: Jeena Osmo, Aada Surakka ja Tommi Turunen
Huuhaa: Riku Riiheläinen, Markus Salonen ja Rudolf Võrk
Tulevaisuuden haasteiden ratkaisijat
Opiskelijoiden tuottamat ratkaisut, kyky omaksua yritysten tavoitteet sekä myös esittää ideansa helposti ymmärrettävässä ja toteutettavassa muodossa sai paljon kiitosta yrityksiltä. YritysedustaSjat kokoivat, että joukkueiden ideoinnit monin osin vahvistivat heidän omien kehitysprosessien aikana nousseita ajatuksia sekä toivat uusia näkökulmia teemoihin. Jokainen voittajajoukkue palkittiin 500 euron rahapotilla ja kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerralla. Lisäksi jokainen osallistuja sai 15 euron ruokalahjakortin.
Hackathonissa nähtiin ilahduttava määrä innovatiivisia ratkaisuehdotuksia haasteisiin, joiden kanssa alan yritykset painivat ja työskentelevät tälläkin hetkellä aktiivisesti. Opiskelijoille tilaisuus tarjosi toivottavasti ajatuksia ja oivalluksen hetkiä siitä minkälaisten teemojen kanssa osa heistäkin tulee tulevaisuudessa omilla urapoluillaan työskentelemään. Toivottavasti haasteet innostivat kestävyysmurrokseen liittyvien haasteiden ratkaisuun ja motivoivat tulevaisuuden osaajia jatkossakin rohkeasti tarttumaan näihin teemoihin alan eteenpäin viemiseksi.
RIL (www.ril.fi) ja FIGBC (www.figbc.fi) yhdistävät asiantuntijoita ja pyrkivät rakentamaan jäsenistönsä voimalla kestävää tulevaisuutta ja parasta mahdollista rakennettua ympäristöä!